Skip to main content

Syvätiivistys alkaa 24.6. Hakaniemenrannassa

Tiedote 18.4.2024

Hakaniemenrannan uusia meritäyttöjä aletaan syvätiivistää 24.6.2024 alkaen. Syvätiivistys on melua aiheuttavaa työtä, muttei sitä yleensä koeta niin häiritsevänä kuin esimerkiksi lyönti- tai porapaalutusta. Syvätiivistystä tehdään arkisin klo 7-18, ja työvaiheen arvioidaan kestävän heinäkuun puoleenväliin saakka.

Myös ruoppaus sekä louheenajo meritäyttöihin jatkuvat edelleen.

Hakaniemenranta

Hakaniemenrannassa aloitetaan louheenajo meritäyttöihin 29.5.2024

Tiedote 23.5.2024

Kruunusillat-allianssi on aloittanut Hakaniemenrannan uusien meritäyttöjen rakentamisen merenpohjan ruoppauksella huhtikuussa 2024. Ruoppaus on edennyt suunnitellusti, ja toukokuun viimeisellä viikolla aloitetaan myös täyttötyöt. Ruopattua merenpohjaa täytetään kivilouheella, jota ajetaan Hakaniemenrantaan suoraan Laakson sairaalan louhintatyömaalta.

Työn tehostamiseksi ja työn kokonaiskeston lyhentämiseksi louheenajoa tehdään ajalla 29.5.-12.7. arkisin klo 7-21. Pidempi päivittäinen työaika lyhentää louheenajon kokonaiskestoa useita viikkoja, koska näin louhetta voidaan ajaa suoraan toiselta työmaalta ilman välivarastoinnin tarvetta. Ilta-aikaan kuljetus on myös sujuvampaa ja nopeampaa kuin vilkkaamman liikenteen aikana, ja näin vähennetään sekä ruuhkautumista että liikenteestä syntyviä päästöjä.

Louheenajoa tehdään tämänhetkisen arvion mukaan elo-syyskuulle 2024 saakka, mutta ilta-aikaan tehtävä ajo päättyy 12.7.2024. Sen jälkeen louhetta ajetaan arkisin klo 7-18.  

Louheenajosta ja kuormien purusta syntyy melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaittaa ehkäistään kastelulla ja kuljetusreitin säännöllisellä pesulla.

Kuorma-autot ajavat Hakaniemenrantaan ja sieltä pois Merihaan pysäköintilaitoksen kautta. Useista tutkituista reittivaihtoehdoista tämä valikoitui sekä turvallisimmaksi että liikenteellisesti toimivimmaksi. Sörnäisten rantatielle on tehty louheenajoa varten oma liittymä, jonka avulla vältetään varsinaisen liittymän ruuhkaantuminen ja kuorma-autojen seisominen pysäköintilaitoksessa. Väliaikaista liittymää varten Sörnäisten rantatieltä jouduttiin kaatamaan yksi puistolehmus. Sen tilalle istutetaan uusi lehmus työvaiheen valmistuttua.

Hakaniemenranta

Miltä Merihaka näyttää tulevaisuudessa?

Tule ja osallistu keskusteluun!

Näkymä Hakaniemenrannalta kohti etelää, Helsingin kaupunki / Tengbom Oy, 2024.

Helsingin kaupunki on tekemässä Merihaan alueelle suunnitteluperiaatteita. Suunnitteluperiaate-työssä selvitetään, mitä Merihaan alueella tulisi vaalia sekä mitä ja minne olisi mahdollista rakentaa tulevaisuudessa. Työssä tarkastellaan Merihaan ominaispiirteitä ja laaditaan reunaehtoja alueen kehittämiselle. Lisäksi tavoitteena on alueen liittyminen nykyistä paremmin ympäröivään kaupunki-rakenteeseen sekä reunoilla sijaitseviin meri- ja puistoalueisiin. Tavoitteena on saada suunnittelupe-riaatteet valmiiksi syksyllä 2024. Voit kertoa näkemyksesi ja kommentoida esillä olevaa suunnittelu-periaatteiden ehdotusta!

Kerro mielipiteesi verkossa tai tilaisuuksissa

Voit tutustua suunnitteluperiaatteiden ehdotukseen sekä kertoa mielipiteesi verkkokyselyssä 29.4.-26.5.2024 välisenä aikana osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/merihaka. Kerro kantasi -sivulla voit myös katsoa lyhyen videon, jossa suunnittelija esittelee ehdotuksen.

Voit myös tutustua mahdollisiin vaihtoehtoihin kaupunkimallin avulla osoitteessa https://eu.opencitiesplanner.bentley.com/kymp/merihaansuunnitteluperiaatteet

Järjestämme Merihaassa pop-up-päivystyksen, jossa voit tutustua ehdotukseen ja keskustella kaupungin suunnittelijoiden kanssa. Suunnittelijat ovat tavattavissa Merihaan Kylätuvalla osoitteessa Haapaniemenkatu 14 seuraavasti:

  • keskiviikkona 15.5. klo 16–19
  • torstaina 16.5. klo 11–14

Lue lisää osoitteessa https://kerrokantasi.hel.fi/merihaka tai https://hel.fi/merihaka 

Hakaniemenranta

Pääkaupunkiseudun EU-tavoitteet: Euroopan unioni tarvitsee vahvoja kaupunkeja

Tiedote 8.5.2024

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat julkistaneet yhteiset tavoitteensa Euroopan parlamentin tulevalle kaudelle 2024–2029. Suomen pääkaupunkiseutu toimii paitsi koko maan kehityksen veturina, myös tulevaisuuden ratkaisujen luojana Euroopassa.

Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteiset EU-tavoitteet rakentuvat neljän teeman ympärille. Teemat ovat demokratia ja hyvinvointi, kaupunkipolitiikan asema EU:ssa, kilpailukyky ja vihreä siirtymä sekä energiamurros. Kuva: Paavo Jantunen

Helsinki, Espoo ja Vantaa katsovat, että vain kaupunkien avulla Euroopan unioni pääsee tavoitteisiinsa. Kaupungit ovat kaikista lähimpänä kansalaisia ja toimivat demokratian vetureina. Vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia Euroopan asukkaista asuu kaupunkialueilla.

Pääkaupunkiseudun yhteiset EU-tavoitteet rakentuvat neljän teeman ympärille. Teemat ovat demokratia ja hyvinvointi, kaupunkipolitiikan asema EU:ssa, kilpailukyky ja vihreä siirtymä sekä energiamurros.

Kaupunkipolitiikka vahvemmin EU:n agendalle

Kaupunkipolitiikan aseman vahvistamiseksi EU:ssa kaupunkipolitiikka pitäisi nostaa korkeammalle EU:n agendalla ja osaksi EU:n politiikka-alueita. Pääkaupunkiseudun kaupungit katsovat, että EU-asioissa tarvitaan enemmän ja järjestelmällisempää vuoropuhelua EU:n ja kaupunkien sekä valtion ja kaupunkien välillä.

Kaupunkipolitiikka tarvitsee parempaa koordinointia ja sisällyttämistä EU:n agendaan, ja pääkaupunkiseudun kaupungit esittävät, että EU-komissioon on nimettävä kaupunkipolitiikasta vastaava varapuheenjohtaja.

– Sekä EU:n ja kaupunkien että Suomen valtion ja kaupunkien tulee luoda rakenteet aktiiviselle keskinäiselle vuoropuhelulle, jotta kaupunkien tarpeet huomioidaan EU-päätöksenteossa ja sen valmistelun eri vaiheissa sekä tasoilla. Kaupungeissa toimeenpannaan merkittävä osa EU-politiikkaa ja -lainsäädäntöä ja toisaalta vain kaupunkien avulla EU pääsee tavoitteisiinsa”, pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat toteavat.

Demokratiaan ja hyvinvointiin kuuluu mm. eriarvoisuuden vähentäminen

Demokratian ja hyvinvoinnin teemassa pääkaupunkiseutu nostaa esiin, että kaupunkeja on edesautettava eriarvoisuuden vähentämisessä, syrjäytymisen estämisessä ja hyvien väestösuhteiden edistämisessä.

Myös kehittyneemmille eurooppalaisille alueille on varmistettava EU:n tuki asumisen ja liikenteen parantamiseen segregaation ja kaupunkiköyhyyden ehkäisemiseksi.

– Pääkaupunkiseudun kaupungeissa alueellinen eriytyminen korostuu vahvemmin kuin muissa Suomen kaupungeissa. Tämä haaste on monisäikeinen ja sen torjunta vaatii useita eri toimia. Helsinki pyrkii eri keinoin torjumaan segregaatiota, mutta valtion sekä EU:n tukea tarvitaan, sanoo Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.

Kilpailukyvyn ja vihreän siirtymän edellytykset luodaan kaupungeissa

Pääkaupunkiseudun kaupungit painottavat, että kilpailukyvyn edellytykset ja vihreän siirtymän ratkaisut luodaan kaupungeissa, joten kaupunkien kehitystä on vahvistettava näissä asioissa.

Kaupungit, geopolitiikka ja huoltovarmuus on huomioitava liikenneratkaisuissa. Lisäksi yritysten ja kuntien sääntelytaakkaa on vähennettävä.

– Pääkaupunkiseutu on Suomen ja Euroopan mittakaavassa tärkeä kasvun veturi, jossa rakennetaan myös EU:n strategisen autonomian kannalta kriittisiä teknologioita. Hyvä esimerkki keskeisestä hankkeesta EU:n globaalille kilpailukyvylle on valtavan kasvupotentiaalin omaava, Espoon Otaniemessä rakentuva Kvanttinova, toteaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Kaupungeille tukea energiamurroksessa

Energiamurroksessa pääkaupunkiseudun EU-tavoitteena on, että kaupunkeja tuetaan systeemisessä muutoksessa, jolla luodaan edellytyksiä esimerkiksi kestävälle kehitykselle.

Kaupungit myös tarvitsevat tukea rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi sekä järkeviä linjauksia ja riittävää tukea päästöjen vähentämiseksi.

– Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat ympäristöasioiden edelläkävijäkaupunkeja, joiden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme tiivistä yhteistyötä ja tukea EU:lta. Pohjoiseurooppalaisilla kaupungeilla on keskeinen rooli innovatiivisten teknologioiden käyttöönotossa rakennusten energiankäytön tehostamisessa, sekä liikkumisen ja energiamurroksen ratkaisujen skaalaajina, sanoo Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila.

Katusuunnitelma

Veneilijä, huomioi ruoppauskalusto Siltavuorensalmen ja Hernesaaren välisellä alueella ajalla 15.4.-15.6.2024

Tiedote 22.4.2024

 

Ruoppauskalustoa Hakaniemenrannassa. Etualalla olevan ruoppauslautan takana näkyvät sekä valkohyttinen hinaaja (vasemmalla) että proomu (oikealla).

Kruunusillat-allianssi ruoppaa merenpohjaa Hakaniemenrannan edustalla Siltavuorensalmessa 15.4.2024 alkaen. Ruoppaustyöstä syntyviä maamassoja kuljetetaan Hernesaareen maanantaista lauantaihin klo 7-18 ainakin kesäkuun puoleenväliin saakka.

Ruoppausta tehdään rannan lähistöllä ruoppauslautalta käsin. Kuljetusyksikkö muodostuu hinaajasta ja proomusta, jotka on kytketty toisiinsa hinausköydellä. Yksikön pituus köysineen on noin 75 metriä.

Kuljetusyksikön ohjattavuus ja hallittavuus nopeissa käännöksissä on rajallinen. Hinaajat ilmoittavat Helsinki VTS VHF71 -kanavalla kaikista liikkeistään liikkuessaan merialueella, joten ammattiliikenne saa kokonaiskuvan liikenteestä. Sen sijaan huviveneilijät eivät useinkaan kuuntele VHF71-kanavaa, eivätkä siten tiedä ennalta kuljetusyksikön sijaintia.

Yleisen turvallisuuden vuoksi sekä ruoppaustyömaan että kuljetusyksiköiden lähistöllä tulee veneillä matalilla nopeuksilla. Kuljetusyksikkö tulee ohittaa vähintään 100 metrin etäisyydeltä. Hinaajan kuljettajan tervehtiminen, lyhytkin molemminpuolinen katsekontakti ja rauhalliset suoraviivaiset kurssinmuutokset varmistavat kaikille osapuolille turvallisen merellä liikkumisen.

Katusuunnitelma, Hakaniemenranta