Skip to main content

Kruunusillat-hankkeen raitiotien rakentamisen vaiheistus ja enimmäishinnan korotus päätöksentekoon

Tiedote 18.6.2021

Kruunusillat-hankkeen raitiotieosuuden toteutussuunnitelma ja tarkennettu kustannusarvio ovat valmistuneet. Uudessa toteutussuunnitelmassa raitiotien rakennustyöt esitetään tehtäväksi vaiheissa. Koska raitiotieosuuden kustannusarvio ylittää valtuuston hankepäätöksessään 2016 asettaman enimmäishinnan, rahoitus edellyttää kaupunginvaltuuston uutta hyväksyntää. Kruunusillat-hanke esittää, että raitiotien ja siihen liittyvien siltojen rakentaminen vaiheistetaan ja enimmäishintaa korotetaan 59 miljoonalla eurolla 326 miljoonaan euroon ensimmäisessä vaiheessa.

Rakentamisen vaiheistusta ja enimmäishinnan korotusta käsittelevät ensin HKL:n johtokunta 23.6. ja kaupunkiympäristölautakunta pian sen jälkeen.

Kruunusillat-hanke esittää päätettäväksi, että raitiotie rakennetaan kahdessa vaiheessa, ja että Laajasalon päässä jätetään toistaiseksi toteuttamatta reitin viimeinen osuus.

Esityksen mukaan:

  • Vaiheessa 1 tehdään raitiotieyhteys Laajasalosta Laajasalontieltä Hakaniemeen. Tämän kokonaisuuden uusi kokonaiskustannusarvio on 326 miljoonaa euroa nykyisessä (joulukuun 2020) hintatasossa.
    Vaiheen 1 aikana tehtävät työt ovat raitiotien rakentaminen Laajasalon ja Hakaniemen välille sekä kolmen sillan toteutus (Merihaansilta, Finkensilta ja Kruunuvuorensilta)./p>
  • Vaiheen 2 eli Hakaniemen ja Helsingin päärautatieaseman välisen raitiotieosuuden suunnittelu ja toteutuksen valmistelu jatkuu. Osuuden kustannusarvio tuodaan myöhemmin erikseen hyväksyttäväksi. Tämän hetken karkea arvio kustannuksista on noin kymmenen miljoonaa euroa.
    Laajasalossa raitiotien viimeistä osuutta Ollinraition ja Ilomäentien kautta Reposalmentielle ei toistaiseksi rakenneta. Mikäli tämä noin kilometrin pituinen osuus päätetään toteuttaa myöhemmin, osuuden kustannusarviosta ja rakentamisaikataulusta päätetään erikseen.

Uusi kustannusarvio

Kruunusillat-hankkeen alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, kun Helsingin valtuusto teki hankkeesta enimmäishintapäätöksen vuonna 2016. Nykyisessä hintatasossa summa vastaa noin 267 miljoonaa euroa. Summasta suurin osa – nykyrahassa noin 255 miljoonaa – oli suunnattu edellä mainitun vaiheen 1 eli Laajasalo–Hakaniemi-osuuden toteuttamiseen.

Vuonna 2021 on tehty uusi toteutussuunnitelma ja laskettu tarkennetut kustannukset. Sen tuloksena vaiheen 1 eli Laajasalo–Hakaniemi-osuuden uusi kokonaiskustannusarvio on 326 miljoonaa euroa. Kustannusylitys liittyy raitiotien ja Merihaansillan rakentamiseen.

Kruunuvuorensillan ja Finkensillan rakentava siltaurakka on kilpailutettu kokonaisurakkana. Sen urakkasumma 123 miljoonaa euroa on vuonna 2016 hyväksytyn hankesuunnitelman mukainen.

Kustannusarvion tarkentuminen johtuu toteutussuunnittelun aikana tehdyistä muutoksista ja täsmennyksistä. Kruunusillat-raitiotien aikaisempi kustannusarvio on laadittu vuonna 2015. Tuolloin ei ollut käytettävissä Raide-Jokerin ja Tampereen raitiotien kokemuksia laajojen nykyaikaisten raitiotiehankkeiden toteutuksesta ja kustannustasosta. Laatutasoon ja laajuuteen liittyviä kustannuksia ovat kasvattaneet myös raitiotierakentamisen tiukentuneet ja täsmentyneet vaatimukset.

Muita kustannuksia, joista ei päätetä nyt

Erikseen päätettäviä asioita ovat raitiotien kalusto ja varikko, jotka ovat HKL:n hankkeita. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaluston hankesuunnitelman 17.6.2020. Hankesuunnitelmassa vaunuja on varauduttu hankkimaan 23 kappaletta noin 98 miljoonaa euron hintaan. Varikon hankesuunnitelmasta ja kustannuksista ei ole vielä päätöstä. Arvio sen kustannuksista on 96 miljoonaa euroa. Kalustohankintojen ja varikon kustannukset ovat yhteensä 194 miljoonaa euroa, vuonna 2016 niiden arvioitiin olevan 115 miljoonaa euroa.

Raitiotien lisäksi Kruunusillat-allianssin on tarkoitus rakentaa myös muita kaupungin kehittämiseen liittyviä hankkeita. Näitä ovat esimerkiksi uuden Hakaniemensillan rakentaminen huonokuntoisen sillan tilalle sekä Hakaniemen uusien katujen rakentaminen.

Kruunusillat-hankkeen suunnittelun aloittamisen jälkeen näiden hankkeiden laajuus on kasvanut merkittävästi, minkä vuoksi myös kustannukset ovat nousseet. Vuonna 2015 arvioidusta 50 miljoonasta eurosta kustannukset ovat nousseet noin 236 miljoonaan euroon. Kaupunki päättää näiden liittyvien hankkeiden rahoituksesta osana talousarviokäsittelyä erikseen, eivätkä ne kuulu raitiotien kustannusarvioon ja sen enimmäishinnan korotusesitykseen.

Liittyvien hankkeiden laajuus ja hinta on kasvanut pääosin siksi, että alun perin raitiotietä suunniteltiin olemassa olevaan katuverkkoon. Sittemmin Hakaniemenrannasta on valmistunut suunnitelma, jonka toteuttaminen tarkoittaa kokonaan uusien katujen, asuinrakentamiseen tarkoitettujen tonttien ja puistojen rakentamista alueelle.

Hanke on jaettu kahteen osaan

Kruunusillat-hanke toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa (Finkensilta ja Kruunuvuorensilta) sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Kokonaisurakan voitti toukokuussa 2021 Työyhteenliittymä Kruunusillat, jonka muodostavat Kreate Oy ja YIT Suomi Oy. Urakan kokonaishinta on tarjouksen mukaan noin 123 miljoonaa euroa.

Laajasalon ja Hakaniemen välisen raitiotieyhteyden muu rakentaminen, mukaan lukien reitin kolmas uusi silta eli Merihaansilta, tehdään puolestaan allianssimallilla.

Kruunusillat-allianssissa on käynnissä kehitysvaihe. Kehitysvaiheessa on laadittu nyt valmistuneet vuoden 2016 hankesuunnitelmaa tarkemmat raitiotien suunnitelmat sekä määritelty rakentamisen aikataulu ja kustannukset. Kehitysvaiheen yhtenä tavoitteena on päättää allianssin ns. tavoitekustannus. Tavoitekustannus tarkoittaa allianssiprojektin kokonaiskustannusta, jonka puitteissa kaikki allianssiosapuolet sitoutuvat projektin toteuttamaan.

Tavoitekustannuksessa pysyminen on osa allianssin kannustinjärjestelmää, joka ohjaa mahdollisimman tarkkaan ja perusteltuun kustannuslaskentaan: jos tavoitekustannus pystytään alittamaan, saavat palveluntuottajat bonusta, ja mikäli se ylitetään, palveluntuottajat kustantavat osan ylityksestä. Näin kaikki riski ei jää tilaajalle eli Helsingin kaupungille. Myös mahdollinen hyöty jaetaan tilaajan kanssa, jolloin tilaajankin kustannukset alenevat.

Tavoitteena on aloittaa raitiotieyhteyden rakentaminen ensi syksynä.

Kruunuvuorensillan rakentaja selvillä

Tiedote 19.5.2021

Valmistuttuaan Suomen pisimmän sillan - Kruunuvuorensillan - rakentaja on selvillä. Kruunusillat-hankkeen siltaurakan eli Finkensillan ja Kruunuvuorensillan urakkakilpailutuksen on voittanut Työyhteenliittymä Kruunusillat, jonka muodostavat Kreate Oy ja YIT Suomi Oy.

Siltaurakoitsija rakentaa Suomen pisimmän sillan eli Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan yhdistävän 1200 metriä pitkän Kruunuvuorensillan. Tämän lisäksi urakkaan kuuluu Kalasataman eteläosan Nihdin ja Korkeasaaren yhdistävän Finkensillan rakentaminen ja Korkeasaaren esirakentamistöitä.

Työt on tarkoitus aloittaa lokakuussa 2021. Tavoitteena on, että työt valmistuvat syksyyn 2025 mennessä.

Urakan kokonaishinta on tarjouksen mukaan noin 123 miljoonaa euroa.

Hanke on jaettu kahteen osaan

Kruunusillat-hanke toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa (Finkensilta ja Kruunuvuorensilta) sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana.

Yhteyden muu rakentaminen, mukaan lukien reitin kolmas uusi silta eli Merihaansilta, tehdään puolestaan allianssimallilla.

Kruunusillat-allianssissa on käynnissä kehitysvaihe. Kehitysvaiheessa laaditaan vuoden 2016 hankesuunnitelmaa tarkemmat raitiotien suunnitelmat sekä määritellään rakentamisen aikataulu ja kustannukset.

Raitiotien suunnitelmat on täsmentyneet ja kevään mittaan on kerrottu kaksi merkittävää muutosta:

  • Raitiotie on päätetty rakentaa kahdessa vaiheessa. Ensin rakennetaan Laajasalon ja Hakaniemen väli sekä tilapäinen päätepysäkki Hakaniemeen. Osuus Hakaniemestä keskustaan tehdään toisessa vaiheessa.
  • Valmistellaan vaihtoehtoa, jossa raitiotie Laajasaloon rakennettaisiin ensin Laajasalontielle asti. Aiemmin suunnitelmana oli rakentaa jo tässä vaiheessa pitempi Yliskylän kiertävä raitiotie.

Tavoitteena on aloittaa raitiotien rakentaminen eli toteutusvaihe ensi syksynä.

Enimmäishinta tulossa poliitikkojen päätettäväksi

Kruunusillat-hankkeen alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, kun Helsingin valtuusto teki hankkeesta enimmäishintapäätöksen vuonna 2016. Tämän hetkisen arvion mukaan hankkeen kustannukset ovat suuremmat kuin yli neljä vuotta sitten arvioitiin. 19.1.2021 summan kerrottiin olevan 350 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasossa. Hankkeen enimmäishinta on täsmentymässä kevään 2021 aikana.

Enimmäishinnan korotuksesta tehdään todennäköisesti esitys valtuuston käsiteltäväksi. Arvion mukaan asiasta päättää uusi kaupunginvaltuusto ensi syksynä.Kruunuvuorensilta lyhyesti

  • Valmistuttuaan Suomen pisin, korkein ja pitkäjänteisin silta. pituus 1200 metriä, keskipyloni 135 metriä alituskorkeus 20 metriä
  • Rakennetaan raitioliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn sekä hälytysajoneuvojen käyttöön.
  • Vuonna 2012 järjestetyn suunnittelukilpailun voitti WSP Finland Oy:n vetämä suunnitteluryhmä ehdotuksella ”Gemma Regalis”. Keveä ja ilmava vinoköysisilta, joka suo avoimet merinäkymät sekä siltaa kauempaa katsoville että sillalla kulkeville.

Yhteyshenkilöt
Ville Alajoki p. 040 334 7301 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. Projektinjohtaja Kruunusillat-raitiotie 

Tervetuloa Kruunusillat-hankkeen asukastilaisuuteen 23.9. klo 17.00 – 18.30

Tiedote 15.9.2021 | YIT

Kruunusillat-raitiotien rakennustyöt Hakaniemessä ja Siltavuorenrannassa etenevät. Lue tuore tiedotteemme: https://kruunusillat.fi/tiedotteet/rakennustyot-laajenevat-hakaniemen-alueella/ 

Me Kruunusillat-allianssissa haluamme tiedon kulkevan molempiin suuntiin. Tässä verkkotilaisuudessa kerromme ensin, missä ja mitä aiomme syksyn aikana rakentaa, sekä miten työt näkyvät ja kuuluvat asukkaiden elämässä.

Illan toinen puolisko on varattu teidän kysymyksillenne. Voit lähettää meille kysymyksiä koko tilaisuuden ajan chatin kautta. Vastaamme illan aikana mahdollisimman moneen kysymykseen.

Tilaisuus nauhoitetaan ja tallenne on katsottavissa kaksi viikkoa tilaisuuden jälkeen. Kaikkiin kysymyksiin vastataan myös kirjallisesti ja ne julkaistaan tilaisuuden jälkeen.

OHJELMA (muutokset mahdollisia)

  • Avaus
  • Miten rakentaminen näkyy ja kuuluu Hakaniemessä ja Siltavuorenrannassa
  • Siltatyöt
  • Tilapäiset liikennejärjestelyt
  • Kysymykset ja vastaukset
  • Mistä saat lisätietoa

Tilaisuus järjestetään verkkotilaisuutena

Liity Facebook-tapahtumaan, jonne osallistumislinkki lisätään juuri ennen tapahtumaa: https://www.facebook.com/events/378753143655469/?ref=newsfeed 

Finkensillan kannen valu on aloitettu

Tiedote 17.4.2023

Kalasataman Nihdin ja Korkeasaaren välille rakennettavan 293 metriä pitkän Finkensillan kannen valutyöt on aloitettu. Betonia sillankanteen menee 4700 m3 eli 600 betoniautollista. Valu kestää yhteensä neljä vuorokautta ja tuon neljän vuorokauden ajan betoniauto tyhjentää kuorman pumpulle 15 minuutin välein. Kannen muotti on rakennettu puusta ja se vastaa kooltaan jalkapallokenttää.

Kannen valu aloitettiin heti aamusta.

Finkensillan rakentamistyöt aloitettiin lokakuussa vuonna 2021 ja ensimmäinen työvaihe oli noin 300 m pituisen työsillan rakentaminen. Työsillan rakentaminen mahdollistaa sillan välitukien ja -kannen rakentamisen. Työsilta koostuu teräsputkista, teräspalkeista ja puisista pelkkalavoista.

Finkensillassa on kuusi välitukea ja kaksi maatukea. Silta on jatkuva jännitetty betoninen palkkisilta. Sillan kannen kahdessa pääpalkissa on yhteensä 30 jänneputkea ja putkissa jänneterästä noin 90 henkilöauton painon verran eli 130 000 kg. Silta jännitetään, kun kannen betoni on saavuttanut jännityslujuuden, keskimäärin noin 10 vrk valusta.

Finkensillan raudoitustyöt kestivät noin neljä kuukautta ja betoniterästä siltaan asennettiin yhteensä 450 000 kg, joka vastaa noin 320 henkilöauton painoa.

Jännitys- ja injektointitöiden jälkeen päästään purkamaan kannen muottia sekä telinettä, sekä asentamaan lopullisia reunapalkin kylkeen tulevia erikoiskaiteita. Muotin ja telineen purkamisen jälkeen asennetaan sillan alle huomattava määrä varausputkia, sekä viimeistellään betonipinnat.

Lämpötilan noustessa keväällä riittävän ylös, tehdään kannen vesieristystyöt. Vesieristystöiden jälkeen eristeen päälle tehdään suojarakenteet, mitkä suojaa vesieristettä mekaaniselta rasitukselta.

Vielä kuluvan vuoden aikana silta on työyhteenliittymän osalta valmis, minkä jälkeen allianssi tulee jatkamaan kiskoasennuksilla, pintarakenneasennuksilla, sekä raitiotien vaatiman tekniikan asentamisella.

Hakaniemen alueen uudistus alkaa

Julkinen tiedote 24.5.2021

Tulevina vuosina Hakaniemi kokee muodonmuutoksen. Me Kruunusillat-raitiotien tekijät rakennamme teille myös uutta rantaa ja katuja sekä uuden Hakaniemensillan. Lisäksi korjaamme viemäreitänne, vesijohtojanne sekä sähkö- ja telekaapeleitanne.

Aloitamme toukokuussa töillä, jotka eivät liity raitiotiehen. Työmme päättyvät vasta vuonna 2026.

Työmaat aiheuttavat haittaa

Rakentamisvuodet tulevat olemaan rankkoja. Haittaamme arkeanne, vaikka emme haluaisi.

Voitte liikkua jalan, pyörätuolilla, pyörällä ja autolla kaikkialle, mutta turvallisuuden takia osa kulkureiteistänne pitenee. Myös suosittu Näkinsilta uusitaan. Työmaa-aikana käytössä on tilapäinen silta.

Opastamme reitit kadulla niin, että näette helposti mistä pääsee minnekin. Jos näin ei ole, antakaa meille palautetta. Kerromme myös ennalta nettisivuillamme ja mm. Facebookissa tulevista muutoksista.

Bussin 55 reitti siirtyy kesällä kulkemaan Hakaniemenrannasta suoraan Sörnäisten rantatielle. Linjan 502 päätepysäkki siirtyy Kallion kirjastolle. Linja 17 lakkautetaan.

Kadunvarsipysäköinti vähenee Hakaniemenrannassa, Siltavuorenrannassa, Kirjatyöntekijänkadulla ja Pohjoisrannassa.

Työmme aiheuttaa melua ja pölyä, joita pyrimme torjumaan käytettävissä olevin keinoin. Kauaksikin kuuluvaa melua syntyy paalutustöistä, jotka kestävät vaihtelevasti useita vuosia. Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin klo 7-18.

Bulletin också på svenska från denna länk

Hakaniemen uudistus jatkuu

Julkinen tiedote

Me Kruunusillat-raitiotien tekijät rakennamme teille myös uutta rantaa ja katuja sekä uuden Hakaniemensillan. Lisäksi korjaamme viemäreitänne, vesijohtojanne sekä sähkö- ja telekaapeleitanne.

Vuonna 2021 pääsimme jo hyvään alkuun: Rakensimme väliaikaisen paineviemärin korvaamaan uuden Hakaniemensillan takia poistettavan viemärin ja teimme neljäsosan Hakaniemenrantaan kadun alle tarvittavista paalulaatoista. Lisäksi uusimme mittavan määrän kunnallistekniikkaa molemmin puolin Siltavuorensalmea.

Olette huomanneet, miten työmaa haittaa arkeanne. Olette silti ollut ymmärtäväisiä ja kärsivällisiä. Kiitos! Valitettavasti helpotusta ei ole vielä luvassa. Työmme päättyvät vasta vuonna 2026.

Vuonna 2022 rakennamme entistäkin ahkerammin: Tavoite on, että uusi Näkinsilta valmistuisi vuoden lopussa vanhan paikalle. Jatkamme salmen molemmin puolin kunnallistekniikan uusimista ja rantarakentamista sekä teemme salmessa ruoppausta ja täyttöä.

Teemme työsillan Hakaniemensillan rakentamista varten ja aloitamme sillan rakentamisen. Silta valmistuu vuonna 2024. Pohjoisrannan tielinjaus siirretään kevään aikana kauemmaksi rannasta työmaa-alueiden laajentuessa. Lisäksi työskentelemme Kalasataman Nihdissä ja merellä.

Työmaat aiheuttavat haittaa

Elämä työmaan laidalla on ikävää. Haittaamme arkeanne, vaikka emme haluaisi.

Työmaat aiheuttavat turvallisuutenne takia muutoksia liikkumiseen. Opastamme reitit kadulla hyvin. Jos näin ei ole, antakaa meille palautetta. Kerromme myös ennalta nettisivuillamme ja Facebookissa tulevista muutoksista.

Työmme aiheuttaa melua ja pölyä, joita torjumme kaikin käytettävissä olevin keinoin. Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin kello 7-18, mutta toisinaan ympäristöviranomaisen antaman luvan mukaisesti klo 22 asti tai viikonloppuisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena 7-18. On silti tosiasia, että myös muut työmme voivat häiritä.

Tietoa saatavilla:

  • Facebook: www.facebook.com/kruunusillat
  • Twitter: www.twitter.com/kruunusillat
  • Verkkosivu ja palautelomake: www.kruunusillat.fi
  • Joukkoliikenteen muutokset: HSL, www.hsl.fi ja www.reittiopas.fi, p. 09 4766 4000
  • Mahdollisista lyhyistä vesi- ja sähkökatkoista kerrotaan huoneisto- tai rappukohtaisilla tiedotteilla.
  • Hakaniemen muut hankkeet: www.uuttahelsinkia.fi/hakaniemi Työmaapäivystys p. 040 484 2320

 

Hakaniemensillan ja Pohjoisrannan katusuunnitelmia esitellään 19.8.

Tiedote 19.8.2021 - Helsingin kaupunki

Kruunusillat-hankkeen rakentajat purkavat nykyisen Hakaniemensillan ja tekevät tilalle uuden sillan nykyisen itäpuolelle. Torstaina 19.8. kello 17.00–18.30 järjestämme verkkotilaisuuden, jossa kerromme, millainen uudesta Hakaniemensillasta tulee. Lisäksi kerromme, miten Siltavuorenranta ja Pohjoisranta -kadut muuttuvat vanhan ja uuden sillan kohdalla. Tilaisuus liittyy kyseisten katujen uusien katusuunnitelmien esilläoloon.

Verkkotilaisuudessa voit kysyä sillan ja katujen suunnittelijoilta ja lähettää kommentteja chatin kautta.

Aika: 19.8. 17.00–18.30
Paikka: Teams Live Event –verkkotilaisuus

Katusuunnitelmaluonnoksiin voit tutustua 18.–31.8. välisenä aikana osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat (kohdassa Katu- ja puistosuunnitelmat). Suunnitelmista voi antaa palautetta suunnittelijoille 31.8.mennessä.

Lisäämme tilaisuuden tarkan ohjelman sekä osallistumislinkin lähempänä tilaisuutta Kruunusillat-sivujen verkkouutiseen.

Tervetuloa!

Hakaniemensillan kulkuaukkoon korkeusrajoitus veneilykausille -23 ja -24

Tiedote 23.2.2023

Hakaniemensillan työmaa tammikuussa 2023

Uuden Hakaniemensillan rakennustyöt vaikuttavat siltojen alikulkukorkeuteen Siltavuorensalmessa vanhan Hakaniemensillan purkamiseen saakka. Vuosina 2023 ja 2024 alikulkukorkeus on 3,5 metriä.

Rakennustöiden valmistuttua uuden Hakaniemensillan lopullinen alikulkukorkeus on 4,7 metriä.

Lisäksi helmikuussa 2023 salmeen rakennetaan työteline uuden sillan hitsaus- ja maalaustöitä varten. Teline puretaan pois maaliskuun loppuun mennessä. Telineen ollessa paikoillaan (helmi-maaliskuu) sen alikulkukorkeus on 1,5 metriä.

Noudatathan varovaisuutta lähestyessäsi työmaata.

Pahoittelemme töistä aiheutuvia häiriöitä.

Hakaniemensiltatyö, paalulaatan rakentaminen

Tiedote 12.3.2021

Paalulaatan rakennusurakoinnin toimijat ovat sillan rakennuttajalla tiedossa, mutta olevien rakenteiden mm. Merihaan kerrostalorakennusten tarkastussuunnitelma on vielä laadinnassa.

Tarkastussuunnitelman tavoite on todeta rakenteissa olevat vanhat vauriot ennen paalulaatan rakentamista sekä seurata syntyykö rakentamistöiden aikana kunnostettavia vaurioita rakenteisiin.

Linja-autopysäkkien sijoittuminen Sörnäisten rantatielle

Näkinsillan rakennustyöt on huomioitu pysäkin sijoittelussa. Kulku- ja pysäkkialueet tullaan suojaamaan työalueista sekä estämään pääsy työalueille. Sillan purulla ei tule olemaan sivullisille vaaraa.

Kruunusillat-raitiotie, Hakaniemen alueen ja Merihaan sillan katusuunnitelmaluonnokset

Luonnokset ja 11.3.2021 verkkotilaisuus ovat kahden viikon ajan nähtävillä Kruunusillat.fi – sivuilla eli käytännössä 25.3.2021 saakka.

Hakaniemessä asennetaan ja testataan paineistettua jätevesilinjaa marraskuun ensimmäisellä viikolla

Tiedote 29.10.2019 | Kruunusillat

Rakensimme väliaikaisen viemäriputken Kruunuvuorenrannassa, koska siltä rannalta löytyi tähän työhön paremmin tilaa. Sitten putki uitettiin Hakaniemeen. Kuva: Mirko Soronen

Kruunusillat-allianssin rakennustyöt Hakaniemen alueella etenevät suunnitellusti. Laajasalon raitiotieyhteyden rakentamisen lisäksi allianssi toteuttaa mittavan määrän muita katu- ja kunnallisteknisiä töitä. Yksi tällainen työ on nykyisen, huonokuntoisen Hakaniemensillan korvaaminen uudella sillalla, joka rakennetaan nykyisen sillan itäpuolelle.

Uuden Hakaniemensillan linjauksen kohdalla Siltavuorensalmessa kulkee jätevesilinja, ns. paineviemäri, joka kuljettaa ison osan kantakaupungin jätevesistä. Paineviemäri on siirrettävä pois uuden sillan kohdalta, ennen kuin ruoppaus- ja paalulaattatyöt sekä varsinainen sillanrakennus voidaan aloittaa. Rakennustöiden ajaksi alueelle tehdään väliaikainen paineviemäri.

Paineviemärin siirtotyö aloitettiin keväällä 2021, ja väliaikainen viemärilinja päästään ottamaan käyttöön marraskuun aikana. Marraskuun ensimmäisellä viikolla viemärilinja upotetaan merenpohjaan ja tehdään koepaineistus viemärilinjan vedenpitävyyden varmistamiseksi. Koepaineistuksen ajaksi osa Hakaniemenrannasta joudutaan turvallisuussyistä sulkemaan kaikelta liikenteeltä. Tästä syystä koepaineistus tehdään yöllä.

Maanantaina 1.11. aloitettava upotustyö kestää kahdesta kolmeen päivään, riippuen esimerkiksi sääolosuhteista. Upotuksen jälkeen tehtävä koepaineistus ajoittuu tämänhetkisen arvion mukaan torstain 4.11. ja perjantain 5.11. väliselle yölle, klo 23.00-05.00 välille. Liikenteenohjaajat ovat tällöin ohjaamassa liikennettä.

Pahoittelemme työn aiheuttamia häiriöitä.

Hakaniemessä ja Siltavuorenrannassa tehdään melua aiheuttavia töitä

Tiedote 24.5.2021

Kruunusillat-raitiotien ja uuden Hakaniemensillan valmistelevat rakennustyöt aloitetaan Hakaniemessä ja Siltavuorenrannassa toukokuun aikana työmaa-alueiden perustamisella ja tarvittavien liikennejärjestelyjen tekemisellä. Ensimmäiset kovempaa melua aiheuttavat työvaiheet alkavat touko-kesäkuun vaihteessa.

Siltavuorenrannassa aloitetaan pontitustyöt touko-kesäkuun vaihteessa Kirjanpuiston vieressä. Puistoa voi käyttää normaalisti, mutta työ voi valitettavasti olla päiväsaikaan häiritsevää melua aiheuttavaa. Pontitustyötä tehdään käytännössä koko loppuvuoden ajan, muttei joka päivä, vaan jaksoittain. Välillä saattaa olla kuukaudenkin tauko.

Hakaniemenrannassa aloitetaan samoihin aikoihin lyöntipaalutustyöt, jotka kestävät vaiheissa vuoteen 2025 saakka. Paalutuksessa on välillä jopa kuukausien mittaisia taukoja. Kaivutöiden yhteydessä teemme pilaantuneiden maiden puhdistustöitä. Pilaantuneet maat kaivetaan ja kuljetetaan niiden vastaanottopaikkaan siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille tai eläimille.

Päivittäinen työaika on arkisin kello 7–18 välillä. Erityistä melua aiheuttavat työt, kuten paalutus, aloitetaan noin kello 8. Kello 18–22 tai viikonloppuisin ja pyhäpäivinä kello 8–18 välillä saatetaan tehdä töitä, joista ei aiheudu erityistä melua, esimerkiksi normaalia kaivutyötä. Liikennejärjestelyjä joudutaan toisinaan tekemään yöaikaan.

Työvaiheista aiheutuvan melun voimakkuuden vuoksi ovet ja ikkunat kannattaa tarvittaessa pitää suljettuina. Kruunusillat tarjoaa kuulosuojaimia halukkaille.

Sekä Hakaniemessä että Siltavuorenrannassa Kruunusillat-raitiotien rakennustyöt sekä liittyvät työt, kuten Hakaniemensillan ja Näkinsillan uusiminen, jatkuvat vaiheissa vuoteen 2026 asti. Pahoittelemme suuresti aiheuttamaamme häiriötä.

Lisätietoa - Mer information

Työmaapäivystys arkisin klo 8-16 p. 020 433 1306
Arbetsplatsjour vardagar kl. 8-16 tfn 020 433 1306
www.kruunusillat.fi
www.facebook.com/kruunusillat
www.twitter.com/kruunusillat

Bulletin också på svenska från denna länk

Helsingin uusi maamerkki kohoaa yli sataan metriin jo tänä vuonna

Tiedote 24.1.2024

 

Uuden Kruunuvuorensillan keskituki eli pyloni on nyt kohonnut sillan kansitasoon, noin 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kuluvan vuoden aikana ylitetään sata metriä ja valmistuessaan pylonin huippu on 135 metrin korkeudella.

Ilmakuva Kruunuvuorensillan pylonin rakentamisesta. Kuva: HTJ

Pyloni on näkyvin Kruunuvuorensillan tukirakenteista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Jos huomioidaan myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 metriä.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan ns. kiipeävän muotin tekniikalla. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.

Muottitason alapuolella ylöspäin nousee samalla pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt.

Betonin valukertoja pylonissa tulee yhteensä noin viisikymmentä ennen kuin pyloni on huipussaan. Nyt valuja on tehty kahdeksan ja seuraava valu on vuorossa helmikuussa. Pylonin betoniraudoitus on suunniteltu tavallisesta raudoituksesta poiketen korvaamalla osa harjateräsraudoitteesta 50 mm korkealujuustangoilla eli SAS-tangoilla.

Pyloni on perustettu kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on 9,5 metriä merenpinnan alapuolella. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 x 18 x 4,5 metriä ja sen muottina toimi kallioon louhittu potero. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle valettiin toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Alempi peruslaatta tehtiin vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle tulee pylonin jalusta.

Rakennettavan pylonin osat ovat perustus, jalusta, sidepalkki, pylonin alaosa, pylonin yläosa ja köysialue sekä pylonin huippu. Pylonin jalusta on alue, joka alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy 19,5 metrin korkeuteen. Jalusta on umpinainen teräsbetonirakenne.

Sidepalkiksi sanotaan osuutta 19 metrin korkeudesta 25 metrin korkeuteen. Sidepalkissa yhdistyvät kannen teräsrakenne ja pylonirakenne toisiinsa. Sidepalkin yläpuolelta, 25 metrin tasosta 78 metrin korkeudelle on pylonin alaosa. Alaosan kaksi haaraa (jalkaa) ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee 98 metrin korkeuteen.  Portaat jatkuvat huipulle asti.

Sidepalkit pylonin alueella.

 Pylonin teräsrakenteen asennuksenaikainen työtaso rakenteilla.

78 metrin korkeudelta alkaa pylonin yläosa ja tämä osa kohoaa aina tasolle 101 metriin. Tällä alueella pylonin haarat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Köysialue alkaa korkeudelta 101 metriä ja päättyy 124 metrin korkeuteen.

Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa, kunnes saavutetaan taso +135 metriä. Pylonin huipulla on ”parveke”, joka mahdollistaa muun muassa lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamasuojauksena toimiva salamamasto.

Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja raitiotien matkustajaliikenne alkaa sillalla vuonna 2027.

Hyvät häviäjät

Tiedote 9.2.2023

 Tällä hetkellä Suomen suurimman sillan paikkaa pitää Raippaluodon silta, joka yhdistää Raippaluodon saaren mantereeseen Mustasaaressa. Raippaluodon silta on vinoköysisilta ja sen pituus on 1045 m ja alikulkukorkeus 26 m. Raippaluodon sillassa on kaksi pylonia ja niiden korkeus on 82,5 m. Raippaluodon silta vihittiin käyttöön vuonna 1997.

Raippaluodon silta. Kuva: Anniina Peni-Nyman.
Suomen toiseksi suurin silta on Tähtiniemen silta Heinolassa. Tähtiniemen silta on liittorakenteinen vinoköysisilta. Sillan pituus on 924 m ja sen H-kirjaimen muotoinen kannatinpylväs eli pyloni on 105 m korkea. Sillan pisin jänneväli on 165 m. Tähtiniemen silta vihitiin käyttöön 1993.

Tähtiniemen silta.
Tilanne tulee muuttumaan, kun Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan yhdistävästä Kruunuvuorensillasta tulee Suomen pisin ja korkein silta. Se on maailmanluokassakin poikkeuksellinen, sillä näin isoja siltoja ei ole maailmallakaan rakennettu pelkästään joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. Silta tulee valmistuttuaan olemaan kiinnostava nähtävyys paitsi kokonsa, myös sen suunnittelun takana olevan edistyksellisen liikenneajattelun ansiosta.

Kruunuvuorensilta on liittopalkein tuettu vinoköysisilta ja sillan rakentaminen aloitettiin syksyllä 2021 työsillan rakentamisella. Valmistuttuaan Kruunuvuorensillan pituus on 1191 m, pylonin korkeus 135 m ja sillan alikulkukorkeus 20 m. Sillan pisin jänneväli on 260 m. Tästä pidempi jänneväli tulee Kirjalansalmen siltaan Paraisille. Siinä jänneväli tulee olemaan 265 m.

Iso muutos veneilyyn Kruunuvuorenselälle heinäkuussa

Tiedote 10.5.2023

Kruunuvuorenselälle tulee 18 metrin alikulkukorkeus 25. heinäkuuta 2023 uuden Kruunuvuorensillan takia. Lisäksi kulku on kokonaan suljettu kaikilta veneiltä kahtena yönä heinäkuun lopussa nostotöiden vuoksi.

Rakennustyöt aiheuttavat kulkurajoituksia veneille myös muilla alueen uusilla silloilla.

KRUUNUVUORENSILTA

Laajasalon ja Korkeasaaren välillä Kruunuvuorenselällä on 25.7.2023 alkaen sillassa 18 metrin tilapäinen alikulkukorkeus yli kahden vuoden ajan. Valmiin sillan alikulkukorkeus on syksystä 2025 lähtien 20 metriä

Muutosten takia korvaavia laituripaikkoja tarvitsevien tulee olla yhteydessä Helsingin kaupunkiin: venepaikkavaraukset(at)hel.fi

Sillan kulkuaukko on nostotöiden vuoksi kokonaan suljettu 25.7.2023 klo 00.00-06.00 ja 26.7.2023 klo 00.00-06.00. Jos tuulta on yli 10 m/s nostotyöt siirtyvät seuraaviin öihin. Merinosturi työskentelee alueella 1-2 viikkoa. Nosturin lähelle ei pidä ajaa.

FINKENSILTA

Korkeasaaren ja Kalasataman Sompasaaren välisen Finkensillan väylä aukeaa noin lokakuussa 2023, minkä jälkeen sillan alikulkukorkeus on 6,9 metriä.

MERIHAANSILTA

Merihaan ja Kalasataman Sompasaaren välinen laivaväylä lakkautetaan 1.8.2023, mutta korkeusrajoitus salmeen tulee vasta aikaisintaan 1.10.2023. Tällöin väliaikaiseen työsiltaan jätetään Nihdin puoleiseen kulkuaukko, joka on noin 7 metriä leveä ja vähintään 2,3 metriä korkea. Kulkuaukon sijainti muuttuu työn edetessä.

Valmiissa sillassa, arviolta vuodesta 2026 alkaen, on 2,5 metrin alikulkukorkeus. Sillassa on myös erikoistapauksissa ajoneuvonosturien avulla avattava osuus.

HAKANIEMENSILTA

Siltavuorensalmessa Hakaniemensillan alikulkukorkeus on 3,5 metriä vuosina 2023-2024, minkä jälkeen se on valmiissa sillassa 4,7 metriä.

PÄIVITTYVÄT LISÄTIEDOT

Työmaan aiheuttamista veneilymuutoksista on ajantasainen tieto osoitteessa kruunusillat.fi/veneilijoille

KARTTA UUSISTA VESISTÖSILLOISTA:

https://kruunusillat.fi/content/uploads/2023/05/veneilytiedote_sillat_netti.jpg

Korkeasaaren alueen ruoppaukset

Tiedote 31.10.2022

Korkeasaaressa Kruunusillat-raitiotien rakentaminen alkoi valmistelevilla töillä ja ruoppauksilla lokakuussa 2021. Tulevassa Mieritzinrannassa (meritäyttöalue Korkeasaaren ja Palosaaren välissä) ruopataan ranta-alueita ja tehdään täyttötöitä.

Korkeasaaren ja Palosaaren välisen lahdenpohjukan ruoppaus- ja täyttötyöt ovat olleet vesiluvan mukaisella tauolla 1.4.-1.10. Kun vesiluvanmukainen rajoitus päättyi lokakuun alussa, on päästy jatkamaan alueen ruoppausta ja täyttötöitä. Jotta raitiotielle saadaan tarvittava tila, ruopataan Korkeasaaren alueelta pois kantamaton maa-aines. Ruopattavaa määrää on vielä noin 70 000 m³ ja se on pääosin savea. Tämä maa-aines tulee ruopata pois, jotta raitiotien vaatima pengerrakenne saadaan tehtyä. Tällä hetkellä ruoppaustöitä tehdään kahdella ruoppausyksiköllä ja ruoppaustyöt jatkuvat tulevan ruoppauskauden.

Ruupattava maa-aines kuljetetaan proomuilla läjitysalueelle.

Ruopattava maa-aines kuljetetaan proomuilla läjitettäväksi Koirasaaren- ja Lokkiluodon meriläjitysalueelle. Alueen veneilijöitä pyydettään huomioimaan proomukuljetukset liikkuessaan alueella.

Merialueen samentumisen estämiseksi on käytössä erilaisia suojaustoimia. Ruopattava alue on rajattu suodatinkangasverhoilla. Suodatinkangasverho estää ruoppauksen nostattaman hienoaineksen leviämisen. Suodatinkankaasta tehtyä verhoa ei voi käyttää kulkuväylillä ja näissä paikoissa on käytössä ilmakuplaverho. Ilmakuplaverhon toimintaperiaate on sama kuin suodatinkangasverholla. Merenpohjaan on upotettu ja painotettu rei’itetty letku johon pumpataan paineilmaa. Paineilman ansiosta muodostuu ilmakuplaverho, joka estää hienoaineen leviämisen merialueelle.

Mustikkamaan edustalla oleva ilmakuplaverho.

Korkeasaaren alueelle tehdään täyttötöitä pitkälle ensi vuoteen. Täyttöihin käytettävä maa-aines on louhetta ja sitä menee alueelle kokonaisuudessaan noin 300 000 m3 eli noin kolmen eduskuntatalon verran.

Myös Korkeasaaren vesi- ja viemärilinja uusitaan ja näin ollen vanha linjasto, joka sijaitsee Korkeasaaren ja Mustikkamaan välissä poistuu käytöstä. Tämä linjaston rakentaminen ja poistotyö aiheuttaa lyhytaikaista haittaa veneilijöille. Tästä työvaiheesta tiedotetaan myöhemmin lisää.

Korkeasaaren tukimuurityöt

Tiedote 21.3.2023

Sompasaaren- ja Korkeasaaren rannoille rakennetaan Kruunusillat-hankkeen yhteydessä huomattava määrä tukimuureja rantapenkerettä tukemaan. Tukimuurielementtejä tulee yhteensä 98 kpl ja pituutta tukimuurirakenteilla on reilu 350 m. Tukimuurit tulevat sijoittumaan Finkensillan ja Kruunuvuorensillan välille, Korkeasaareen Mustikkamaan puoleiselle täyttöosuudelle.

Tukimuurielementtien vedenalaiset osat rakennetaan työmaalla ja yhden yksittäisen elementin koko vaihtelee jonkin verran. Painoa elementeillä on 17 000–52 000 kg. Tukimuurielementit nostetaan paikoilleen isolla autonosturilla. Kolmen tukimuurikokonaisuuden elementit nostellaan paikoilleen seuraavien viikkojen aikana. Nämä tukimuurit sijaitsevat Finkensillan ja Korkeasaarensillan välittömässä läheisyydessä.

Tukimuurielementit rakennetaan työmaalla.

Mustikkamaan sillan molemmin puolin tulevat tukimuurit rakennetaan suoraan paikoilleen. Näiden tukimuurien rakenne poikkeaa elementtirakenteisista siten, että muuriseinien alla on paalujen varassa oleva laatta = paalulaatta. Laatta sijaitsee myös fyysisesti merenpinnan yläpuolella. Laatan raudoituksen yhteydessä on myös asennettu tukimuurin vaatimat tartuntaraudat valmiiksi. Laatan betonoinnin jälkeen tukimuurin seinän ulkopuoleinen muotti (näkyviin jäävä pinta) rakennetaan ensin, jota vasten tehdään tukimuuriseinän vaatima raudoitus. Raudoituksen jälkeen tehdään sisäpuolen muotti, eli muotti tuplataan. Tuplauksen jälkeen muotti onkin valuvalmis.

Mustikkamaan sillan molemmin puolin tulevat tukimuurit rakennetaan suoraan paikoilleen.

Korkeasaaren alueella on tehty ruoppaus- ja täyttötöitä, joten uutta rantaakin tulee paljon. Tämä uusi rantaviiva tuetaan osalta matkaa tukimuurein. Uuden rantaviivan alue rakennetaan niin, että rakennettava maapenger rakennetaan työteknisistä syistä ylileveänä tasoon n. +1. Tämän jälkeen alue syvätiivistetään syvätiivistykseen tarkoitetulla kalustolla. Syvätiivistyksen jälkeen penkka puretaan ja tasataan tavoitetasoon, jotta tukimuurielementit pystytään nostamaan suunnitellulle paikalleen.

Syvätiivistystyö käynnissä.

Tukimuurielementtien alapinta asennetaan noin -2 m syvyyteen, muutaman sentin tarkkuudella. Elementtien paikalleenlaskun jälkeen elementtien päälle rakennetaan vielä paikallavalettava korotusosa. Valmiin tukimuurin yläpinta on korkeimmillaan tasolla +5,6 m ja matalimmillaan +1,5 m merenpinnasta.

Tukimuurielementit nostetaan paikoilleen isolla autonosturilla.

Köysikoteloiden valmistus on aloitettu

Tiedote 29.2.2024

 

Kruunuvuorensillan pyloniin asennettavien köysikoteloiden valmistus on aloitettu. Köysikotelot valmistetaan Nordecin konepajalla Ylivieskassa, niin kuin muutkin kruunuvuorensillan teräsrakenteet. Köysikotelot ovat kooltaan noin 5 m pitkiä, noin 3 m korkeita ja noin 2 m leveitä teräslaatikoita. Ne asennetaan pyloniin päällekkäin, 101-122 m korkeudelle.

Köysikoteloita tulee yhteensä seitsemän ja jokaiseen koteloon kiinnittyy 8–12 köyttä. Köysien toinen pää kiinnitetään sillan vinoköysiosuuden ankkuriputkiin. Köysi koostuu yksittäisistä vaijereista ja vaijereiden määrä köysissä vaihtelee 19-61 kpl välillä. Köydet ovat pituudeltaan noin 90-260 m ja köyttä tulee yhteensä noin 500 km.

Nyt terästehtaalla on valmistuksessa kolme ensimmäistä köysikoteloa. Ensimmäinen kotelo on miltei valmis ja seuraavat valmistuvat hyvällä tahdilla. Kun hitsaustyöt ja tarvittavat tarkastukset on suoritettu, kotelot siirtyvät pintakäsittelyyn ja siitä eteenpäin kohti Kruunuvuorensiltaa.

Kruunusillat-allianssi saavutti suunnitteluaikansa vastuullisuustavoitteet

Tiedote 22.11.2021 / Kruunusillat

Kruunusillat-allianssi on onnistunut kehitys- eli suunnitteluvaiheen vastuutavoitteissaan.

Vastuullisuudessa onnistuttiin erinomaisesti. Sitä mitattiin kansainvälisellä kestävän kehityksen CEEQUAL-työkalulla, jolla allianssia ohjattiin huomioimaan toiminnassaan vastuullisuuden eri osa-alueet.

Hyvästä tuloksesta kertoo myös se, että Kruunusillat-allianssi loi vastuullisuuskäytäntöjä, joiden hyödyntämistä muissa Helsingin kaupungin hankkeissa selvitetään.

Esimerkkinä käytännöistä voidaan pitää Kruunusillat-allianssin suunnittelussa hyödynnettyä vastuullisuuden tarkastuslistaa, jonka avulla tarkasteltiin vaihtoehtojen  ja suunnitelmien vastaavuutta erilaisiin vastuullisuusnäkökulmiin.

Työmaalle luotiin myös turvallisuuden MVR-mittausten  rinnalle laatu- ympäristö- ja vastuullisuusmittaus. Lisäksi allianssi loi järjestelmän, jolla se seuraa hankintojensa vastuullisuutta systemaattisesti.

Vastuullisuus jaettiin kahdeksaan kategoriaan:  johtaminen, joustavuus, viestintä ja integraatio, maakäyttö, maisema, päästöt, resurssit ja liikenne.

Allianssimallissa tavoitteiden saavuttamista seurataan ns. avaintulosalueiden (ATA) avulla. Kruunusillat-allianssi on ensimmäinen raitiotieallianssi Suomessa, jossa nämä avaintulosaluetavoitteet ja niiden mittaus otettiin käyttöön jo allianssin kehitys- eli suunnitteluvaiheessa.

Kehitys- eli suunnitteluvaiheessa Kruunusillat-allianssin onnistumista mitattiin neljän avaintulosalueen osalta: kustannustehokkuus, vastuullisuus, julkisuuskuva ja simuloitu matka-aika.

Kruunusillat-allianssi toteutusvaiheeseen

Tiedote 29.10.2021 | Kruunusillat

Uusi Hakaniemensilta kevään 2021 suunnittelutilanteen mukaisesti.

Kruunusillat-allianssi siirtyy 1. marraskuuta toteutusvaiheeseen.

Kruunusillat-raitiotietä suunnittelevat ja rakentavat suunnittelu- ja rakennusyritykset Helsingin kaupungin kanssa yhdessä allianssina.

Allianssimallissa eri osapuolet, eli tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat, kootaan aikaisessa vaiheessa yhdeksi yhteiseksi organisaatioksi suunnittelemaan ja toteuttamaan hanke yhdessä. Allianssihankkeen vaiheita ovat kehitysvaihe ja toteutusvaihe.

Kehitysvaiheessa sopimusosapuolet suunnittelevat yhdessä hankkeen sisällön ja toteutuksen sekä määrittävät sen tavoitekustannuksen ja kannustinjärjestelmän. Toteutusvaiheessa rakennetaan, vaikka myös suunnittelutyö jatkuu toteutusvaiheessa.

Kruunusillat-raitiotie toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman eteläkärjen eli Nihdin ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa, eli Finkensilta ja Kruunuvuorensilta, sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana.

Yhteyden muu rakentaminen, mukaan lukien Nihdin ja Hakaniemen välinen Merihaansilta, tehdään puolestaan allianssimallilla. Allianssiin sisällytetään myös yhteyden varrella olevia muita maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallisteknisiä töitä. Yksi tällainen työ on uuden Hakaniemensillan rakentaminen ja vanhan purkaminen.

Kruunusillat-hankkeesta tehdään digitaalinen kaksonen

Tiedote 14.12.2023

 

Kruunusillat-hankkeen työmaa Hakaniemessä.

Kruunusillat-projektin toteuttamista rakennustöistä koko hankealueella tehdään ns. digitaalinen kaksonen eli ”sähköinen näköispainos”, joka luovutetaan tilaajalle eli Helsingin kaupungille varsinaisen valmiin rakennushankkeen lisäksi.

Digitaalinen kaksonen ei ole ihan mikä tahansa kylkiäinen. Sen tekeminen on nyt yksi lisätyövaihe muun dokumentoinnin lomassa, mutta myöhemmin sen olemassaolo helpottaa ja nopeuttaa lukemattomien ihmisten työtä – lähitulevaisuudessa ja vielä vuosikymmenien päästä.

Mikä ihmeen digitaalinen kaksonen, ja mitä varten?

Lyhyesti kuvailtuna digitaalinen kaksonen on hankkeen tietomalli, joka sisältää muutakin tietoa kuin pelkät mallinnetut rakenteet. Ei siis voida puhua pelkästä 3D-mallista, vaan laajemmasta kokonaisuudesta.

Se on koko toteutunut rakennushanke sähköiseen muotoon tallennettuna, juuri sellaisena ja niillä tiedoilla kuin se on oikeasti maastoon tehty, ja vielä sitäkin laajempi tietokokonaisuus sisältäen erilaista aineistoa eri lähteistä koottuna. Sitä voidaan kutsua myös nimellä toteumamalli, vaikkei sekään nimenä täysin vastaa sitä laajuutta, mitä digitaalisella kaksosella tarkoitetaan.

”Päätimme Kruunusillat-allianssissa, että digitaalisen kaksosen fokus on maanalaisissa rakenteissa. Sitten, kun kaikki on valmista, ne eivät tietenkään ole enää näkyvissä”, kertoo allianssin mittauspäällikkö Jari Pelkonen.

Viimeiset 50 vuotta, jolta ajalta dokumentaatiota käytännössä on, nämä maanalaiset rakenteet ovat näkyneet piirustuksissa pelkkinä viivoina.

”Viivojen perusteella on vaikea hahmottaa, minkälaisia rakenteita maan alla todellisuudessa on. Sen sijaan 3D-mallin avulla on helppo hahmottaa rakenteiden muodot ja volyymit”, kuvailee tietomallikoordinaattori Slava Ivanov, joka toteuttaa Kruunusiltojen digitaalisen kaksosen. Hän kiinnostui mallintamisesta toimiessaan laatuinsinöörinä Raide-Jokeri -projektissa, ja lähti opiskelemaan alaa.

Koska tarkkaa dokumentaatiota ei vanhastaan ole olemassa, esimerkiksi Kruunusillat-projektin suunnittelijat ja rakentajat joutuvat koko ajan elämään muuttuvien lähtötietojen ja yllätysten keskellä. Maan alta saattaa löytyä käytännössä mitä tahansa. Kruunusillat-hankkeessa rakentamista ovat hidastaneet esimerkiksi maan alta löytyneet vanhat rakennusten perustukset ja jopa vanha hissi. Myöskään vanhojen putkien tai kaapelien sijainneista tai omistajuudesta ei aina ole olemassa tarkkaa tietoa.

Putkia kaivetaan esiin varovasti, mutta silti tulee välillä putki- ja kaapelirikkoja, jotka paitsi hidastavat rakentamista, aiheuttavat myös harmia asukkaille.

Vasemmalla perinteistä toteuma-aineistoa (piirustus) ja oikealla siitä tehty 3D-malli, joka näyttää paremmin, mitä maan alla todellisuudessa on.

Hyötyä alusta loppuun

Tietomallista on hyötyä rakenteen koko elinkaaren ajan.

Toteutusvaiheessa, eli kun rakennetaan, voidaan mallin avulla tehdä työmaaseurantaa ja laadunvarmistusta.

”Aina ei ole mahdollista tehdä kaikkea juuri niin kuin on suunniteltu. Täytyy tehdä siten, kuin maan alle mahtuu, ja varmistaa vielä paikan päällä esimerkiksi vedenjuoksukorko eli se, että vesi juoksee aina haluttuun suuntaan. Kruunusillat-allianssissa on mitattu ja mallinnettu työn aikana myös vanhoja rakenteita työnaikaista suunnittelua varten. Nämäkin tiedot tulevat nyt dokumentoitua yhteen paikkaan ja niitä voi helposti verrata alkuperäiseen suunnitelmaan”, Ivanov kertoo.

Käytön aikana ja omaisuudenhallinnassa: kun rakenne (esimerkiksi viemäri tai sähkökaapeli) on valmis ja käytössä, tietomallin avulla sen käyttö ja kunnossapito on helpompaa.

Purkuvaiheessa: kun kohde vanhenee ja se puretaan, tai muuten suunnitellaan alueen jatkokehitystä, voidaan digitaalista kaksosta käyttää lähtötietoina uusille suunnitelmille.

Sähköinen muoto mahdollistaa erilaiset liitetiedostot eli ominaisuustiedot. Uusi viemärikaivo voidaan vaikkapa videokuvata sisältä ennen kuin se peitetään, ja video voidaan liittää tietomalliin materiaali- ja mittaustietojen kanssa. Kaapeleihin ja muihin eri toimijoiden kohteisiin saadaan liitettyä niiden omistajatiedot.

”Kun joskus tulevaisuudessa seuraavat rakentajat tulevat töihin tälle alueelle, he eivät tämän digitaalisen kaksosen ansiosta enää joudu kohtaamaan yllätyksiä. Heillä on tarkkaa tietoa kaikesta, mitä maan alla on ja missä kohti ne sijaitsevat, toisin kuin meillä. Tämä nopeuttaa ja selkeyttää heidän työtään huomattavassa määrin”, Ivanov kuvailee.

Digitaalinen kaksonen on laaja ja monipuolinen tietopaketti.

Todellista edelläkävijyyttä

Kruunusillat-hankkeen digitaalinen kaksonen on monin tavoin ensimmäinen laatuaan: aiemmin tällaista ei ole näin isosta ja laajalle alueelle levittäytyvästä rakennushankkeesta tehty. Yksittäisistä silloista tai taloista on toki tehty aiemminkin mallinnuksia.

Idea kaksosen eli toteumamallin tekemiseen tuli alun perin tilaajalta eli Helsingin kaupungilta osana sen datastrategiaa: https://digi.hel.fi/esittely/helsinki-datastrategia/ . Strategian tavoitteena on, että Helsingin tuottama data on maailman käytettävintä ja käytetyintä kaupunkidataa vuoteen 2025 mennessä.

”Kerätyn datan ja analytiikan hyödyntäminen mahdollistaa tiedolla johtamisen: kaupunki voi tehdä tulevaisuudessa päätöksiä paremmilla lähtötiedoilla, ennustaa eri toimenpiteiden vaikuttavuutta ja automatisoida päätöksentekoa. Lisäksi mitattuun dataan perustuva tieto tarjoaa työkaluja tuleviin investointeihin sekä kaupungin kunnossapitoon ja omaisuudenhallintaan”, kommentoi projektipäällikkö Miikka Gröndahl Helsingin kaupungilta.

”Ymmärsimme hankkeella heti digitaalisen kaksosen laajan käyttöpotentiaalin, ja lähdimme innolla mukaan kehittämiseen. Tärkeää on myös se, että samalla tulee huomioutua Traficomin määräys 71, joka astuu voimaan tämän vuoden lopussa. Se velvoittaa kaikkia verkkotoimijoita toimittamaan tiedot verkoistaan Sijaintitietopalveluun. Määräys koskee viestintä-, energia-, vesihuolto- ja liikenneverkkotoimijoita”, Pelkonen jatkaa.

Uusi toimintamalli opettaa kaikkia hankkeen osapuolia kehittämään omaa toimintaansa sellaiseksi, jossa tieto varmasti tulee dokumentoitua käytettävään muotoon.

”Esimerkiksi mittaushenkilöt on ohjeistettu tuottamaan maastosta tietoa digitaalisen kaksosen edellyttämään muotoon. Kaikki digitaalisen kaksosen sisältämä data maanalaisista rakenteista perustuu aina mitattuun tietoon”, painottaa Pelkonen. 

Tiedon käytettävyys on varmistettu eri keinoin.

”Käytämme avointa tiedonsiirtoformaattia, joka on yhteensopiva todella monen alustan kanssa”.

Tältä näyttää luovutusvalmis digitaalinen kaksonen.

Testaa itse!

Tietomallinnus alana kehittyy koko ajan, mutta kaikkeen ei ole tietenkään valmista tai juuri kyseiseen työhön soveltuvaa työkalua saatavilla. Slava Ivanov onkin itse kehittänyt Kruunusiltojen digitaalisen kaksosen luomiseksi uuden, helppokäyttöisen työkalun, jolla hän luo piste- ja viiva- aineistoista tietomalleja.

”On tyypillistä, että isot, Kruunusiltojen kaltaiset rakennushankkeet vievät koko alaa eteenpäin. Niihin hakeutuu ja valikoituu töihin sellaisia osaajia, jotka ovat valmiita tekemään asioita uudella tavalla. Asiaa ja aihepiiriä pitää johtaa, ja esimerkiksi rakennusalan digitalisaatio on vielä hyvin projekti- ja urakoitsijakohtaista. Ehkä jonain päivänä digitaalinen kaksonen on arkipäivää pienemmilläkin työmailla”, Jari Pelkonen vielä summaa.

Voisiko sinusta tulla tulevaisuuden osaaja, tietomallintaja? Käy testaamassa Slava Ivanovin kehittämää mallinnusohjelmaa ilmaiseksi täällä: www.plainview.fi.