Skip to main content

Suomen pisimmän sillan rakentaminen etenee aikataulussa – meluavat työt tauolle lintujen pesintäajaksi

Tiedote 31.3.2022

Sillan pylonin työmaa hiljenee lintujen pesimäajaksi. Työsillan vasemmalla Nimismies-lintuluoto ja oikealla jäiden alla Emäntä-lintuluoto. Kuva: HTJ Oy.

Raitiotien kahden suurimman sillan, Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan yhdistävän Kruunuvuorensillan, sekä Kalasataman ja Korkeasaaren väliin rakennettavan Finkensillan, rakentaminen aloitettiin lokakuussa työsiltojen teolla. Yhteensä työsiltoja on rakennettu yli kilometrin matkalta; Nihdistä Korkeasaareen noin 300 metriä, Kruunuvuorenrannasta luodoille yli 600 m ja Palosaaresta kohti luotoja noin 200 m.

Työsillat ovat sillanrakentamisessa välivaihe, joiden avulla rakennetaan varsinaiset sillat. Kolmelta työsillalta käsin on asennettu kasuuneita eli sillan välitukien betonivaluja varten tehtäviä muotteja ja tehty paalutuksia.

Finkensillan osalta paalutukset on saatu jo valmiiksi ja käynnissä ovat maalla olevien sillan tukien työt. Myös Kruunuvuorensillalla on paalutukset aloitettu, mutta niihin tulee lintujen pesimäkauden johdosta kolmen kuukauden mittainen tauko 1.4. alkaen.

"Lintujen pesimisrauha luotojen lähellä, eli 250 metrin säteellä luodoista turvataan keskeyttämällä kovaa melua aiheuttavat työt. Huhtikuun alun ja kesäkuun lopun välisenä aikana emme tee töitä tuolla alueella", kertoo TYL Kruunusiltojen projektipäällikkö Jari Humalajoki.

Rakennustyöt on sitouduttu suorittamaan vastuullisesti

Pesimätaukoa kunnioitetaan myös urakan maa- ja vesirakentamistöissä. Meritäyttöjä ja merenpohjan ruoppauksia jatketaan vasta lokakuussa.

"Saimme tehtyä ruoppauksia ensimmäisten kuukausien aikana noin 120 000 kuution edestä. Pilaantuneita maamassoja ruopattiin noin 6 000 m3, ja ne toimitettiin erilliseen kuivalla maalla olevaan läjitysaltaaseen odottamaan jatkokäsittelyä. Puhtaat ruoppausmassat on kuljetettu Lokkiluodon ja Koirasaarenluodon meriläjitysalueille", Humalajoki selventää.

Korkeasaaren itä- ja länsipuolisille vesialueille asennettiin vesirakentamisen alkaessa niin kutsutut silttiverhot, jotka estävät töistä aiheutuvan merenpohjasta irtoavan hienoaineksen leviämisen ympäröivään vesistöön.

"Silttiverhot estävät ruoppausten ja louhetäyttöjen aiheuttamaa veden samentumista ja ne pysäyttävät myös roskat."

Pesimätauon päätyttyä myöhemmin kesällä jatketaan Emäntä ja Nimimies -luodoille nousevan pylonin eli sillan köysirakenteita kannattelevan tuen perustusten rakentamista. Myös paalutustöitä Kruunuvuorensillalla jatketaan. Meritaimenen vaellusaikana 15.8.- 30.9 välisenä aikana paalutustöitä ei kalaväylillä, eli Sompasaaren ja Korkeasaaren, sekä Korkeasaaren ja Laajasalon välisillä vesialueilla tehdä.

Linnusto- ja kalastovaikutuksia seurataan siltaurakassa laajan seurantaohjelman puitteissa.

Suomessa poikkeuksellinen merinosturi työskentelee Helsingin Kruunuvuorenselällä heinäkuun lopussa

Tiedote 21.6.2023

 

Helsingin Kruunuvuorensillan vinoköysiosuuden teräspalkit tulee nostamaan paikoilleen norjalainen merinosturi HLV Uglen.

Teräspalkit nostetaan väliaikaisten tukien päälle odottamaan, että sillan kannatinpylväs eli pyloni valmistuu ja vinoköydet kiristetään tukeutumaan pyloniin. Tämän työvaiheen jälkeen väliaikaiset tuet puretaan. Nostettavia teräspalkkeja on yhteensä kahdeksan ja palkkien pituus on 50 metristä 72,5 metriin ja leveys on 12 metristä 23 metriin.

Merinosturi on hyvin harvinainen näky Suomen rakennustyömailla. Kruunuvuorensillan teräspalkkeja tulee nostamaan HLV Uglen. Kruunusillat työmaalle Uglen tulee Norjan Haugesudista, jossa se on nostamassa paikoilleen muuntajia. Seuraava työmaa on myös Norjassa, Stavangerissa. Kruunuvuorensillan nostotyö on Uglenin ensimmäinen nostotyö Suomessa.

Aluksen pituus on 78,5 m, leveys 26 m, syväys 4,27 m, suurin toimintasyväys 5,77 m ja kantavuus 3 977 000 kg. Nosturin nostokapasiteetti on 800 000 kg. Alusta liikuttaa kaksi 1 000 Hv:n moottoria ja sivuttain alus liikkuu kahden 500 Hv moottorin avulla.

Nostotyöt vaikuttavat veneilyyn

Laajasalon ja Korkeasaaren välillä Kruunuvuorenselällä on 25.7.2023 alkaen sillassa 18 metrin tilapäinen alikulkukorkeus yli kahden vuoden ajan. Valmiin sillan alikulkukorkeus on syksystä 2025 lähtien 20 metriä.

Sillan kulkuaukko on nostotöiden vuoksi kokonaan suljettu 25.7.2023 klo 00.00-06.00 ja 26.7.2023 klo 00.00-06.00. Jos tuulta on yli 10 m/s nostotyöt siirtyvät seuraaviin öihin. Merinosturi työskentelee alueella 1-2 viikkoa. Nosturin lähelle ei pidä ajaa.

Turvalliset paikat nähdä merinosturi työssään on rannalta: joko Mustikkamaan uimarannalta tai Kruunuvuorenrannan lauttarannasta.

Tuulen vaikutus Kruunuvuorensiltaan

Tiedote 6.3.2024

 

Kruunuvuorensillan pituus on 1191 m. Sillassa on kaksi maatukea ja 11 välitukea. Sillan vinoköysiosuuden pituus on 260 m ja tällä vinoköysiosuudella ei ole kiinteitä välitukia vaan silta ns. roikkuu vinoköysien varassa pyloniin eli sillan keskitukeen tukeutuen.

Sillan suunnittelussa on huomioitu tarkasti tuulen vaikutus valmiiseen rakenteeseen.

Sillankannen kokonaisliike avomereltä puhaltavissa myrskyissä on suurimmillaan suuruusluokaltaan 90 mm pystysuunnassa ja 30 mm vaakasuunnassa. Pylonin huipussa vaakasuuntaan (tuulen suunnassa) noin 0,8 m.

Suunnittelussa varaudutaan hirmumyrskyihin, ja 200 v. toistumisvälin myrskyssä vastaavat arvot kannessa 220 mm ja 60 mm sekä pylonin huipussa jopa 1.7 m.

”Kokonaisliike” tarkoittaa, että tuulen vaikutus koostuu hitaasti vaihtuvasta osasta (jota on vaikea aistia/nähdä) ja nopeammin vaihtelevasta värähtelystä. Sillan suuresta koosta johtuen, tuo värähtelykin on hidasta (jaksonaika n. 4 sekuntia kannen pystyvärähtelyssä). Kannen värähtelyyn liittyvät kiihtyvyydet ovatkin pienempiä kuin monessa tavanomaisessa kevyen liikenteen sillassa.