Tiedote 29.10.2021 | Kruunusillat

Uusi Hakaniemensilta kevään 2021 suunnittelutilanteen mukaisesti.

Kruunusillat-allianssi siirtyy 1. marraskuuta toteutusvaiheeseen.

Kruunusillat-raitiotietä suunnittelevat ja rakentavat suunnittelu- ja rakennusyritykset Helsingin kaupungin kanssa yhdessä allianssina.

Allianssimallissa eri osapuolet, eli tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat, kootaan aikaisessa vaiheessa yhdeksi yhteiseksi organisaatioksi suunnittelemaan ja toteuttamaan hanke yhdessä. Allianssihankkeen vaiheita ovat kehitysvaihe ja toteutusvaihe.

Kehitysvaiheessa sopimusosapuolet suunnittelevat yhdessä hankkeen sisällön ja toteutuksen sekä määrittävät sen tavoitekustannuksen ja kannustinjärjestelmän. Toteutusvaiheessa rakennetaan, vaikka myös suunnittelutyö jatkuu toteutusvaiheessa.

Kruunusillat-raitiotie toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman eteläkärjen eli Nihdin ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa, eli Finkensilta ja Kruunuvuorensilta, sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana.

Yhteyden muu rakentaminen, mukaan lukien Nihdin ja Hakaniemen välinen Merihaansilta, tehdään puolestaan allianssimallilla. Allianssiin sisällytetään myös yhteyden varrella olevia muita maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallisteknisiä töitä. Yksi tällainen työ on uuden Hakaniemensillan rakentaminen ja vanhan purkaminen.

Tiedote 14.12.2023

Kruunusillat-hankkeen työmaa Hakaniemessä.

Kruunusillat-projektin toteuttamista rakennustöistä koko hankealueella tehdään ns. digitaalinen kaksonen eli ”sähköinen näköispainos”, joka luovutetaan tilaajalle eli Helsingin kaupungille varsinaisen valmiin rakennushankkeen lisäksi.

Digitaalinen kaksonen ei ole ihan mikä tahansa kylkiäinen. Sen tekeminen on nyt yksi lisätyövaihe muun dokumentoinnin lomassa, mutta myöhemmin sen olemassaolo helpottaa ja nopeuttaa lukemattomien ihmisten työtä – lähitulevaisuudessa ja vielä vuosikymmenien päästä.

Mikä ihmeen digitaalinen kaksonen, ja mitä varten?

Lyhyesti kuvailtuna digitaalinen kaksonen on hankkeen tietomalli, joka sisältää muutakin tietoa kuin pelkät mallinnetut rakenteet. Ei siis voida puhua pelkästä 3D-mallista, vaan laajemmasta kokonaisuudesta.

Se on koko toteutunut rakennushanke sähköiseen muotoon tallennettuna, juuri sellaisena ja niillä tiedoilla kuin se on oikeasti maastoon tehty, ja vielä sitäkin laajempi tietokokonaisuus sisältäen erilaista aineistoa eri lähteistä koottuna. Sitä voidaan kutsua myös nimellä toteumamalli, vaikkei sekään nimenä täysin vastaa sitä laajuutta, mitä digitaalisella kaksosella tarkoitetaan.

”Päätimme Kruunusillat-allianssissa, että digitaalisen kaksosen fokus on maanalaisissa rakenteissa. Sitten, kun kaikki on valmista, ne eivät tietenkään ole enää näkyvissä”, kertoo allianssin mittauspäällikkö Jari Pelkonen.

Viimeiset 50 vuotta, jolta ajalta dokumentaatiota käytännössä on, nämä maanalaiset rakenteet ovat näkyneet piirustuksissa pelkkinä viivoina.

”Viivojen perusteella on vaikea hahmottaa, minkälaisia rakenteita maan alla todellisuudessa on. Sen sijaan 3D-mallin avulla on helppo hahmottaa rakenteiden muodot ja volyymit”, kuvailee tietomallikoordinaattori Slava Ivanov, joka toteuttaa Kruunusiltojen digitaalisen kaksosen. Hän kiinnostui mallintamisesta toimiessaan laatuinsinöörinä Raide-Jokeri -projektissa, ja lähti opiskelemaan alaa.

Koska tarkkaa dokumentaatiota ei vanhastaan ole olemassa, esimerkiksi Kruunusillat-projektin suunnittelijat ja rakentajat joutuvat koko ajan elämään muuttuvien lähtötietojen ja yllätysten keskellä. Maan alta saattaa löytyä käytännössä mitä tahansa. Kruunusillat-hankkeessa rakentamista ovat hidastaneet esimerkiksi maan alta löytyneet vanhat rakennusten perustukset ja jopa vanha hissi. Myöskään vanhojen putkien tai kaapelien sijainneista tai omistajuudesta ei aina ole olemassa tarkkaa tietoa.

Putkia kaivetaan esiin varovasti, mutta silti tulee välillä putki- ja kaapelirikkoja, jotka paitsi hidastavat rakentamista, aiheuttavat myös harmia asukkaille.

Vasemmalla perinteistä toteuma-aineistoa (piirustus) ja oikealla siitä tehty 3D-malli, joka näyttää paremmin, mitä maan alla todellisuudessa on.

Hyötyä alusta loppuun

Tietomallista on hyötyä rakenteen koko elinkaaren ajan.

Toteutusvaiheessa, eli kun rakennetaan, voidaan mallin avulla tehdä työmaaseurantaa ja laadunvarmistusta.

”Aina ei ole mahdollista tehdä kaikkea juuri niin kuin on suunniteltu. Täytyy tehdä siten, kuin maan alle mahtuu, ja varmistaa vielä paikan päällä esimerkiksi vedenjuoksukorko eli se, että vesi juoksee aina haluttuun suuntaan. Kruunusillat-allianssissa on mitattu ja mallinnettu työn aikana myös vanhoja rakenteita työnaikaista suunnittelua varten. Nämäkin tiedot tulevat nyt dokumentoitua yhteen paikkaan ja niitä voi helposti verrata alkuperäiseen suunnitelmaan”, Ivanov kertoo.

Käytön aikana ja omaisuudenhallinnassa: kun rakenne (esimerkiksi viemäri tai sähkökaapeli) on valmis ja käytössä, tietomallin avulla sen käyttö ja kunnossapito on helpompaa.

Purkuvaiheessa: kun kohde vanhenee ja se puretaan, tai muuten suunnitellaan alueen jatkokehitystä, voidaan digitaalista kaksosta käyttää lähtötietoina uusille suunnitelmille.

Sähköinen muoto mahdollistaa erilaiset liitetiedostot eli ominaisuustiedot. Uusi viemärikaivo voidaan vaikkapa videokuvata sisältä ennen kuin se peitetään, ja video voidaan liittää tietomalliin materiaali- ja mittaustietojen kanssa. Kaapeleihin ja muihin eri toimijoiden kohteisiin saadaan liitettyä niiden omistajatiedot.

”Kun joskus tulevaisuudessa seuraavat rakentajat tulevat töihin tälle alueelle, he eivät tämän digitaalisen kaksosen ansiosta enää joudu kohtaamaan yllätyksiä. Heillä on tarkkaa tietoa kaikesta, mitä maan alla on ja missä kohti ne sijaitsevat, toisin kuin meillä. Tämä nopeuttaa ja selkeyttää heidän työtään huomattavassa määrin”, Ivanov kuvailee.

Digitaalinen kaksonen on laaja ja monipuolinen tietopaketti.

Todellista edelläkävijyyttä

Kruunusillat-hankkeen digitaalinen kaksonen on monin tavoin ensimmäinen laatuaan: aiemmin tällaista ei ole näin isosta ja laajalle alueelle levittäytyvästä rakennushankkeesta tehty. Yksittäisistä silloista tai taloista on toki tehty aiemminkin mallinnuksia.

Idea kaksosen eli toteumamallin tekemiseen tuli alun perin tilaajalta eli Helsingin kaupungilta osana sen datastrategiaa: https://digi.hel.fi/esittely/helsinki-datastrategia/ . Strategian tavoitteena on, että Helsingin tuottama data on maailman käytettävintä ja käytetyintä kaupunkidataa vuoteen 2025 mennessä.

”Kerätyn datan ja analytiikan hyödyntäminen mahdollistaa tiedolla johtamisen: kaupunki voi tehdä tulevaisuudessa päätöksiä paremmilla lähtötiedoilla, ennustaa eri toimenpiteiden vaikuttavuutta ja automatisoida päätöksentekoa. Lisäksi mitattuun dataan perustuva tieto tarjoaa työkaluja tuleviin investointeihin sekä kaupungin kunnossapitoon ja omaisuudenhallintaan”, kommentoi projektipäällikkö Miikka Gröndahl Helsingin kaupungilta.

”Ymmärsimme hankkeella heti digitaalisen kaksosen laajan käyttöpotentiaalin, ja lähdimme innolla mukaan kehittämiseen. Tärkeää on myös se, että samalla tulee huomioutua Traficomin määräys 71, joka astuu voimaan tämän vuoden lopussa. Se velvoittaa kaikkia verkkotoimijoita toimittamaan tiedot verkoistaan Sijaintitietopalveluun. Määräys koskee viestintä-, energia-, vesihuolto- ja liikenneverkkotoimijoita”, Pelkonen jatkaa.

Uusi toimintamalli opettaa kaikkia hankkeen osapuolia kehittämään omaa toimintaansa sellaiseksi, jossa tieto varmasti tulee dokumentoitua käytettävään muotoon.

”Esimerkiksi mittaushenkilöt on ohjeistettu tuottamaan maastosta tietoa digitaalisen kaksosen edellyttämään muotoon. Kaikki digitaalisen kaksosen sisältämä data maanalaisista rakenteista perustuu aina mitattuun tietoon”, painottaa Pelkonen. 

Tiedon käytettävyys on varmistettu eri keinoin.

”Käytämme avointa tiedonsiirtoformaattia, joka on yhteensopiva todella monen alustan kanssa”.

Tältä näyttää luovutusvalmis digitaalinen kaksonen.

Testaa itse!

Tietomallinnus alana kehittyy koko ajan, mutta kaikkeen ei ole tietenkään valmista tai juuri kyseiseen työhön soveltuvaa työkalua saatavilla. Slava Ivanov onkin itse kehittänyt Kruunusiltojen digitaalisen kaksosen luomiseksi uuden, helppokäyttöisen työkalun, jolla hän luo piste- ja viiva- aineistoista tietomalleja.

”On tyypillistä, että isot, Kruunusiltojen kaltaiset rakennushankkeet vievät koko alaa eteenpäin. Niihin hakeutuu ja valikoituu töihin sellaisia osaajia, jotka ovat valmiita tekemään asioita uudella tavalla. Asiaa ja aihepiiriä pitää johtaa, ja esimerkiksi rakennusalan digitalisaatio on vielä hyvin projekti- ja urakoitsijakohtaista. Ehkä jonain päivänä digitaalinen kaksonen on arkipäivää pienemmilläkin työmailla”, Jari Pelkonen vielä summaa.

Voisiko sinusta tulla tulevaisuuden osaaja, tietomallintaja? Käy testaamassa Slava Ivanovin kehittämää mallinnusohjelmaa ilmaiseksi täällä: www.plainview.fi.

Tiedote: 22.4.2021

Kruunusillat-raitiotie suunnitellaan toteutettavaksi kahdessa vaiheessa. Raitiotie tehdään ensin Hakaniemestä Laajasaloon ja osuus Hakaniemestä keskustaan rakennetaan tämän jälkeen. Aikaisemman suunnitelman mukaan yhteys oli tarkoitus rakentaa kerralla.

Päivitetyn suunnitelman mukaan Kruunusillat-allianssi rakentaa vuosina 2021–2026 yhteyden Laajasalosta Hakaniemeen, jonne tulee väliaikainen päätepysäkki. Raitiolinja aloittaa liikennöinnin ensin Laajasalosta Hakaniemeen.

Hakaniemestä Kaivokadulle keskustaan rakentaminen jatkuu aikaisintaan vuodesta 2026 eteenpäin. Toteuttajasta päätetään myöhemmin. Jakamalla raitiotien rakentaminen kahteen osaan kaupunki haluaa vähentää hankkeeseen liittyviä riskejä ja niiden kustannusvaikutuksia.

Kaupunkilaisten elämään muutos ei onneksi juurikaan vaikuta. Esimerkiksi Hakaniemessä ja Siltavuorenrannassa rakentamisaikataulu pysyy pääosin ennallaan. Ensimmäisessä vaiheessa raitiotien päätepysäkki tulee Hakaniemenrantaan Hakaniementorin etelälaidalle, mistä matkustajilla on erinomaiset vaihtoyhteydet metroon, raitiovaunuihin ja busseihin.

Raitiotie Laajasalosta keskustaan tärkein tavoite

Kruunusillat-hankkeen tärkein tavoite on rakentaa raitiotieyhteys Laajasalosta keskustaan. Kasvavan Laajasalon asukkaille tarvitaan nopea joukkoliikenneyhteys. Metron kapasiteetti on täyttymässä Itä-Helsingissä tulevaisuudessa, ja Laajasalon raitiotie helpottaa metron ruuhkia.

”Vaiheistus on osa tarkentuvaa aikataulua. Teemme vaativaa suunnitteluprosessia, jossa tieto täsmentyy työn edetessä”, kommentoi projektinjohtaja Ville Alajoki.

Enimmäishinta tulossa poliitikkojen päätettäväksi

Kruunusillat-hankkeen alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, kun Helsingin valtuusto teki hankkeesta enimmäishintapäätöksen vuonna 2016. Tämän hetkisen arvion mukaan hankkeen kustannukset ovat suuremmat kuin neljä vuotta sitten arvioitiin. 19.1.2021 summan kerrottiin olevan 350 miljoonaan euroa vuoden 2015 hintatasossa. Hankkeen enimmäishinta on täsmentymässä kevään aikana.

Päätös enimmäishinnan korotuksesta viedään hyvin todennäköisesti uudelleen valtuuston käsiteltäväksi. Arvion mukaan asiasta päättää uusi kaupunginvaltuusto ensi syksynä.

Hanke on jaettu kahteen osaan

Kruunusillat-hanke toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa (Finkensilta ja Kruunuvuorensilta) sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Tämän urakan kilpailutus on parhaillaan käynnissä.

Yhteyden muu rakentaminen, mukaan lukien reitin kolmas uusi silta eli Merihaansilta, tehdään puolestaan allianssimallilla.

Kruunusillat-allianssissa on käynnissä kehitysvaihe. Kehitysvaiheessa laaditaan vuoden 2016 hankesuunnitelmaa tarkemmat raitiotien suunnitelmat sekä määritellään rakentamisen aikataulu ja kustannukset. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen eli toteutusvaihe ensi syksynä.

Myös Kruunuvuorensillan ja Finkensillan rakentaminen alkaa tavoiteaikataulun mukaan ensi syksynä.

Valmistelevat työt ovat alkamassa

Tänä keväänä ovat alkamassa valmistelevat rakennustyöt Kruunuvuorenrannassa ja todennäköisesti myös Hakaniemen alueella. Kruunuvuorenrannassa alkaa uusien katujen esirakennus Koirasaarentien länsipäässä. Hakaniemessä valmistellaan uuden Hakaniemensillan rakentamista. Nämä työt allianssi toteuttaa liittyvinä hankkeina, jotka kaupunki rakentaisi joka tapauksessa ilman raitiotietäkin.

Tiedote 8.11.2024

Kruunusillat-allianssi on aloittanut asentamaan raitiotien ajolankoja tällä viikolla Laajasalossa. Ajolangat asennetaan Haakoninlahteen, Koirasaarentielle ja Laajasalontielle vuoden 2025 maaliskuun loppuun mennessä.

Ajolangat ovat lähtökohtaisesti kaikkialla 5,5 metrin korkeudessa. Radan lähettyvillä liikkuminen on kaupunkilaisille turvallista, mutta lankojen läheisyydessä liikkuessa korkealla kalustolla tai korkean kuljetuksen kanssa, tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Langat voivat irrota ja sinkoutua kovalla voimalla niihin osuessa. Itse rata-alueella ei tule kulkea eikä sähköpylväisiin saa kiipeillä.

Raitiotien ajolankojen läheisyydessä, alle kahden metrin etäisyydellä langoista työskentelemiseen on oltava Kruunusillat-allianssin lupa. Ajolankojen alituskorkeus on 4,5 metriä. Tätä korkeampien kuljetusten järjestämiseksi ottakaa yhteys Kruunusillat-allianssiin.

Ajolankoihin asennetaan sähköjännite vasta myöhemmin koeajojen yhteydessä. Lankoihin tulee kuitenkin jo nyt suhtautua kuin ne olisivat jännitteelliset. Raitiotien ajolankojen jännite on hengenvaarallinen.

Ajolankojen asennusten alustava aikataulu:

Haakoninlahti, Koirasaarentie ja Laajasalontie: marraskuu 2024-maaliskuu 2025

Nihti ja Finkensilta: maalis-huhtikuu 2025

Hakaniemi, Merihaansilta ja Siltasaarenkatu: huhti-syyskuu 2025

Korkeasaari: loka-marraskuu 2025

Kruunuvuorensilta: kesä 2026

Mikäli sinulla on kysyttävää ajolankojen asentamisesta, töiden etenemisestä ja lankojen alituskorkeudesta ole yhteydessä Kruunusillat-allianssiin.

Tiedote 1.6.2022

Toukokuun viimeisenä päivänä elettiin merkittäviä hetkiä, kun Kruunusillat-raitiotien kiskojen asennus alkoi Laajasalon Kruunuvuorenrannassa. Kyseessä on ensimmäiset raitiotiekiskot sekä Kruunusillat-hankkeelle että koko Laajasalolle. Saarella ei ole koskaan ollut raitiotietä.

Kruunusillat-raitiotien ratatyöt aloitettiin Kruunuvuorenrannan Haakoninlahdessa. Työt alkoivat 30.5. runkomelueristeen asentamisella. Ensimmäiset kiskot laskettiin 31.5. Kiskot tuotiin lavetilla, josta ne nostettiin ratapölkkyjen päälle. Seuraavina ratatöiden työvaiheina tehdään teknisiä järjestelmiä, raidelaatan betonivalu sekä kiskojen hitsaustöitä.

Haakoninlahdenkadun sekä sen eteläpäähän tulevien Stansvikin rantakadun ja Mirandankadun ratatyöt saadaan tehtyä tämän vuoden loppuun mennessä.

Kruunuvuorenrannan Koirasaarentiellä ratatyöt alkavat viimeistään ensi vuonna, mutta mahdollisesti jo tämän vuoden loppupuolella. Hakaniemen ratatyöt alkavat ensi vuonna.

Kruunusillat-raitiotien matkustajaliikenteen on tarkoitus alkaa vuonna 2027.

Tiedote 10.3.2021

Kruunusillat-raitiotien rakennustöiden valmistelut alkavat keväällä 2021. Työt saattavat aiheuttaa häiriötä hyvin herkille laitteille. Häiriöt saattavat kohdistua seuraavissa rakennuksissa oleviin laitteisiin: - As. Oy Haapaniemenkatu 16 - As. Oy Hakaniemen Rantapuisto - As. Oy Helsingin Hakaniemenranta 16

Pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä alla oleviin yhteyshenkilöihin, jos teillä on käytössänne hyvin herkkiä laitteita, jotka voivat häiriintyä magneettikentästä. Näitä voivat olla esimerkiksi röntgenlaitteet ja ultraäänilaitteet.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

Pyydämme, että otatte yhteyttä Rami Aavasaloon ja Tomi Järviseen, mikäli haluatte asiasta lisätietoja.

Kruunusillat-raitiotie tiedottaa rakentamisen aloituksesta Hakaniemessä ja Kruununhaassa keväällä laajasti. Lisätietoa Kruunusillat-raitiotiestä saatte muun muassa osoitteesta www.kruunusillat.fi. 

Tiedote 10.3.2021

Kruunusillat-raitiotien rakennustöiden valmistelut alkavat keväällä 2021. Työt saattavat aiheuttaa häiriötä hyvin herkille laitteille. Häiriöt saattavat kohdistua seuraavissa rakennuksissa oleviin laitteisiin:

• As. Oy Haapaniemenkatu 16
• As. Oy Hakaniemen Rantapuisto
• As. Oy Helsingin Hakaniemenranta 16

Pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä alla oleviin yhteyshenkilöihin, jos teillä on käytössänne hyvin herkkiä laitteita, jotka voivat häiriintyä magneettikentästä. Näitä voivat olla esimerkiksi röntgenlaitteet ja ultraäänilaitteet.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

Pyydämme, että otatte yhteyttä Rami Aavasaloon ja Tomi Järviseen, mikäli haluatte asiasta lisätietoja.

Kruunusillat-raitiotie tiedottaa rakentamisen aloituksesta Hakaniemessä ja Kruununhaassa keväällä laajasti.
Lisätietoa Kruunusillat-raitiotiestä saatte muun muassa osoitteesta www.kruunusillat.fi 

Tiedote 20.9.2022

Merihaansillasta tulee matala ja laiturimainen.

Kruunusillat-allianssi aloittaa syys-lokakuun vaihteessa Hakaniemen ja Kalasataman eteläkärjen eli Nihdin yhdistävän Merihaansillan rakentamisen. Merihaansilta on yksi kolmesta sillasta, jotka muodostavat raitiotieyhteyden Hakaniemestä Laajasaloon. Kahden muun sillan, eli Kruunuvuorensillan ja Finkensillan, rakentaminen on aloitettu vuonna 2021.

Merihaansillan rakentaminen aloitetaan vasta nyt, koska sen valmistumisaikataulu on sidoksissa Hanasaaren hiilivoimalan toiminnan alasajoon.

Väylä on huviveneilijöiden käytössä vielä kesäkauden 2023. 

Merihaansillan ja mahdollisesti myöhemmin rakennettavan Hiilisatamansillan linjaukset näkyvät kartassa.

Molemmilta rannoilta samaan aikaan

Sillanrakennustöitä on jo kesän ja syksyn aikana valmisteltu Nihdissä esimerkiksi purkamalla vanhoja laiturirakenteita ja porapaaluttamalla uutta rantamuuria. Syys-lokakuun vaihteessa sillan maatukien rakentaminen aloitetaan samaan aikaan sekä Nihdissä että Merihaassa.

Myös työsillan rakentaminen aloitetaan alkutalven aikana molemmilta rannoilta. Työsilta on väliaikainen rakenne, jolta käsin varsinaista siltaa rakennetaan.

Merihaansilta muodostuu neljästä eri lohkosta, ja noin 70-metriset päätylohkot pyritään saamaan talven aikana valmiiksi. Sen jälkeen jatketaan työsillan tekoa siten, että se valmistuu veneilykauden päätyttyä lokakuussa 2023.

Merihaansillan ollessa osa Kruunusillat-raitiotieyhteyttä sen katsotaan valmistuvan samaan aikaan kuin koko Kruunusillat-raitiotien: tavoite on, että matkustajaliikenne alkaa kaikilla silloilla vuonna 2027.

Merihaansillan paalut havainnekuvassa.

Meluavia työvaiheita luvassa

Sekä maatukien että työsillan rakentaminen vaatii lyönti- ja porapaalutusta. Nämä työt jatkuvat lokakuusta alkuvuoteen 2024, mutta eivät yhtäjaksoisina. Esimerkiksi 15.4.-31.7.2023 paalutuksesta pidetään pitkä tauko meriluonnon vuoksi.

Työsillan rakentamisesta aiheutuu enemmän melua kuin varsinaisen sillan rakentamisesta. Se on suurempi kuin varsinainen silta ja sen täytyy kantaa isoja työnaikaisia kuormia, kuten raskaita työkoneita.

Varsinaisen sillan valmistuttua työsilta puretaan pois, ja kaikki sen paalut nostetaan merestä ylös.

Merihaansillan työsiltaan tarvitaan 1200 paalua.

Matalaa ja linjakasta

Merihaansilta on suunniteltu matalaksi, laiturimaiseksi sillaksi, joka peittää mahdollisimman vähän merinäköalaa. Siten se istuu tyylillisesti Hakaniemen alueen uudistuvaan ilmeeseen, sillä myös uusi Hakaniemensilta on muotokieleltään matala ja linjakas.

Samalla Merihaansilta on tietysti yhtenäinen osa Kruunusillat-raitiotieyhteyttä, josta on tulossa pääkaupunkiseudun ja ehkä koko Suomen upein, jopa nähtävyydenomainen merellinen joukkoliikennereitti.

Muiden Kruunusiltojen tavoin Merihaansilta on tarkoitettu raitiovaunuliikenteen lisäksi jalankululle ja pyöräilylle.

Merihaansillan alituskorkeus on noin 2,5 metriä.

Muutamia erikoisuuksia

Merihaansillan rakentamiseen liittyy muutama erikoisuus. Matala, laiturimainen rakenne on tavallaan jo itsessään erikoista. Silta rakennetaan betonilaattasiltana, eikä palkkisiltana, mikä olisi yleisempi sillanrakennustapa.

Sillan ollessa alituskorkeudeltaan vain 2,5 metriä, sen Nihdin puoleiseen reunaan rakennetaan ajoneuvonosturien avulla avattava osuus. Aukko voidaan avata vain poikkeustapauksissa, sillä sen avaaminen katkaisee raitiotieliikenteen.

Sillan suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan lisäksi Hiilisatamansillan rakentamiseen. Hiilisatamansilta on Hanasaareen menevä haara, joka lähtee Merihaansillan kupeesta.

Hiilisatamansillan rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Se on kytköksissä Hanasaaren alueen muuhun kehitykseen.

Tiedote 26.3.2021

Kruunusillat Allianssi aloittaa Hakaniemen osaprojektin työt keväällä 2021 ranta-alueen ruoppaustöiden valmisteluilla.

Alla olevassa asemapiirustuksessa on esitetty puut, jotka on kaadettava pois ruoppauksen mahdollistavan kevennyskaivun tieltä.

Alueen uudesta asemakaavasta on valitettu eikä uusi kaava ole näin ollen lainvoimainen. Puiden kaatamiseksi on haettu maisematyölupaa. Kun uusi kaava saa lainvoiman rakentamista jatketaan.

Mikäli kaavavalitus hyväksytään, Allianssi ennallistaa tilanteen hakemushetkellä olevan asemakaavan mukaiseksi.

Tiedote 11.1.2024

Kruunuvuorensillan alle asennetaan massiivinen suojaputkipatteristo. Asennettavia suojaputkia tulee yli 40 km ja sillan valmistuttua operaattorit asentavat niihin omat kaapelinsa. Kaapeleissa tulee aikanaan liikkumaan mm. valaistuksen sähkö ja siltaan asennettavien valvontakameroiden lähettämää kuvaa.

Suojaputkien asennuksen yhteydessä putkiin laitetaan valmiiksi vetonarut helpottamaan myöhemmin tehtäviä kaapelivetoja. Sillan pituuden takia sillan alle tehdään myös erillisiä vetotasoja, jotta kaapeleiden veto onnistuisi helposti.

Suojaputket asennetaan erilliselle kannakehyllylle, jotka roikkuvat paikoillaan kiinnikkeiden varassa. Kiinnikkeet on asennettu kannen muottityön yhteydessä kannen alapinnan muottina toimivaan raakaponttilautaan. Näistä kiinnityselementeistä roikotetaan poikittaiset kannakkeet, joihin varausputket asennetaan. Kannakehyllyt sijaitsevat kahden metrin välein, jotta putket eivät roiku hyllyllä. Putket myös sidotaan kannakkeisiin kiinni, etteivät ne pääse liikkumaan kaapelivetojen aikana. Kiinnisidonta myös estää putkien liitoksia irtoamasta toisistaan.

Käytettävien suojaputkien väri on musta. Suuren putkimäärän takia suojaputket asennetaan paikoin jopa viiteen kerrokseen. Varausputkien koko vaihtelee 50 mm ja 160 mm välillä ja yhden putkielementin pituus on 6 m.

Tiedote 27.6.2024

Kruunuvuorensillan kansirakenne valetaan osissa. Seuraavaksi valetaan sillan väliaikaisen veneväylän ylittävän kansilaatan lohko. Ennen valua tulee puinen muottirakenne kastella, jotta muottirakenne saadaan tiiviiksi. Veneaukon kohdalla kasteluvettä valuu sillalta alas.

Kastelua tehdään 28.-30.6. välisenä aikana vuorokauden ympäri.

Tiedote 30.1.2025

Helsingin Kruunuvuorenselällä sijaitsevan Suomen pisimmän sillan, Kruunuvuorensillan, kannatinpylväs eli pyloni on saavuttanut 135 metrin lakikorkeutensa.

Pylonin rakennustyöt aloitettiin tammikuussa 2023. Vuoden 2024 aikana pyloni kohosi +15,5 m korkeudesta aina +124 m korkeuteen. Tänä vuonna valettiin vielä kolme viimeistä valujaksoa, ja 23.1.2025 pylonin betonityöt valmistuivat kokonaisuudessaan.

Näkymä nosturikuskin silmin.

”Pylonin valmistuminen on yksi isoista merkkipaaluista koko Kruunuvuorensillan rakentamisessa, onhan se sillan näkyvin rakenne”, iloitsee Työyhteenliittymä Kruunusiltojen projektipäällikkö Jari Humalajoki.

Pyloni on perustettu kalliovaraisena, ja sen alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle on valettu toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Näiden peruslaattojen päälle rakennettiin pylonin jalusta, joka on umpinainen teräsbetonirakenne. Jalustaosuus alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy +19,5 m korkeuteen.

Sidepalkiksi sanotaan osuutta +19 m korkeudesta +25 m korkeuteen. Sidepalkki yhdistää kannen teräsrakenteen ja pylonin toisiinsa. Sidepalkki sitoo myös jalustan jalkaosan yhdeksi rakenteeksi.

Sidepalkin yläpuolella, tasosta +25 m tasoon +78 m on pylonin alaosa ja pylonin jalat. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja. Toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa huoltohissi, joka kulkee +98 metrin korkeuteen. Hissi ei siis kulje ylös saakka – loppumatka kuljetaan huoltoportaita pitkin.

Tasosta +78 m alkaa pylonin yläosa, joka kohoaa aina tasolle +101 m. Tällä alueella pylonin jalat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Tästä eli tasosta +101 m alkaa sillan vinoköysiosuus, joka päättyy +124 m korkeuteen. Pyloniin kiinnittyviä vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Vinoköysiosuuden päättyessä tasolla +124 m, pylonissa on ”parveke”. Tämä ”parveke” mahdollistaa köysikoteloiden tarkastamisen pylonin ulkopuolelta. Pylonin huippua korkeudessa +135 m kiertää teräskaide. Huipulla voidaan huoltaa pylonin lentoestevaloja ja säätää köysien kohdevalaisimia. Huipulle asennetaan myös salamamasto.

”Hyvin tavoitteellisen aikataulun yhteensovittaminen vaihteleviin sääoloihin oli todellinen haaste. Suoriutuminen pylonin rakentamistöistä aikataulussa oli loistava onnistuminen”, kiittelee Työyhteenliittymä Kruunusiltojen työmaapäällikkö Mikko Saresma.

”Nyt pylonin valmistuttua, seuraava työvaihe on sillan vinoköysien asentaminen. Sillan väliaikaisia aputukia puretaan samaan aikaan, kun vinoköysiä asennetaan. Loppuvuoden aikana tehdään sillan vinoköysiosuuden ratalaatta ja pintarakennetyöt. Myös työsillat puretaan vielä tämän vuoden aikana”, kertoo Jari Humalajoki.

Pyöräilijät ja jalankulkijat pääsevät Kruunuvuorensillalle jo vuonna 2026. Sillan raitiotieosuus avataan liikenteelle vuonna 2027.

Tiedote 23.1.2023

Eilen sunnuntaina siltatyömaallamme elettiin jännittäviä hetkiä, kun Kruunuvuorensillan pylonin eli kannatinpylvään alemman peruslaatan 250 000 kg painoinen raudoitehäkki laskettiin paikoilleen merenpohjaan.

Raudoitehäkki eli ”katiska” laskettiin noin kymmenen metrin syvyyteen louhittuun kalliopoteroon, joka toimii alemman peruslaatan muottina.

Raudoitteen alaslaskun jälkeen peruslaatan valu tehdään vedenalaisena valuna sukeltajien avustamana.

Tiedote 27.9.2022

Kruunuvuorensillan työmaa 22. syyskuuta 2022.

Suomen pisimmän sillan rakennustyöt Helsingin Kruunuvuorenselällä jatkuvat lokakuun alusta ilman rajoituksia, koska meritaimenen vaellusaikaan liittyvä rajoitus päättyy.

Ennen elokuun puolivälissä alkanutta vaelluskalarajoitusta siltatyömaalla saatiin sillan välitukien kaikki 84 paalua asennettua, raudoitettua ja betonoitua. Lisäksi viime kuukausina on siltakannen teräsrakennetta siirretty tunkkaamalla paikalleen jo yli 120 metriä.

Kruunuvuorensillan kannatinpylvään eli pylonin perustusten rakentaminen on puolestaan osoittautunut työlääksi.

Pylonin perustuksia tehdessä merenpohjasta on irronnut odotettua enemmän kalliota. Tämä aiheuttaa ylimääräistä työtä perustuksia rakennettaessa: irronneen aineksen poistamista, tarkkoja tutkimuksia ja suuremman betonimäärän käyttämistä.

Syksyn ja talven aikana jatkuu myös sillan välitukien rakentaminen ja siltakannen teräsrakenteen tunkkaus.

Seuraava töitä rajoittava tekijä – mahdollisen kovan talven lisäksi – on lintujen pesimäaikaan liittyvät rajoitukset, jotka alkavat 1. huhtikuuta. Tavoitteena on, että raitiotie avautuu matkustajaliikenteelle vuonna 2027. 

Tiedote 2.8.2022

Suomen pisimmän sillan eli Helsinkiin rakennettavan Kruunuvuorensillan teräspalkkien lanseeraus eli tunkkaus on käynnistynyt siltatyömaalla Helsingin Kruunuvuorenrannassa.

Näkymä tunkattavan siltarakenteen alta. Kuva: Venla Ristola

Siltarakenteen teräspalkit kasaushitsataan työmaalla yhdeksi kokonaisuudeksi ja tunkataan vaiheittain sillan välitukien päälle. Nestetoiminen hydraulitunkki vetää vaijereiden avulla teräspalkkeja eteenpäin.

Kuva hydraulitunkeista. Kuva: Venla Ristola

Tällä hetkellä työmaalla on valmiina kolme lohkoa eli noin 90 metriä sillan teräsrakennetta ja tästä kokonaisuudesta tunkataan nyt 54 m. Tunkkausnopeus on noin 15 m tunnissa ja ensimmäinen tunkkaus kesti noin viisi tuntia. Seuraava tunkkaus on arviolta noin kuukauden kuluttua.  

Siltarakenteen teräslohkoja tunkataan Kruunuvuorenrannasta  ja Palosaaresta. Sillan vinoköysiosuuden teräspalkistot asennetaan paikalleen merinosturin avulla vuonna 2023.

Tiedote 21.3.2024

Kruunuvuorensillan torninosturia korotettiin viikonlopun ja alkuviikon aikana, ja nyt nosturin ns. koukkukorkeus on +78 m. Nosturia korotetaan pylonin rakentamisen edetessä vielä kahdesti ja lopullinen koukkukorkeus tulee olemaan +148 m.

Torninosturi korottaa itsensä tukikehikon avulla.

Torninosturi ei tarvitse korotukseen mitään ulkopuolista autonosturia, vaan nosturi korottaa ns. itse itsensä. Nosturin rungon ympärillä on tukikehikko, joka on kiinnitetty kääntökehään. Kääntökehästä irrotetaan runkotapit ja nosturin omalla hydraulitunkilla tunkataan tukikehikko ylöspäin, jotta runkopala voidaan vinssata paikoilleen. Lisättävät runkopalat nostetaan korkeuksiin tällä samalla nosturilla. Nyt tehdyssä korotuksessa lisättiin nosturiin yhteensä viisi runkopalaa, yhden runkopalan korkeus on kuusi metriä. Ennen varsinaista tunkkausta, torninosturi tasapainottaa itsenä koepainolla, jotta runkotapit voidaan irrottaa.

Lisättävät runkopalat nostetaan korkeuksiin samalla nosturilla.

Seuraavassa nosturin korotuksessa koukkukorkeus tulee olemaan +113 m ja silloin nosturi harustetaan eli tuetaan teräsputkien avulla pyloniin +63 m korkeudelta.

Tiedote 29.5.2024

Kruunuvuorensilta on jaettu kolmeen osaan. Palosaaren puoleinen tulosilta sisältää sillan välituet 1–5 ja on pituudeltaan 250 m. Kruunuvuorenrannan puoleinen tulosilta on pituudeltaan 420 m ja sisältää välituet 7–14. Sillan vinoköysiosuus on pituudeltaan 520 m.

Työt ovat käynnissä jokaisella osuudella.

Sillan betonikansi on valettu kokonaisuudessaan Palosaaren puoleisen tulosillan osuudella. Nyt tulosillalla tehdään sääsuojateltan sisällä sillankannen vesieristystä. Silta on suojattu sääsuojateltalla noin 150 m  matkalta. Vesieristeenä käytetään kaksinkertaista epoksitiivistystä ja kaksinkertaista kermieristystä. Vesierityksen jälkeen valetaan raitiotiealueelle suojalaatta, tehdään betoninen keskikaide ja asfaltoidaan kevyenliikenteenväylä.

Palosaaren tulosilta

Vinoköysiosuuden kansilaatan valut on myös käynnissä. Valuja on tehty tällä hetkellä Kruunuvuorenrannan puolelta noin 70 m ja Palosaaren puolelta noin 20 m.

Vinoköysiosuus ja Kruuunuvuoren tulosilta

Kruunuvuoren puoleisen rannan tulosillan kansilaatta on myös kokonaisuudessaan valettu. Kansilaatan päälle tulevaa ratalaattaa on valettu jo ensimmäinen 40 m osuus ja seuraavan ratalaattaosuuden raudoitustyöt ovat käynnissä. Välitukien 9 ja 11 välisellä osuudella tehdään vesieritystä. Vesieristyksen päälle tehdään suojalaatta ja betoninen keskikaide. Betonikaiteen korkeus on 600 mm ja betoniosuuden päälle asennettavan teräskaiteen kanssa koko keskikaiteen korkeus kevyenliikenteen puolelta tulee olemaan 1200 mm.

Tiedote 28.1.2025

Kruunuvuorensillan vinoköysien asennustyöt on aloitettu. Tätä varten asennamme roikkotelineet veneaukon kohdalle ja veneaukon alikulkukorkeus muuttuu.

Veneaukon alikulkukorkeus on 3.2.-2.3.2025 välisenä aikana 14,5 m. Maaliskuun alussa alikulkukorkeus palautuu takaisin työnaikaiseen 18 m alikulkukorkeuteen.

Kruunuvuorensiltaan tulee vinoköysiä yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin. Vinoköysien asennustyö aloitettiin helmikuun alussa ja nyt on pylonin itäpuolelle asennettu neljä ja länsipuolelle kolme köysiparia.

Vinoköysi koostuu köysiputkesta ja putken sisään asennettavista rasvapunoksista. Putket ovat pituudeltaan 90 – 260 m ja punoksia putkiin tulee 19 – 59 kpl. Köysiputken halkaisija vaihtelee 160 – 225 mm välillä.

Köysiputkien pituus vaihtelee 90 – 260 m välillä.

Köysiputken yläpää nostetaan torninosturilla pyloniin ja kiinnitetään holkin avulla köysikoteloon. Alaosa kiinnitetään sillan vinoköysiosuuden ankkuriputkeen. Kun köysiputki on kiinnitetty, voidaan punokset vetää paikoilleen, yksi kerrallaan. Punoksen vetopää kiinnitetään vetovaijeriin, ja se vinssataan ylös noin 2 m/s nopeudella ja kiinnitetään kiilojen avulla yläosan ankkurilevyyn. Kun punos on kiinnitetty, jännitetään se hydraulitunkilla ennalta määrättyyn lujuuteen. Ratalaatan valun jälkeen tehdään punoksille vielä jälkijännitys.

Ankkurilevy, johon punokset kiinnitetään.

Kun vinoköysiä on asennettu neljä paria puolelleen, voidaan aloittaa kahden ensimmäisen väliaikaisen tuen purkaminen.

Tiedote 11.2.2025

Iloksemme voimme kertoa, että Kruunusillat-raitiotien työt ovat edenneet aikataulun mukaan ja varsinainen katurakentaminen on saatu päätökseen Laajasalossa. Vuosien varrella työmme ovat häirinneet arkeanne, mutta silti teillä on riittänyt kärsivällisyyttä ja ymmärrystä. Kiitos siitä!

Vuonna 2025 kevättalven aikana jatkamme raitiotien ajolanka-asennuksia. Keväällä teemme katualueella pieniä korjauksia ja viimeistelemme työmaa-alueena olleen Kruunuvuorensillan edustan. Töiden aiheuttamat haitat ovat pieniä ja lyhytaikaisia. Korkeasaaressa valmistuvat kunnallistekniset työt, pintatyöt ja vihertyöt.

Kruunuvuorensillan keskituki eli pyloni on nyt saavuttanut 135 metrin lopullisen korkeuden. Vinoköysien asennus alkoi talvella ja valmistuu juhannukseen mennessä. Loppuvuonna teemme sillan ratalaatan, pintarakenteet ja puramme työsillat.

Aloitamme raitiotien koeliikenteen Laajasalossa alkusyksystä 2025. Vaunu tuodaan saarelle rekalla. On hyvä muistaa, että rata-alue on varattu vain raitiovaunuille ja pelastusajoneuvoille jo nyt ennen matkustajaliikenteen aloitusta.

Vuonna 2026 rakennamme radan Kruunuvuorensillalle ja koeajamme koko reitin. Remontoimme myös vanhan Korkeasaarensillan, jossa jalankulku- ja ajoneuvoliikenteen kaistat vaihtavat puolta. Sillan pinnat ja valaistus uusitaan.

Raitiotien matkustajaliikenne alkaa vuonna 2027. Pyöräilijät ja jalankulkijat pääsevät Kruunuvuorensillalle vuonna 2026, Merihaansillalle kesällä 2025 ja myös Finkensillalle syksyllä 2025, kun Korkeasaaren uusi päärakennus on valmistunut.