Tiedote 14.12.2023

Kruunusillat-hankkeen työmaa Hakaniemessä.

Kruunusillat-projektin toteuttamista rakennustöistä koko hankealueella tehdään ns. digitaalinen kaksonen eli ”sähköinen näköispainos”, joka luovutetaan tilaajalle eli Helsingin kaupungille varsinaisen valmiin rakennushankkeen lisäksi.

Digitaalinen kaksonen ei ole ihan mikä tahansa kylkiäinen. Sen tekeminen on nyt yksi lisätyövaihe muun dokumentoinnin lomassa, mutta myöhemmin sen olemassaolo helpottaa ja nopeuttaa lukemattomien ihmisten työtä – lähitulevaisuudessa ja vielä vuosikymmenien päästä.

Mikä ihmeen digitaalinen kaksonen, ja mitä varten?

Lyhyesti kuvailtuna digitaalinen kaksonen on hankkeen tietomalli, joka sisältää muutakin tietoa kuin pelkät mallinnetut rakenteet. Ei siis voida puhua pelkästä 3D-mallista, vaan laajemmasta kokonaisuudesta.

Se on koko toteutunut rakennushanke sähköiseen muotoon tallennettuna, juuri sellaisena ja niillä tiedoilla kuin se on oikeasti maastoon tehty, ja vielä sitäkin laajempi tietokokonaisuus sisältäen erilaista aineistoa eri lähteistä koottuna. Sitä voidaan kutsua myös nimellä toteumamalli, vaikkei sekään nimenä täysin vastaa sitä laajuutta, mitä digitaalisella kaksosella tarkoitetaan.

”Päätimme Kruunusillat-allianssissa, että digitaalisen kaksosen fokus on maanalaisissa rakenteissa. Sitten, kun kaikki on valmista, ne eivät tietenkään ole enää näkyvissä”, kertoo allianssin mittauspäällikkö Jari Pelkonen.

Viimeiset 50 vuotta, jolta ajalta dokumentaatiota käytännössä on, nämä maanalaiset rakenteet ovat näkyneet piirustuksissa pelkkinä viivoina.

”Viivojen perusteella on vaikea hahmottaa, minkälaisia rakenteita maan alla todellisuudessa on. Sen sijaan 3D-mallin avulla on helppo hahmottaa rakenteiden muodot ja volyymit”, kuvailee tietomallikoordinaattori Slava Ivanov, joka toteuttaa Kruunusiltojen digitaalisen kaksosen. Hän kiinnostui mallintamisesta toimiessaan laatuinsinöörinä Raide-Jokeri -projektissa, ja lähti opiskelemaan alaa.

Koska tarkkaa dokumentaatiota ei vanhastaan ole olemassa, esimerkiksi Kruunusillat-projektin suunnittelijat ja rakentajat joutuvat koko ajan elämään muuttuvien lähtötietojen ja yllätysten keskellä. Maan alta saattaa löytyä käytännössä mitä tahansa. Kruunusillat-hankkeessa rakentamista ovat hidastaneet esimerkiksi maan alta löytyneet vanhat rakennusten perustukset ja jopa vanha hissi. Myöskään vanhojen putkien tai kaapelien sijainneista tai omistajuudesta ei aina ole olemassa tarkkaa tietoa.

Putkia kaivetaan esiin varovasti, mutta silti tulee välillä putki- ja kaapelirikkoja, jotka paitsi hidastavat rakentamista, aiheuttavat myös harmia asukkaille.

Vasemmalla perinteistä toteuma-aineistoa (piirustus) ja oikealla siitä tehty 3D-malli, joka näyttää paremmin, mitä maan alla todellisuudessa on.

Hyötyä alusta loppuun

Tietomallista on hyötyä rakenteen koko elinkaaren ajan.

Toteutusvaiheessa, eli kun rakennetaan, voidaan mallin avulla tehdä työmaaseurantaa ja laadunvarmistusta.

”Aina ei ole mahdollista tehdä kaikkea juuri niin kuin on suunniteltu. Täytyy tehdä siten, kuin maan alle mahtuu, ja varmistaa vielä paikan päällä esimerkiksi vedenjuoksukorko eli se, että vesi juoksee aina haluttuun suuntaan. Kruunusillat-allianssissa on mitattu ja mallinnettu työn aikana myös vanhoja rakenteita työnaikaista suunnittelua varten. Nämäkin tiedot tulevat nyt dokumentoitua yhteen paikkaan ja niitä voi helposti verrata alkuperäiseen suunnitelmaan”, Ivanov kertoo.

Käytön aikana ja omaisuudenhallinnassa: kun rakenne (esimerkiksi viemäri tai sähkökaapeli) on valmis ja käytössä, tietomallin avulla sen käyttö ja kunnossapito on helpompaa.

Purkuvaiheessa: kun kohde vanhenee ja se puretaan, tai muuten suunnitellaan alueen jatkokehitystä, voidaan digitaalista kaksosta käyttää lähtötietoina uusille suunnitelmille.

Sähköinen muoto mahdollistaa erilaiset liitetiedostot eli ominaisuustiedot. Uusi viemärikaivo voidaan vaikkapa videokuvata sisältä ennen kuin se peitetään, ja video voidaan liittää tietomalliin materiaali- ja mittaustietojen kanssa. Kaapeleihin ja muihin eri toimijoiden kohteisiin saadaan liitettyä niiden omistajatiedot.

”Kun joskus tulevaisuudessa seuraavat rakentajat tulevat töihin tälle alueelle, he eivät tämän digitaalisen kaksosen ansiosta enää joudu kohtaamaan yllätyksiä. Heillä on tarkkaa tietoa kaikesta, mitä maan alla on ja missä kohti ne sijaitsevat, toisin kuin meillä. Tämä nopeuttaa ja selkeyttää heidän työtään huomattavassa määrin”, Ivanov kuvailee.

Digitaalinen kaksonen on laaja ja monipuolinen tietopaketti.

Todellista edelläkävijyyttä

Kruunusillat-hankkeen digitaalinen kaksonen on monin tavoin ensimmäinen laatuaan: aiemmin tällaista ei ole näin isosta ja laajalle alueelle levittäytyvästä rakennushankkeesta tehty. Yksittäisistä silloista tai taloista on toki tehty aiemminkin mallinnuksia.

Idea kaksosen eli toteumamallin tekemiseen tuli alun perin tilaajalta eli Helsingin kaupungilta osana sen datastrategiaa: https://digi.hel.fi/esittely/helsinki-datastrategia/ . Strategian tavoitteena on, että Helsingin tuottama data on maailman käytettävintä ja käytetyintä kaupunkidataa vuoteen 2025 mennessä.

”Kerätyn datan ja analytiikan hyödyntäminen mahdollistaa tiedolla johtamisen: kaupunki voi tehdä tulevaisuudessa päätöksiä paremmilla lähtötiedoilla, ennustaa eri toimenpiteiden vaikuttavuutta ja automatisoida päätöksentekoa. Lisäksi mitattuun dataan perustuva tieto tarjoaa työkaluja tuleviin investointeihin sekä kaupungin kunnossapitoon ja omaisuudenhallintaan”, kommentoi projektipäällikkö Miikka Gröndahl Helsingin kaupungilta.

”Ymmärsimme hankkeella heti digitaalisen kaksosen laajan käyttöpotentiaalin, ja lähdimme innolla mukaan kehittämiseen. Tärkeää on myös se, että samalla tulee huomioutua Traficomin määräys 71, joka astuu voimaan tämän vuoden lopussa. Se velvoittaa kaikkia verkkotoimijoita toimittamaan tiedot verkoistaan Sijaintitietopalveluun. Määräys koskee viestintä-, energia-, vesihuolto- ja liikenneverkkotoimijoita”, Pelkonen jatkaa.

Uusi toimintamalli opettaa kaikkia hankkeen osapuolia kehittämään omaa toimintaansa sellaiseksi, jossa tieto varmasti tulee dokumentoitua käytettävään muotoon.

”Esimerkiksi mittaushenkilöt on ohjeistettu tuottamaan maastosta tietoa digitaalisen kaksosen edellyttämään muotoon. Kaikki digitaalisen kaksosen sisältämä data maanalaisista rakenteista perustuu aina mitattuun tietoon”, painottaa Pelkonen. 

Tiedon käytettävyys on varmistettu eri keinoin.

”Käytämme avointa tiedonsiirtoformaattia, joka on yhteensopiva todella monen alustan kanssa”.

Tältä näyttää luovutusvalmis digitaalinen kaksonen.

Testaa itse!

Tietomallinnus alana kehittyy koko ajan, mutta kaikkeen ei ole tietenkään valmista tai juuri kyseiseen työhön soveltuvaa työkalua saatavilla. Slava Ivanov onkin itse kehittänyt Kruunusiltojen digitaalisen kaksosen luomiseksi uuden, helppokäyttöisen työkalun, jolla hän luo piste- ja viiva- aineistoista tietomalleja.

”On tyypillistä, että isot, Kruunusiltojen kaltaiset rakennushankkeet vievät koko alaa eteenpäin. Niihin hakeutuu ja valikoituu töihin sellaisia osaajia, jotka ovat valmiita tekemään asioita uudella tavalla. Asiaa ja aihepiiriä pitää johtaa, ja esimerkiksi rakennusalan digitalisaatio on vielä hyvin projekti- ja urakoitsijakohtaista. Ehkä jonain päivänä digitaalinen kaksonen on arkipäivää pienemmilläkin työmailla”, Jari Pelkonen vielä summaa.

Voisiko sinusta tulla tulevaisuuden osaaja, tietomallintaja? Käy testaamassa Slava Ivanovin kehittämää mallinnusohjelmaa ilmaiseksi täällä: www.plainview.fi.

Tiedote: 22.4.2021

Kruunusillat-raitiotie suunnitellaan toteutettavaksi kahdessa vaiheessa. Raitiotie tehdään ensin Hakaniemestä Laajasaloon ja osuus Hakaniemestä keskustaan rakennetaan tämän jälkeen. Aikaisemman suunnitelman mukaan yhteys oli tarkoitus rakentaa kerralla.

Päivitetyn suunnitelman mukaan Kruunusillat-allianssi rakentaa vuosina 2021–2026 yhteyden Laajasalosta Hakaniemeen, jonne tulee väliaikainen päätepysäkki. Raitiolinja aloittaa liikennöinnin ensin Laajasalosta Hakaniemeen.

Hakaniemestä Kaivokadulle keskustaan rakentaminen jatkuu aikaisintaan vuodesta 2026 eteenpäin. Toteuttajasta päätetään myöhemmin. Jakamalla raitiotien rakentaminen kahteen osaan kaupunki haluaa vähentää hankkeeseen liittyviä riskejä ja niiden kustannusvaikutuksia.

Kaupunkilaisten elämään muutos ei onneksi juurikaan vaikuta. Esimerkiksi Hakaniemessä ja Siltavuorenrannassa rakentamisaikataulu pysyy pääosin ennallaan. Ensimmäisessä vaiheessa raitiotien päätepysäkki tulee Hakaniemenrantaan Hakaniementorin etelälaidalle, mistä matkustajilla on erinomaiset vaihtoyhteydet metroon, raitiovaunuihin ja busseihin.

Raitiotie Laajasalosta keskustaan tärkein tavoite

Kruunusillat-hankkeen tärkein tavoite on rakentaa raitiotieyhteys Laajasalosta keskustaan. Kasvavan Laajasalon asukkaille tarvitaan nopea joukkoliikenneyhteys. Metron kapasiteetti on täyttymässä Itä-Helsingissä tulevaisuudessa, ja Laajasalon raitiotie helpottaa metron ruuhkia.

”Vaiheistus on osa tarkentuvaa aikataulua. Teemme vaativaa suunnitteluprosessia, jossa tieto täsmentyy työn edetessä”, kommentoi projektinjohtaja Ville Alajoki.

Enimmäishinta tulossa poliitikkojen päätettäväksi

Kruunusillat-hankkeen alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, kun Helsingin valtuusto teki hankkeesta enimmäishintapäätöksen vuonna 2016. Tämän hetkisen arvion mukaan hankkeen kustannukset ovat suuremmat kuin neljä vuotta sitten arvioitiin. 19.1.2021 summan kerrottiin olevan 350 miljoonaan euroa vuoden 2015 hintatasossa. Hankkeen enimmäishinta on täsmentymässä kevään aikana.

Päätös enimmäishinnan korotuksesta viedään hyvin todennäköisesti uudelleen valtuuston käsiteltäväksi. Arvion mukaan asiasta päättää uusi kaupunginvaltuusto ensi syksynä.

Hanke on jaettu kahteen osaan

Kruunusillat-hanke toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä: Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa (Finkensilta ja Kruunuvuorensilta) sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Tämän urakan kilpailutus on parhaillaan käynnissä.

Yhteyden muu rakentaminen, mukaan lukien reitin kolmas uusi silta eli Merihaansilta, tehdään puolestaan allianssimallilla.

Kruunusillat-allianssissa on käynnissä kehitysvaihe. Kehitysvaiheessa laaditaan vuoden 2016 hankesuunnitelmaa tarkemmat raitiotien suunnitelmat sekä määritellään rakentamisen aikataulu ja kustannukset. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen eli toteutusvaihe ensi syksynä.

Myös Kruunuvuorensillan ja Finkensillan rakentaminen alkaa tavoiteaikataulun mukaan ensi syksynä.

Valmistelevat työt ovat alkamassa

Tänä keväänä ovat alkamassa valmistelevat rakennustyöt Kruunuvuorenrannassa ja todennäköisesti myös Hakaniemen alueella. Kruunuvuorenrannassa alkaa uusien katujen esirakennus Koirasaarentien länsipäässä. Hakaniemessä valmistellaan uuden Hakaniemensillan rakentamista. Nämä työt allianssi toteuttaa liittyvinä hankkeina, jotka kaupunki rakentaisi joka tapauksessa ilman raitiotietäkin.

Tiedote 1.6.2022

Toukokuun viimeisenä päivänä elettiin merkittäviä hetkiä, kun Kruunusillat-raitiotien kiskojen asennus alkoi Laajasalon Kruunuvuorenrannassa. Kyseessä on ensimmäiset raitiotiekiskot sekä Kruunusillat-hankkeelle että koko Laajasalolle. Saarella ei ole koskaan ollut raitiotietä.

Kruunusillat-raitiotien ratatyöt aloitettiin Kruunuvuorenrannan Haakoninlahdessa. Työt alkoivat 30.5. runkomelueristeen asentamisella. Ensimmäiset kiskot laskettiin 31.5. Kiskot tuotiin lavetilla, josta ne nostettiin ratapölkkyjen päälle. Seuraavina ratatöiden työvaiheina tehdään teknisiä järjestelmiä, raidelaatan betonivalu sekä kiskojen hitsaustöitä.

Haakoninlahdenkadun sekä sen eteläpäähän tulevien Stansvikin rantakadun ja Mirandankadun ratatyöt saadaan tehtyä tämän vuoden loppuun mennessä.

Kruunuvuorenrannan Koirasaarentiellä ratatyöt alkavat viimeistään ensi vuonna, mutta mahdollisesti jo tämän vuoden loppupuolella. Hakaniemen ratatyöt alkavat ensi vuonna.

Kruunusillat-raitiotien matkustajaliikenteen on tarkoitus alkaa vuonna 2027.

Tiedote 10.3.2021

Kruunusillat-raitiotien rakennustöiden valmistelut alkavat keväällä 2021. Työt saattavat aiheuttaa häiriötä hyvin herkille laitteille. Häiriöt saattavat kohdistua seuraavissa rakennuksissa oleviin laitteisiin: - As. Oy Haapaniemenkatu 16 - As. Oy Hakaniemen Rantapuisto - As. Oy Helsingin Hakaniemenranta 16

Pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä alla oleviin yhteyshenkilöihin, jos teillä on käytössänne hyvin herkkiä laitteita, jotka voivat häiriintyä magneettikentästä. Näitä voivat olla esimerkiksi röntgenlaitteet ja ultraäänilaitteet.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

Pyydämme, että otatte yhteyttä Rami Aavasaloon ja Tomi Järviseen, mikäli haluatte asiasta lisätietoja.

Kruunusillat-raitiotie tiedottaa rakentamisen aloituksesta Hakaniemessä ja Kruununhaassa keväällä laajasti. Lisätietoa Kruunusillat-raitiotiestä saatte muun muassa osoitteesta www.kruunusillat.fi. 

Tiedote 10.3.2021

Kruunusillat-raitiotien rakennustöiden valmistelut alkavat keväällä 2021. Työt saattavat aiheuttaa häiriötä hyvin herkille laitteille. Häiriöt saattavat kohdistua seuraavissa rakennuksissa oleviin laitteisiin:

• As. Oy Haapaniemenkatu 16
• As. Oy Hakaniemen Rantapuisto
• As. Oy Helsingin Hakaniemenranta 16

Pyydämme teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä alla oleviin yhteyshenkilöihin, jos teillä on käytössänne hyvin herkkiä laitteita, jotka voivat häiriintyä magneettikentästä. Näitä voivat olla esimerkiksi röntgenlaitteet ja ultraäänilaitteet.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

Pyydämme, että otatte yhteyttä Rami Aavasaloon ja Tomi Järviseen, mikäli haluatte asiasta lisätietoja.

Kruunusillat-raitiotie tiedottaa rakentamisen aloituksesta Hakaniemessä ja Kruununhaassa keväällä laajasti.
Lisätietoa Kruunusillat-raitiotiestä saatte muun muassa osoitteesta www.kruunusillat.fi 

Tiedote 20.9.2022

Merihaansillasta tulee matala ja laiturimainen.

Kruunusillat-allianssi aloittaa syys-lokakuun vaihteessa Hakaniemen ja Kalasataman eteläkärjen eli Nihdin yhdistävän Merihaansillan rakentamisen. Merihaansilta on yksi kolmesta sillasta, jotka muodostavat raitiotieyhteyden Hakaniemestä Laajasaloon. Kahden muun sillan, eli Kruunuvuorensillan ja Finkensillan, rakentaminen on aloitettu vuonna 2021.

Merihaansillan rakentaminen aloitetaan vasta nyt, koska sen valmistumisaikataulu on sidoksissa Hanasaaren hiilivoimalan toiminnan alasajoon.

Väylä on huviveneilijöiden käytössä vielä kesäkauden 2023. 

Merihaansillan ja mahdollisesti myöhemmin rakennettavan Hiilisatamansillan linjaukset näkyvät kartassa.

Molemmilta rannoilta samaan aikaan

Sillanrakennustöitä on jo kesän ja syksyn aikana valmisteltu Nihdissä esimerkiksi purkamalla vanhoja laiturirakenteita ja porapaaluttamalla uutta rantamuuria. Syys-lokakuun vaihteessa sillan maatukien rakentaminen aloitetaan samaan aikaan sekä Nihdissä että Merihaassa.

Myös työsillan rakentaminen aloitetaan alkutalven aikana molemmilta rannoilta. Työsilta on väliaikainen rakenne, jolta käsin varsinaista siltaa rakennetaan.

Merihaansilta muodostuu neljästä eri lohkosta, ja noin 70-metriset päätylohkot pyritään saamaan talven aikana valmiiksi. Sen jälkeen jatketaan työsillan tekoa siten, että se valmistuu veneilykauden päätyttyä lokakuussa 2023.

Merihaansillan ollessa osa Kruunusillat-raitiotieyhteyttä sen katsotaan valmistuvan samaan aikaan kuin koko Kruunusillat-raitiotien: tavoite on, että matkustajaliikenne alkaa kaikilla silloilla vuonna 2027.

Merihaansillan paalut havainnekuvassa.

Meluavia työvaiheita luvassa

Sekä maatukien että työsillan rakentaminen vaatii lyönti- ja porapaalutusta. Nämä työt jatkuvat lokakuusta alkuvuoteen 2024, mutta eivät yhtäjaksoisina. Esimerkiksi 15.4.-31.7.2023 paalutuksesta pidetään pitkä tauko meriluonnon vuoksi.

Työsillan rakentamisesta aiheutuu enemmän melua kuin varsinaisen sillan rakentamisesta. Se on suurempi kuin varsinainen silta ja sen täytyy kantaa isoja työnaikaisia kuormia, kuten raskaita työkoneita.

Varsinaisen sillan valmistuttua työsilta puretaan pois, ja kaikki sen paalut nostetaan merestä ylös.

Merihaansillan työsiltaan tarvitaan 1200 paalua.

Matalaa ja linjakasta

Merihaansilta on suunniteltu matalaksi, laiturimaiseksi sillaksi, joka peittää mahdollisimman vähän merinäköalaa. Siten se istuu tyylillisesti Hakaniemen alueen uudistuvaan ilmeeseen, sillä myös uusi Hakaniemensilta on muotokieleltään matala ja linjakas.

Samalla Merihaansilta on tietysti yhtenäinen osa Kruunusillat-raitiotieyhteyttä, josta on tulossa pääkaupunkiseudun ja ehkä koko Suomen upein, jopa nähtävyydenomainen merellinen joukkoliikennereitti.

Muiden Kruunusiltojen tavoin Merihaansilta on tarkoitettu raitiovaunuliikenteen lisäksi jalankululle ja pyöräilylle.

Merihaansillan alituskorkeus on noin 2,5 metriä.

Muutamia erikoisuuksia

Merihaansillan rakentamiseen liittyy muutama erikoisuus. Matala, laiturimainen rakenne on tavallaan jo itsessään erikoista. Silta rakennetaan betonilaattasiltana, eikä palkkisiltana, mikä olisi yleisempi sillanrakennustapa.

Sillan ollessa alituskorkeudeltaan vain 2,5 metriä, sen Nihdin puoleiseen reunaan rakennetaan ajoneuvonosturien avulla avattava osuus. Aukko voidaan avata vain poikkeustapauksissa, sillä sen avaaminen katkaisee raitiotieliikenteen.

Sillan suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan lisäksi Hiilisatamansillan rakentamiseen. Hiilisatamansilta on Hanasaareen menevä haara, joka lähtee Merihaansillan kupeesta.

Hiilisatamansillan rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Se on kytköksissä Hanasaaren alueen muuhun kehitykseen.

Tiedote 26.3.2021

Kruunusillat Allianssi aloittaa Hakaniemen osaprojektin työt keväällä 2021 ranta-alueen ruoppaustöiden valmisteluilla.

Alla olevassa asemapiirustuksessa on esitetty puut, jotka on kaadettava pois ruoppauksen mahdollistavan kevennyskaivun tieltä.

Alueen uudesta asemakaavasta on valitettu eikä uusi kaava ole näin ollen lainvoimainen. Puiden kaatamiseksi on haettu maisematyölupaa. Kun uusi kaava saa lainvoiman rakentamista jatketaan.

Mikäli kaavavalitus hyväksytään, Allianssi ennallistaa tilanteen hakemushetkellä olevan asemakaavan mukaiseksi.

Tiedote 11.1.2024

Kruunuvuorensillan alle asennetaan massiivinen suojaputkipatteristo. Asennettavia suojaputkia tulee yli 40 km ja sillan valmistuttua operaattorit asentavat niihin omat kaapelinsa. Kaapeleissa tulee aikanaan liikkumaan mm. valaistuksen sähkö ja siltaan asennettavien valvontakameroiden lähettämää kuvaa.

Suojaputkien asennuksen yhteydessä putkiin laitetaan valmiiksi vetonarut helpottamaan myöhemmin tehtäviä kaapelivetoja. Sillan pituuden takia sillan alle tehdään myös erillisiä vetotasoja, jotta kaapeleiden veto onnistuisi helposti.

Suojaputket asennetaan erilliselle kannakehyllylle, jotka roikkuvat paikoillaan kiinnikkeiden varassa. Kiinnikkeet on asennettu kannen muottityön yhteydessä kannen alapinnan muottina toimivaan raakaponttilautaan. Näistä kiinnityselementeistä roikotetaan poikittaiset kannakkeet, joihin varausputket asennetaan. Kannakehyllyt sijaitsevat kahden metrin välein, jotta putket eivät roiku hyllyllä. Putket myös sidotaan kannakkeisiin kiinni, etteivät ne pääse liikkumaan kaapelivetojen aikana. Kiinnisidonta myös estää putkien liitoksia irtoamasta toisistaan.

Käytettävien suojaputkien väri on musta. Suuren putkimäärän takia suojaputket asennetaan paikoin jopa viiteen kerrokseen. Varausputkien koko vaihtelee 50 mm ja 160 mm välillä ja yhden putkielementin pituus on 6 m.

Tiedote 23.1.2023

Eilen sunnuntaina siltatyömaallamme elettiin jännittäviä hetkiä, kun Kruunuvuorensillan pylonin eli kannatinpylvään alemman peruslaatan 250 000 kg painoinen raudoitehäkki laskettiin paikoilleen merenpohjaan.

Raudoitehäkki eli ”katiska” laskettiin noin kymmenen metrin syvyyteen louhittuun kalliopoteroon, joka toimii alemman peruslaatan muottina.

Raudoitteen alaslaskun jälkeen peruslaatan valu tehdään vedenalaisena valuna sukeltajien avustamana.

Tiedote 27.9.2022

Kruunuvuorensillan työmaa 22. syyskuuta 2022.

Suomen pisimmän sillan rakennustyöt Helsingin Kruunuvuorenselällä jatkuvat lokakuun alusta ilman rajoituksia, koska meritaimenen vaellusaikaan liittyvä rajoitus päättyy.

Ennen elokuun puolivälissä alkanutta vaelluskalarajoitusta siltatyömaalla saatiin sillan välitukien kaikki 84 paalua asennettua, raudoitettua ja betonoitua. Lisäksi viime kuukausina on siltakannen teräsrakennetta siirretty tunkkaamalla paikalleen jo yli 120 metriä.

Kruunuvuorensillan kannatinpylvään eli pylonin perustusten rakentaminen on puolestaan osoittautunut työlääksi.

Pylonin perustuksia tehdessä merenpohjasta on irronnut odotettua enemmän kalliota. Tämä aiheuttaa ylimääräistä työtä perustuksia rakennettaessa: irronneen aineksen poistamista, tarkkoja tutkimuksia ja suuremman betonimäärän käyttämistä.

Syksyn ja talven aikana jatkuu myös sillan välitukien rakentaminen ja siltakannen teräsrakenteen tunkkaus.

Seuraava töitä rajoittava tekijä – mahdollisen kovan talven lisäksi – on lintujen pesimäaikaan liittyvät rajoitukset, jotka alkavat 1. huhtikuuta. Tavoitteena on, että raitiotie avautuu matkustajaliikenteelle vuonna 2027. 

Tiedote 2.8.2022

Suomen pisimmän sillan eli Helsinkiin rakennettavan Kruunuvuorensillan teräspalkkien lanseeraus eli tunkkaus on käynnistynyt siltatyömaalla Helsingin Kruunuvuorenrannassa.

Näkymä tunkattavan siltarakenteen alta. Kuva: Venla Ristola

Siltarakenteen teräspalkit kasaushitsataan työmaalla yhdeksi kokonaisuudeksi ja tunkataan vaiheittain sillan välitukien päälle. Nestetoiminen hydraulitunkki vetää vaijereiden avulla teräspalkkeja eteenpäin.

Kuva hydraulitunkeista. Kuva: Venla Ristola

Tällä hetkellä työmaalla on valmiina kolme lohkoa eli noin 90 metriä sillan teräsrakennetta ja tästä kokonaisuudesta tunkataan nyt 54 m. Tunkkausnopeus on noin 15 m tunnissa ja ensimmäinen tunkkaus kesti noin viisi tuntia. Seuraava tunkkaus on arviolta noin kuukauden kuluttua.  

Siltarakenteen teräslohkoja tunkataan Kruunuvuorenrannasta  ja Palosaaresta. Sillan vinoköysiosuuden teräspalkistot asennetaan paikalleen merinosturin avulla vuonna 2023.

Tiedote 21.3.2024

Kruunuvuorensillan torninosturia korotettiin viikonlopun ja alkuviikon aikana, ja nyt nosturin ns. koukkukorkeus on +78 m. Nosturia korotetaan pylonin rakentamisen edetessä vielä kahdesti ja lopullinen koukkukorkeus tulee olemaan +148 m.

Torninosturi korottaa itsensä tukikehikon avulla.

Torninosturi ei tarvitse korotukseen mitään ulkopuolista autonosturia, vaan nosturi korottaa ns. itse itsensä. Nosturin rungon ympärillä on tukikehikko, joka on kiinnitetty kääntökehään. Kääntökehästä irrotetaan runkotapit ja nosturin omalla hydraulitunkilla tunkataan tukikehikko ylöspäin, jotta runkopala voidaan vinssata paikoilleen. Lisättävät runkopalat nostetaan korkeuksiin tällä samalla nosturilla. Nyt tehdyssä korotuksessa lisättiin nosturiin yhteensä viisi runkopalaa, yhden runkopalan korkeus on kuusi metriä. Ennen varsinaista tunkkausta, torninosturi tasapainottaa itsenä koepainolla, jotta runkotapit voidaan irrottaa.

Lisättävät runkopalat nostetaan korkeuksiin samalla nosturilla.

Seuraavassa nosturin korotuksessa koukkukorkeus tulee olemaan +113 m ja silloin nosturi harustetaan eli tuetaan teräsputkien avulla pyloniin +63 m korkeudelta.

Tiedote 3.8.2022

Karttakuvan Koirasaarentien bussipysäkki- ja kadunvarsipysäköintimuutoksista.

Kruunusillat-raitiotien rakentaminen alkaa Koirasaarentiellä välillä Saaristolaivastonkatu-Haakoninlahdenkatu 8.8.2022.

Työmaa aiheuttaa muutoksia pysäköintiin ja liikkumiseen. Ensimmäiset merkittävät liikennejärjestelyt ovat seuraavanlaisia:

• Bussipysäkki Haakoninlahdenkatu H4697 siirtyy itään päin 8.8., Koirasaarentien ja Haakoninlahdenkadun risteyksen toiselle puolelle.

• Kadunvarsipysäköinti poistuu Koirasaarentieltä väliltä Saaristolaivastonkatu-Haakoninlahdenkatu 8.8., kadun molemmilta reunoilta. Lisäksi pysäköinti poistuu siirtyvän bussipysäkin uuden paikan kohdalta eli Koirasaarentien eteläreunalta väliltä Haakoninlahdenkatu-Stansvikintie. Huomioithan, että pysäköinti päättyy jo vuorokauden vaihtuessa eli klo 00.00 sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Siirtokehotusten vastaisesti pysäköidyt autot hinataan pois 8.8.

Luvassa on myös pienempiä, useammin muuttuvia liikennejärjestelyjä:

• Bussipysäkki Haakoninlahdenkatu H4695 tulee siirtymään rakennustyövaiheiden mukaan, mutta alkuperäisen paikkansa lähellä – keskikaistalta sivukaistalle ja toisinpäin.

• Moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja pyöräliikenteen reitteihin ei ole tällä hetkellä luvassa suuria muutoksia. Moottoriajoneuvoliikennettä ohjataan työvaiheiden mukaan keskikaistalla ja/tai sivukaistoilla. Haakoninlahdenkadun ja Koirasaarentien risteys on ajoittain liikenneympyrä, ajoittain T-risteys. Jalankulku ja pyörätie säilyvät vähintään yhdellä puolella katua.

Reitit opastetaan aina kaduilla. Kruunuvuorenrannan tämänhetkiset liikennejärjestelyt ovat lisäksi näkyvissä tämän sivun lopussa: Linkki liikennejärjestelykarttaan

Tiedote27.10.2021 | Kruunusillat

Olemme saaneet Sörnäisten rantatien yötöistä kiivastakin palautetta. Se on aivan ymmärrettävää. Meillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta välttää näitä töitä. Ensi yö on vielä yhtä paha kuin aikaisemmat. Seuraavina öinä melu ei ole niin kovaa kuin tähän saakka. Häiriötä voi kuitenkin syntyä.

Sörnäisten rantatie on erittäin vilkkaasti liikennöity valtaväylä, jossa autoliikenteen käytössä on normaalitilanteessa kolme kaistaa suuntaansa. Olemme joutuneet kaventamaan tietä siten, että käytössä on kaksi kaistaa suuntaansa.

Tämän enempää emme voi liikennettä päiväsaikaan rajoittaa tai kaventaa aiheuttamatta merkittäviä ruuhkia, joiden haittavaikutukset olisivat erittäin laajamittaiset. Samasta syystä ei alueen läpi kulkevan liikennemäärän siirto muualle katuverkkoon ole mahdollista.

Joudumme siis tekemään osan töistä yöaikaan. Tämä on valitettavaa, mutta normaali käytäntö kaupunkialueella silloin, kun työt aiheuttaisivat päivällä liikenteelle kohtuutonta haittaa. Pyrimme kuitenkin aina tekemään kovempaa melua aiheuttavat työt päivällä.

Työt Sörnäisten rantatiellä liittyvät myös koko alueen liikenteellisiin muutoksiin. Näkinsillan eteläpuolelle rakennetaan parhaillaan väliaikaista liikenneympyrää, joka mahdollistaa Hakaniemenkadulta Sörnäisten rantatielle kääntymisen. Tätä muutosta tarvitaan esimerkiksi Hakaniemensillan uusimisen aikana.

Väliaikaisen liikenneympyrän työt on tärkeää saada valmiiksi ennen lumen tuloa, koska sitten ne kestäisivät vielä kauemmin ja aiheuttaisivat pidempikestoista haittaa.

Tällä hetkellä käynnissä oleviin yötöihin voimme antaa seuraavat tarkennukset: ensi yölle (ke-to välinen yö) on vielä tiedossa tiivistystä eli kovempaa jyrinää aiheuttavaa työtä, mutta sitten tiivistyksen pitäisi olla ohi. Torstain ja perjantain välisenä yönä ei pitäisi siis syntyä niin kovaa meteliä.

Pe-la ja la-su väliset yöt pidetään taukoa töistä. Ensi viikon öinä (vk 44 eli 1.-5.11.) on tarkoitus tehdä ns. vaahtolasiasennusta, josta ei myöskään pitäisi syntyä juurikaan kovaa melua. Se tapahtuu myös kauempana asuintaloista kuin nämä tämän viikon yötyöt. On kuitenkin mahdollista, että myös nämä työt häiritsevät.

Ensi viikon jälkeen seuraavan kerran teemme yötöitä näillä näkymin joulukuussa, jolloin puretaan nykyinen Näkinsilta väliaikaisen sillan valmistuttua. Tiedotamme siitä tarkemmin aikataulun varmistuttua.

Valitettavasti emme pysty kovin tarkkoja päivämääriä antamaan eri työvaiheille kovin aikaisessa vaiheessa. Kruunusillat-hankkeen rakennustyöt jatkuvat alueella käytännössä ainakin vuoteen 2026 saakka. Uuden Näkinsillan pitäisi kuitenkin valmistua jo loppuvuodesta 2022 ja muidenkin töiden Sörnäisten rantatiellä vuosina 2023-2024.

Ymmärrämme, että töistä aiheutuu asukkaille haittaa. Noudatamme tarkasti kaupungin ympäristöviranomaisen antamia määräyksiä ja suunnittelemme työvaiheemme niiden mukaisesti.

Pahoittelemme häiriöitä ja pyrimme kehittämään toimintaamme asukkaat paremmin huomioivaksi niissä puitteissa, kuin se on mahdollista.

Tiedote 21.10.2022

Nihdin ja Korkeasaaren alueille rakennetaan Kruunusillat-hankkeen yhteydessä huomattava määrä tukimuureja, yhteensä 98 kpl. Tukimuurit tulevat sijoittumaan Finkensillan ja Kruunuvuorensillan välille, Korkeasaareen Mustikkamaan puoleiselle täyttöosuudelle.

Havainnekuva tukimuurista Finkensillan päässä.

Näiden tukimuurien ansiosta rakennetut pengerrakenteet pysyvät paikoillaan.

Tukimuurielementtien alapinta asennetaan noin -2 m syvyyteen. Elementtien paikalleenlaskun jälkeen elementtien päälle rakennetaan vielä paikallavalettavan korotusosan muotti verhoilukivineen. Elementtien yläpinta tulee tasolle + 3 m.

Tiedote 29.11.2023

Havainnekuva

Kruunuvuorensillan pyloni on saavuttanut +15,5 m korkeuden, kun eilen valettiin pylonin jalustan neljäs valu. Koko pylonissa valukertoja tulee yhteensä noin 50 kpl ennen kuin pyloni on huipussaan, +135 m korkeudessa.

Pyloni toimii Kruunuvuorensillan välitukena ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Pyloni on perustettu kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m ja sen muottina toimi kallioon louhittu potero. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle valettiin toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Tämän laatan koko on 12 m x 12 m x 3,5 m. Alempi peruslaatta tehtiin vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle alkaa rakentumaan pylonin jalka.

Rakennettavan pylonin osat ovat perustus, jalusta, sidepalkki, pylonin alaosa, pylonin yläosa ja köysialue sekä pylonin huippu. Pylonin jalustaosuus on alue, joka alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy +19,5 m korkeuteen. Jalusta on umpinainen teräsbetonirakenne.

Sidepalkiksi sanotaan osuutta +19 m korkeudesta +25 m korkeuteen. Sidepalkissa yhdistyy kannen teräsrakenne ja pylonirakenne toisiinsa. Sidepalkin avulla yhdistetään myös jalustan jalkaosa yhdeksi rakenteeksi. Sidepalkin yläpuolelta, tasosta +25 m tasoon +78 m on pylonin jalka. Jalka on rakenteeltaan ontto, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee +98 m korkeuteen.  

Tasosta +78 m alkaa pylonin yläosa ja tämä osa kohoaa aina tasolle +101 m. Tällä alueella pylonin jalat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Köysialue alkaa tasosta +101 m ja päättyy +124 m korkeuteen. Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa kunnes saavutetaan taso +135 m. Huoltohissi päättyy +98 m korkeuteen ja pylonin huipulle pääsee huoltoportaiden avulla. Pylonin huipulla, korkeudessa +135 m on ”parveke”. Tämä ”parveke” mahdollistaa mm. lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamamasto.

Havainnekuva pylonista.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irroitetaan valupinnasta. Muottitason alapuolelle on kiinnitetty suojaseiniin pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.  

Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja silta avataan liikenteelle vuonna 2027.

Pylonin rakentamisen edistymistä pääset seuraamaan työmaakamerasta.

Tiedote 15.2.2024

3D mallinnus uudesta Kirjalansalmen sillasta. Kuva: Väylävirasto

Kruunuvuorensilta on valmistuessaan Suomen pisin silta, siinä on Suomen korkein pyloni ja sillalla tulee olemaan myös pisin jänneväli. Mutta näin ei tule olemaan kauaa.

Paraisilla rakennetaan Kirjalansalmen siltaa, jossa tulee sillan valmistuttua olemaan meitä pidempi jänneväli.

Sillan jänneväli on sillan välitukien välinen etäisyys. Kruunuvuorensillan pisin jänneväli on 260 m ja Kirjalansalmen sillan jänneväli tulee olemaan 265 m.

Pituudessa ja pylonin korkeudessa Kruunuvuorensilta tulee säilyttämään ykköspaikan. Kruunuvuorensillan pituus on 1191 m ja Kirjalansalmen sillan pituus tulee olemaan 650 m. Kirjalansalmen siltaan rakennetaan kaksi pylonia, joiden korkeus on 83 m, kun Kruunuvuorensillan pyloni kohoaa 135 m korkeuteen. Pyloni on sillan välituki, johon sillan vinoköysiosuus kiinnittyy teräsvaijereiden avulla.   

Tiedote 28.3.2023

Kruunuvuorensillan 135 metrin korkeuteen kohoavan pylonin eli kannatinpylvään perustamistyöt ovat hyvässä vauhdissa. Viikonloppuna valettiin pylonin alempi peruslaatta. 

Pyloni rakentuu kahden peruslaatan päälle.

Pyloni perustetaan kalliovaraisena ja nyt valetun alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m merenpinnan alapuolella. Peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m. Peruslaatan raudoitehäkki nostettiin paikoilleen tammikuussa. Nyt suoritettu valu oli kestoltaan 32 tunnin yhtäjaksoinen työrupeama. Valu aloitettiin perjantaina klo 17 ja työ saatiin päätökseen sunnuntaina klo 01. Valu toteutettiin kolmella betonipumpulla, jotka pumppasivat betonia taukoamatta. Betonia valuun meni yhteensä 2100 m³.

Valu toteutettiin kolmella betonipumpulla.

Peruslaatan valu tehtiin vedenalaisen valuna. Vedenalaisessa valussa, valun aikana, betonimassan sisään ei saa joutua ilmaa tai vettä. Tästä syystä valuputkenpää pidetään koko valun ajan tuoreen betonimassan sisällä betonin pumppauksen aikana. Vedenalaisessa valussa massaa ei tiivistetä. Vedenalaisissa betonoinneissa sukeltajalla on merkittävä rooli valun onnistumisessa, koska sukeltaja seuraa betonoinnin edistymistä ja raportoi tilannetta työnjohdolle.

Nyt valetun kalliovaraisen peruslaatan päälle valettava toinen peruslaatta on kooltaan 12 m x 12 m x 3,5 m. Tämä peruslaatta rakennetaan kuivatyönä kasuunin avulla. Kasuuni toimii kuin ”käänteinen uima-allas” meressä, eli laatikko, joka pitää meriveden ulkopuolella. Ylemmän peruslaatan kasuunia aletaan rakentamaan heti, kun alemman peruslaatan valua varten rakennettu työtaso on purettu.  

Tiedote 18.1.2023

Kruunusillat; Kruunuvuorensilta

Kruununvuorensillan rakenteen keskeinen osa ja näkyvin elementti on 135 metrin korkeuteen nouseva pyloni. Pyloni kohoaa metrin korkeammalle kuin Kalasataman korkein tornitalo.

Pyloni toimii Kruunuvuorensillan välitukena ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Pylonin havainnekuva.

Pyloni perustetaan kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m. Peruslaatan raudoitteena toimii 250 000 kg painoinen raudoitehäkki, joka lasketaan paikoilleen telaristikkonosturilla. Alemman peruslaatan muottina toimii kallioon louhittu potero, jonne raudoitehäkki eli katiska seuraavaksi lasketaan. Peruslaatan valu tehdään vedenalaisena valuna katiskaan asennettujen valuputkien avulla.

Pylonin alemman peruslaatan muottina toimii kallioon louhittu potero.

Vedenalaisessa valussa, valun aikana, betonimassan sisään ei saa joutua ilmaa tai vettä. Tästä syystä valuputken pää pidetään koko valun ajan tuoreen betonimassan sisällä betonin pumppauksen aikana. Vedenalaisessa valussa massaa ei tiivistetä. Vedenalaisissa betonoinneissa sukeltajalla on merkittävä rooli valun onnistumisessa, koska sukeltaja suorittaa betonoinnin. Yhteys pinnalle tapahtuu radiopuhelin- ja/tai videoyhteydellä.

Maavaraisen peruslaatan päälle valetaan toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Tämän laatan koko on 12 m x 12 m x 3,5 m. Alempi peruslaatta tehdään vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle alkaa kohoamaan pyloni.

Seuraava työvaihe on raudoitehäkin eli katiskan nostotyö, joka tehdään lähiaikoina, suotuisten tuuliolojen vallitessa.

Tiedote 16.3.2022

Kruunusillat-raitiotien rakentaminen alkaa Haakoninlahdessa 4.4.2022. Teemme huhti-joulukuussa rakennustöitä Haakoninlahdenkadulla, Stansvikin rantakadulla ja Mirandankadulla. Teemme raitiotien vaativat maanalaiset työt ja pysäkit sekä asennamme jo nyt ensimmäiset kiskot, vaikka matkustajaliikenne alkaakin vasta vuonna 2027. On mahdollista, että työskentelemme vuoden lopussa myös Koirasaarentiellä (välillä Saaristolaivastonkatu-Haakoninlahdenkatu).

Haittaamme arkeanne, vaikka emme haluaisi. Työmme aiheuttavat melua ja pölyä, joita torjutaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Työmaa aiheuttaa myös liikennejärjestelyjä sekä mahdollisia yötöitä.

Melua aiheuttavat työt

Raitiotien rakennustyöt vaativat sekä louhintaa että porapaalutusta. Melua aiheutuu heti töiden aloittamisesta lähtien. Meluavaa työtä tehdään erityisesti huhti-heinäkuussa talojen lähellä. Sen jälkeen melua syntyy enimmäkseen hieman kauempana taloista, Haakoninlahdenkadun eteläpuoliskolla.

Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin kello 7–18, mutta toisinaan ympäristöviranomaisen antaman luvan mukaisesti klo 22 asti tai viikonloppuisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena klo 7–18. On silti tosiasia, että myös muut työmme voivat häiritä. Kruunusillat tarjoaa kuulosuojaimia (korvatulppia) halukkaille. Niitä on noudettavissa Haakoninlahdenkadun ja Koirasaarentien risteyksessä sijaitsevasta postilaatikosta.

Yötyöt

On mahdollista, että joudumme tekemään yötöitä. Niille voi tulla tarvetta esimerkiksi silloin, jos kesästä tulee kuuma. Raitiotien kiskojen hitsaustyöt täytyy siinä tapauksessa tehdä öisin, kun kiskot ovat viileät.

Liikennejärjestelyt

Työmaa aiheuttaa muutoksia pysäköintiin ja liikkumiseen.

Kadunvarsipysäköinti ei enää ole mahdollista Haakoninlahdenkadun varrella 4.4. lähtien.

Lisäksi huhtikuun alusta alkaen jalankulkijoille ja pyöräilijöille voi tulla pysähdyksiä Haakoninlahdenkadulla jalkakäytävällä ja pyörätiellä tehtävien räjäytysten vuoksi.

Arviolta toukokuun alussa Haakoninlahdenkatu muuttuu moottoriajoneuvoliikenteelle yksisuuntaiseksi. Käyttöön jää vain yksi, pohjoisesta etelään kulkeva kaista. Turumankadulta, Pojamankadulta ja Disankadulta ei silloin pääse enää kääntymään vasemmalle pohjoiseen päin. Järjestely on voimassa näillä näkymin marraskuuhun asti.

Opastamme reitit kadulla ja kerromme myös nettisivuilla ja Facebookissa muutoksista. Ajantasainen kartta liikennejärjestelyistä löytyy nettisivuiltamme: https://kruunusillat.fi/category/kruunuvuorenranta/