Tiedote 3.4.2023
Kruunusillat-allianssin Hakaniemen uudistumiseen liittyvät rakennustyöt ovat käynnissä Sörnäisten rantatiellä. 5.4. alkaen työmaalla tehdään louhinta- eli räjäytystöitä, joilla on vaikutuksia moottoriajoneuvoliikenteeseen. Louhinnat tehdään kunnallistekniikan uusimisen takia, ja ne kestävät arviolta 21.4. saakka.
Kruunusillat-allianssin Hakaniemen uudistumiseen liittyvät rakennustyöt ovat käynnissä Sörnäisten rantatiellä. 5.4. alkaen työmaalla tehdään louhinta- eli räjäytystöitä, joilla on vaikutuksia moottoriajoneuvoliikenteeseen. Louhinnat tehdään kunnallistekniikan uusimisen takia, ja ne kestävät arviolta 21.4. saakka.
Räjäytyksiä tehdään arkipäivisin ruuhka-aikojen ulkopuolella (klo 10 – 15) maksimissaan kahdeksan kertaa päivässä. Liikenne pysäytetään tällöin muutamiksi minuuteiksi kerrallaan. Pysäytykset pyritään ajoittamaan siten, että ne tapahtuvat liikennevalojen päävaiheen ollessa punaisella.
Liikenteenohjaajat ohjaavat liikennettä.
Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle
Lyhyitä, muutaman minuutin liikennekatkoja on arkisin klo 10-15 välillä.
Vaikutukset joukkoliikenteelle
Lyhyitä, muutaman minuutin liikennekatkoja on arkisin klo 10-15 välillä.
Vaikutukset pyöräliikenteelle
Ei vaikutuksia.
Vaikutukset jalankululle
Ei vaikutuksia.
Hakaniemessä Kruunusillat-raitiotien rakennustyöt sekä liittyvät työt, kuten Hakaniemensillan ja Näkinsillan uusiminen, jatkuvat vaiheissa vuoteen 2026 asti.
Tiedote 19.9.2023
Tuleva Kruunuvuorensilta kurkottaa yli Kruunuvuorenselän. Etualalla Korkeasaari ja taustalla Kruunuvuorenranta. Kuvan alareunassa näkyy myös nykyinen Korkeasaarensilta ja tulevan Finkensillan pää. Kuva: WSP ja Knight Architects
Kolme uutta siltaa ja niitä pitkin raitiotie Hakaniemen ja Laajasalon välille sekä reitin varren suuret maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallistekniset työt ovat yli puolivälissä. Hanke etenee hyvin aikataulussa, jonka mukaan raitiotien matkustajaliikenne alkaa vuonna 2027.
Kruunusillat kiittää kaupunkilaisia kärsivällisyydestä melun ja liikennejärjestelyiden sekä muiden rakentamisen haittojen takia.
Hakaniemen ja Kruununhaan alueen työt
Tämän vaativan työmaan ensimmäinen valmistunut kokonaisuus oli Sörnäisten rantatien ylittävä jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu uusi Näkinsilta, jonka avajaisia vietettiin kesäkuussa.
Hyvin meluisat rantamuurin ja paalulaattojen paalutustyöt ja louhintoja vaatineet kunnallistekniset työt Pohjoisrannassa, Hakaniemenrannan länsiosassa, Merihaankadulla ja Miina Sillanpään kadulla ovat jo pääosin tehty.
Kunnallisteknisten töiden pitkällisin ja laajalle alueelle paloissa ulottunut työ on ollut nyt loppusuoralla oleva keskustasta tulevan painejäteviemärin uusiminen väliaikaisjärjestelyineen ja Näkinsillan alle rakennettu uusi pumppaamo kaikkine siihen liittyvine asennuksineen.
Lisäksi uuden Hakaniemensillan uniikki ja hyvin haastava teräsrakenne on jo kokonaisuudessaan asennettu.
Suurimmat jäljellä olevat työt ovat Hakaniemensillan loppuun rakentaminen, vanhan Hakaniemensillan purkaminen, Merihaansillan rakentaminen Merihaasta Kalasataman Nihtiin ja lainvoimaista vesilupaa odottava Merihaan edustan ruoppaus- ja täyttötyö sekä Siltasaarenkadun remontti Hakaniemen torin ja Pitkänsillan välillä.
Työmaasta on tehnyt erittäin haastavan sen sijainti osin vanhalla Merihaan täyttömaalla ja ennen kaikkea keskellä Sörnäisten rantatietä, jota on kulkenut myös työmaan ajan noin 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Työt merellä Korkeasaaren molemmin puolin
Uusista raitiotiesilloista keskimmäinen eli Kalasataman Nihdin ja Korkeasaaren välinen Finkensilta on sillanrakennustöiden osalta lähes valmis.
Valmistuttuaan Suomen pisimmän sillan eli Korkeasaaren ja Laajasalon välisen Kruunuvuorensillan 1200 metristä siltakantta on valettu jo yli 400 metriä. Lisäksi sillan keskituen eli pylonin vaativa perustustyö on valmis. Seuraavaksi pyloni kohoaa siltakannen tasoon vielä tämän vuoden aikana. Lopullisessa 135 metrin korkeudessa se on vuonna 2025, jolloin pyloniin asennetaan siltakantta kannattelevat teräksiset vinoköydet.
Lopuksi silloille rakennetaan raitiotiekiskot ja raitiotien sähköjärjestelmät. Lisäksi Korkeasaaressa tehdään vielä paljon ranta-, katu- ja raitiotierakentamista.
Työt Laajasalossa
Kruunuvuorenrannan Haakoninlahdella kaikki on valmista rataa ja ns. yhteiskäyttöpylväitä myöten. Pylväissä tulee olemaan sekä katuvalaistus että raitiotien johtimet. Koirasaarentiellä välillä Saaristolaivastonkatu-Reiherintie ovat suurimmat kunnallistekniset työt kohta valmiina. Myös Isosaarentien kunnallistekniikka on valmistumassa.
Suurin vielä edessä ovat työ on Koirasaarentien itäpään jyrkän mäen loivennus raitiotietä varten. Siinä on tarpeen louhia kalliota siten, että kadun nykyinen pinta putoaa useita metrejä.
Tiedote 3.11.2021 / Kruunusillat
Kalasataman Nihdin ja Korkeasaaren välisen uuden Finkensillan rakennustyöt tulevat käytännössä estämään jo tällä viikolla Korkeasaaren ja Kalasataman välistä kulkevan veneväylän käytön.
Rakennettavalle työsillalle jää väylän kohdalle ainoastaan kulkuaukko, joka on vain metrin korkuinen ja kolme metriä leveä.
Korvaava yhteys kulkee Mustikkamaan ja Korkeasaaren välisen salmen kautta. Koska se ei ole varsinainen väylä, liikkuminen tapahtuu veneilijän omalla vastuulla. Korkeasaarensillan alikulkukorkeus on 4,7 metriä.
Valmiin Finkensillan alikulkukorkeus on noin 6,5 metriä. Sillan ali kulkeva väylä on taas käytössä viimeistään vuonna 2024.
Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välisen uuden Kruunuvuorensillan rakennustyöt katkaisevat puolestaan marraskuun lopussa Kruunuvuorenselällä sijaitsevan ns. Herttoniemen väylän.
Katkon ajaksi avataan korvaava väylä nykyisen väylän länsipuolelle. Korvaavan väylän syvyys on sama kuin nykyisen väylän.
Korvaavalla väylällä ei ole korkeusrajoitusta ennen vuosia 2023-2025.
Tavoite on, että korvaavan väylän alikulkukorkeus on mahdollisimman lähellä sillan lopullista 20 metrin alikulkukorkeutta. Rakentamisen aikainen alikulkukorkeus varmistuu ennen vuoden 2022 syksyä.
Pahoittelemme rakentamisen veneilijöille aiheuttamaa haittaa.
Tiedote 22.11.2022
Riistakameran kuvassa Nimismies-luodolta näkyy naurulokkeja ja näiden poikasia 4.6.2022. Luoto sijaitsee käytännössä aivan kiinni työmaassa. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy
Vuosittaisen linnustoseurannan mukaan Helsingin Kruunuvuorenselän Suomen suuri siltatyömaa ei vähentänyt pesivien saaristolintujen määriä ensimmäisenä rakentamiskesänä.
Työmaan vaikutusalueella tutkituilla viidellä lintuluodolla linnut pesivät aiempien vuosien tapaan ja runsaimpien lajien parimäärät pysyivät suunnilleen samana tai jopa hieman kasvoivat.
Luodoilla pesi yhteensä kymmenen lajia saaristolintuja. Kokonaisparimäärä oli 1262, joista selvä enemmistö oli naurulokkeja. Naurulokki on Suomessa vähentynyt laji ja siksi luokiteltu uhanalaiseksi.
Työmaan vaikutusalueella sijaitsee yksi Helsingin merkittävimmistä naurulokkiyhdyskunnista. Nyt sillan ensimmäisenä rakentamiskesänä yhdyskunnan poikastuotto oli jopa suurempi, yhteensä noin 1000 poikasta, kuin kesinä ennen rakentamista. Muutos tuskin silti liittyy työmaahan.
Muita luodoilla yleisiä lajeja olivat kalatiira ja valkoposkihanhi.
Työmaa huomioi linnut siten, että pesimäaikana (1.4.–30.6.) ei tehty lainkaan paalutustöitä Kruunuvuorensillan alueella, eikä muitakaan töitä 250 metriä lähempänä lintuluotoja.
Laskennat osoittivat myös, että vaikka työmaan vaikutuspiirissä saaristolintujen kokonaisparimäärä pysyi vakaana, niin vaikutuspiirin ulkopuolella ns. vertailuluodoilla parimäärä vähentyi voimakkaasti. Syitä ei tiedetä, mutta pedoilla saattaa olla vaikutusta asiaan.
Pesimälinnuston seurantaa jatketaan myös tulevan kesänä. Lisäksi laskennat tehdään myös hankkeen valmistuttua raitiotien ollessa käytössä.
Tiedote 31.3.2022
Sillan pylonin työmaa hiljenee lintujen pesimäajaksi. Työsillan vasemmalla Nimismies-lintuluoto ja oikealla jäiden alla Emäntä-lintuluoto. Kuva: HTJ Oy.
Raitiotien kahden suurimman sillan, Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan yhdistävän Kruunuvuorensillan, sekä Kalasataman ja Korkeasaaren väliin rakennettavan Finkensillan, rakentaminen aloitettiin lokakuussa työsiltojen teolla. Yhteensä työsiltoja on rakennettu yli kilometrin matkalta; Nihdistä Korkeasaareen noin 300 metriä, Kruunuvuorenrannasta luodoille yli 600 m ja Palosaaresta kohti luotoja noin 200 m.
Työsillat ovat sillanrakentamisessa välivaihe, joiden avulla rakennetaan varsinaiset sillat. Kolmelta työsillalta käsin on asennettu kasuuneita eli sillan välitukien betonivaluja varten tehtäviä muotteja ja tehty paalutuksia.
Finkensillan osalta paalutukset on saatu jo valmiiksi ja käynnissä ovat maalla olevien sillan tukien työt. Myös Kruunuvuorensillalla on paalutukset aloitettu, mutta niihin tulee lintujen pesimäkauden johdosta kolmen kuukauden mittainen tauko 1.4. alkaen.
"Lintujen pesimisrauha luotojen lähellä, eli 250 metrin säteellä luodoista turvataan keskeyttämällä kovaa melua aiheuttavat työt. Huhtikuun alun ja kesäkuun lopun välisenä aikana emme tee töitä tuolla alueella", kertoo TYL Kruunusiltojen projektipäällikkö Jari Humalajoki.
Rakennustyöt on sitouduttu suorittamaan vastuullisesti
Pesimätaukoa kunnioitetaan myös urakan maa- ja vesirakentamistöissä. Meritäyttöjä ja merenpohjan ruoppauksia jatketaan vasta lokakuussa.
"Saimme tehtyä ruoppauksia ensimmäisten kuukausien aikana noin 120 000 kuution edestä. Pilaantuneita maamassoja ruopattiin noin 6 000 m3, ja ne toimitettiin erilliseen kuivalla maalla olevaan läjitysaltaaseen odottamaan jatkokäsittelyä. Puhtaat ruoppausmassat on kuljetettu Lokkiluodon ja Koirasaarenluodon meriläjitysalueille", Humalajoki selventää.
Korkeasaaren itä- ja länsipuolisille vesialueille asennettiin vesirakentamisen alkaessa niin kutsutut silttiverhot, jotka estävät töistä aiheutuvan merenpohjasta irtoavan hienoaineksen leviämisen ympäröivään vesistöön.
"Silttiverhot estävät ruoppausten ja louhetäyttöjen aiheuttamaa veden samentumista ja ne pysäyttävät myös roskat."
Pesimätauon päätyttyä myöhemmin kesällä jatketaan Emäntä ja Nimimies -luodoille nousevan pylonin eli sillan köysirakenteita kannattelevan tuen perustusten rakentamista. Myös paalutustöitä Kruunuvuorensillalla jatketaan. Meritaimenen vaellusaikana 15.8.- 30.9 välisenä aikana paalutustöitä ei kalaväylillä, eli Sompasaaren ja Korkeasaaren, sekä Korkeasaaren ja Laajasalon välisillä vesialueilla tehdä.
Linnusto- ja kalastovaikutuksia seurataan siltaurakassa laajan seurantaohjelman puitteissa.
Tiedote 21.6.2023
Helsingin Kruunuvuorensillan vinoköysiosuuden teräspalkit tulee nostamaan paikoilleen norjalainen merinosturi HLV Uglen.
Teräspalkit nostetaan väliaikaisten tukien päälle odottamaan, että sillan kannatinpylväs eli pyloni valmistuu ja vinoköydet kiristetään tukeutumaan pyloniin. Tämän työvaiheen jälkeen väliaikaiset tuet puretaan. Nostettavia teräspalkkeja on yhteensä kahdeksan ja palkkien pituus on 50 metristä 72,5 metriin ja leveys on 12 metristä 23 metriin.
Merinosturi on hyvin harvinainen näky Suomen rakennustyömailla. Kruunuvuorensillan teräspalkkeja tulee nostamaan HLV Uglen. Kruunusillat työmaalle Uglen tulee Norjan Haugesudista, jossa se on nostamassa paikoilleen muuntajia. Seuraava työmaa on myös Norjassa, Stavangerissa. Kruunuvuorensillan nostotyö on Uglenin ensimmäinen nostotyö Suomessa.
Aluksen pituus on 78,5 m, leveys 26 m, syväys 4,27 m, suurin toimintasyväys 5,77 m ja kantavuus 3 977 000 kg. Nosturin nostokapasiteetti on 800 000 kg. Alusta liikuttaa kaksi 1 000 Hv:n moottoria ja sivuttain alus liikkuu kahden 500 Hv moottorin avulla.
Nostotyöt vaikuttavat veneilyyn
Laajasalon ja Korkeasaaren välillä Kruunuvuorenselällä on 25.7.2023 alkaen sillassa 18 metrin tilapäinen alikulkukorkeus yli kahden vuoden ajan. Valmiin sillan alikulkukorkeus on syksystä 2025 lähtien 20 metriä.
Sillan kulkuaukko on nostotöiden vuoksi kokonaan suljettu 25.7.2023 klo 00.00-06.00 ja 26.7.2023 klo 00.00-06.00. Jos tuulta on yli 10 m/s nostotyöt siirtyvät seuraaviin öihin. Merinosturi työskentelee alueella 1-2 viikkoa. Nosturin lähelle ei pidä ajaa.
Turvalliset paikat nähdä merinosturi työssään on rannalta: joko Mustikkamaan uimarannalta tai Kruunuvuorenrannan lauttarannasta.
Tiedote 6.3.2024
Kruunuvuorensillan pituus on 1191 m. Sillassa on kaksi maatukea ja 11 välitukea. Sillan vinoköysiosuuden pituus on 260 m ja tällä vinoköysiosuudella ei ole kiinteitä välitukia vaan silta ns. roikkuu vinoköysien varassa pyloniin eli sillan keskitukeen tukeutuen.
Sillan suunnittelussa on huomioitu tarkasti tuulen vaikutus valmiiseen rakenteeseen.
Sillankannen kokonaisliike avomereltä puhaltavissa myrskyissä on suurimmillaan suuruusluokaltaan 90 mm pystysuunnassa ja 30 mm vaakasuunnassa. Pylonin huipussa vaakasuuntaan (tuulen suunnassa) noin 0,8 m.
Suunnittelussa varaudutaan hirmumyrskyihin, ja 200 v. toistumisvälin myrskyssä vastaavat arvot kannessa 220 mm ja 60 mm sekä pylonin huipussa jopa 1.7 m.
”Kokonaisliike” tarkoittaa, että tuulen vaikutus koostuu hitaasti vaihtuvasta osasta (jota on vaikea aistia/nähdä) ja nopeammin vaihtelevasta värähtelystä. Sillan suuresta koosta johtuen, tuo värähtelykin on hidasta (jaksonaika n. 4 sekuntia kannen pystyvärähtelyssä). Kannen värähtelyyn liittyvät kiihtyvyydet ovatkin pienempiä kuin monessa tavanomaisessa kevyen liikenteen sillassa.