Tiedote 15.2.2024
3D mallinnus uudesta Kirjalansalmen sillasta. Kuva: Väylävirasto
Kruunuvuorensilta on valmistuessaan Suomen pisin silta, siinä on Suomen korkein pyloni ja sillalla tulee olemaan myös pisin jänneväli. Mutta näin ei tule olemaan kauaa.
Paraisilla rakennetaan Kirjalansalmen siltaa, jossa tulee sillan valmistuttua olemaan meitä pidempi jänneväli.
Sillan jänneväli on sillan välitukien välinen etäisyys. Kruunuvuorensillan pisin jänneväli on 260 m ja Kirjalansalmen sillan jänneväli tulee olemaan 265 m.
Pituudessa ja pylonin korkeudessa Kruunuvuorensilta tulee säilyttämään ykköspaikan. Kruunuvuorensillan pituus on 1191 m ja Kirjalansalmen sillan pituus tulee olemaan 650 m. Kirjalansalmen siltaan rakennetaan kaksi pylonia, joiden korkeus on 83 m, kun Kruunuvuorensillan pyloni kohoaa 135 m korkeuteen. Pyloni on sillan välituki, johon sillan vinoköysiosuus kiinnittyy teräsvaijereiden avulla.
Tiedote 29.8.2024
Pylonin valupinta on +85,6 m korkeudella. Jalat ovat yhdistyneet yhdeksi rakenteeksi, ja pylonin jalka kohoaa nyt yhden muottikuution suojassa. Tämä osuus 77,5 metristä 101 metriin on nimeltään pylonin yläosa.
Pylonin muottiin kuljetaan rakennushissillä.
Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Kiipeävä muotti on vanerisen kuution suojassa. Kuution koko on noin 8 m * 10 m * 7 m. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua haluttuun lujuuteen ja tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten. Valujakson korkeus on neljä metriä.
Ennen betonointia tehdään valuosan raudoitus. Terästehtaalla valmiiksi katkotut ja taivutetut harjateräkset sidotaan korkeuksissa yhtenäiseksi raudoitteeksi. Raudoitusta tulee yhteensä neljä kerrosta, ja uloin kerros tehdään ruostumattomasta teräksestä. Tällä mahdollistetaan pylonin 200 vuoden käyttöikä.
Työvuorossa työskentelee kahdeksan raudoittajaa.
Muottikuution sisällä on myös pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Hoitotason suojassa sijaitsee myös työmiesten sosiaali- ja varastotilat.
Kiipeävän muotin hoitotasolta tehdään betonipinnan jälkihoitotyöt ja tunkataan valumuotti ylöspäin .
Pylonin muottikuutioon noustaan rakennushissillä. Hissin päätepysäkki on tällä hetkellä tasolla +77 m. Hissiä korotetaan sitä mukaa, kun pylonin nousee ylöspäin.
Tiedote 27.9.2024
Pyloniin tulevan köysikotelo-osuuden alimman osan, eli hunajakennon asentaminen on aloitettu peruspulttien ja raudoitteen asennuksella ja betonoinnilla. Kun tämä valujakso saatiin myöhään eilen illalla valmiiksi, on pylonin korkeus nyt 100,7 m.
Pylonin köysialue koostuu yhteensä seitsemästä köysikotelosta. Yhden ”köysikotelopalikan” koko on n. 3 m x 6 m x 2 m ja painoa on n. 34 t. Pylonin osuutta 101 m korkeudesta 122 m korkeuteen kutsutaan köysialueeksi.
Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa, kunnes saavutetaan 135 m korkeus. Pylonin huipulla on ”parveke”, joka mahdollistaa muun muassa lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamasuojauksena toimiva salamamasto.
Pylonin saavutettua huippukorkeuden, on vuorossa sillan vinoköysiasennukset, sillan vinoköysiosuuden hitsaukset, loput sillan pintarakennetyöt ja kaiteiden asennuksien viimeistelyt. Tämän jälkeen sillalle asennetaan raitiotiekiskot ja raitiotien sähköjärjestelmät.
Pyloni valmistuu vuonna 2025, ja raitiotien matkustajaliikenteen on tavoite alkaa koko uudella reitillä vuonna 2027.
Pyöräilijät ja jalankulkijat pääsevät sillalle heti, kun se on turvallisesti mahdollista. Tämä tapahtuu jo ennen raitiotien matkustajaliikenteen alkamista, todennäköisesti vuonna 2026.
Tiedote 4.6.2024
Pylonin jalat kohoavat kiipeävän muottirakenteen suojassa kohti korkeuksia. Tämän viikon valujen jälkeen länsijalan betonirakenteen yläpinta kohoaa +54,4 m korkeuteen ja itäjalan korkeus on +46,6 m.
Jalat kohoavat eritahtisesti työteknisistä syistä. Eritahtisella nousulla varmistetaan se, että muotit eivät ota kiinni toisiinsa, kun muotteja nostetaan seuraavalle valutasolle.
Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Kiipeävä muotti on vanerisen kuution suojassa. Kuution koko on noin 8 m * 10 m * 7 m. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irroitetaan valupinnasta. Muottitason alapuolelta ylöspäin nousee samalla suojaseinin pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.
Nyt rakennettava osuus tasosta +25 m tasoon +78 m on nimeltään pylonin alaosa. Se koostuu kahdesta erillisestä jalasta. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee +98 m korkeuteen.
Rakentuakseen pyloni tarvitsee kaverikseen torninosturin. Nosturin koukkukorkeus on tällä hetkellä +78 m ja huippu on +93 m tasossa. Nosturia korotetaan vielä kerran pylonin kohotessa. Silloin nosturin koukkukorkeus tulee olemaan +148 m ja nosturin korkein osa eli huippu tällöin +163 m korkeudessa.
Valmistuttuaan pyloni tulee kohoamaan +135 m korkeuteen vedenpinnasta ja kun otetaan huomioon myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 m. Pyloni on yksi Kruunuvuorensillan välituista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.
Kuluvan vuoden aikana pyloni kohoaa jo yli 100 metrin korkeuteen. Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja silta avataan liikenteelle vuonna 2027.
Tiedote 28.3.2023
Kruunuvuorensillan 135 metrin korkeuteen kohoavan pylonin eli kannatinpylvään perustamistyöt ovat hyvässä vauhdissa. Viikonloppuna valettiin pylonin alempi peruslaatta.
Pyloni rakentuu kahden peruslaatan päälle.
Pyloni perustetaan kalliovaraisena ja nyt valetun alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m merenpinnan alapuolella. Peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m. Peruslaatan raudoitehäkki nostettiin paikoilleen tammikuussa. Nyt suoritettu valu oli kestoltaan 32 tunnin yhtäjaksoinen työrupeama. Valu aloitettiin perjantaina klo 17 ja työ saatiin päätökseen sunnuntaina klo 01. Valu toteutettiin kolmella betonipumpulla, jotka pumppasivat betonia taukoamatta. Betonia valuun meni yhteensä 2100 m3.
Valu toteutettiin kolmella betonipumpulla.
Peruslaatan valu tehtiin vedenalaisen valuna. Vedenalaisessa valussa, valun aikana, betonimassan sisään ei saa joutua ilmaa tai vettä. Tästä syystä valuputkenpää pidetään koko valun ajan tuoreen betonimassan sisällä betonin pumppauksen aikana. Vedenalaisessa valussa massaa ei tiivistetä. Vedenalaisissa betonoinneissa sukeltajalla on merkittävä rooli valun onnistumisessa, koska sukeltaja seuraa betonoinnin edistymistä ja raportoi tilannetta työnjohdolle.
Nyt valetun kalliovaraisen peruslaatan päälle valettava toinen peruslaatta on kooltaan 12 m x 12 m x 3,5 m. Tämä peruslaatta rakennetaan kuivatyönä kasuunin avulla. Kasuuni toimii kuin ”käänteinen uima-allas” meressä, eli laatikko, joka pitää meriveden ulkopuolella. Ylemmän peruslaatan kasuunia aletaan rakentamaan heti, kun alemman peruslaatan valua varten rakennettu työtaso on purettu.
Tiedote 18.1.2023
Kruunusillat; Kruunuvuorensilta
Kruununvuorensillan rakenteen keskeinen osa ja näkyvin elementti on 135 metrin korkeuteen nouseva pyloni. Pyloni kohoaa metrin korkeammalle kuin Kalasataman korkein tornitalo.
Pyloni toimii Kruunuvuorensillan välitukena ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.
Pylonin havainnekuva.
Pyloni perustetaan kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m. Peruslaatan raudoitteena toimii 250 000 kg painoinen raudoitehäkki, joka lasketaan paikoilleen telaristikkonosturilla. Alemman peruslaatan muottina toimii kallioon louhittu potero, jonne raudoitehäkki eli katiska seuraavaksi lasketaan. Peruslaatan valu tehdään vedenalaisena valuna katiskaan asennettujen valuputkien avulla.
Pylonin alemman peruslaatan muottina toimii kallioon louhittu potero.
Vedenalaisessa valussa, valun aikana, betonimassan sisään ei saa joutua ilmaa tai vettä. Tästä syystä valuputken pää pidetään koko valun ajan tuoreen betonimassan sisällä betonin pumppauksen aikana. Vedenalaisessa valussa massaa ei tiivistetä. Vedenalaisissa betonoinneissa sukeltajalla on merkittävä rooli valun onnistumisessa, koska sukeltaja suorittaa betonoinnin. Yhteys pinnalle tapahtuu radiopuhelin- ja/tai videoyhteydellä.
Maavaraisen peruslaatan päälle valetaan toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Tämän laatan koko on 12 m x 12 m x 3,5 m. Alempi peruslaatta tehdään vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle alkaa kohoamaan pyloni.
Seuraava työvaihe on raudoitehäkin eli katiskan nostotyö, joka tehdään lähiaikoina, suotuisten tuuliolojen vallitessa.
Tiedote 16.3.2022
Kruunusillat-raitiotien rakentaminen alkaa Haakoninlahdessa 4.4.2022. Teemme huhti-joulukuussa rakennustöitä Haakoninlahdenkadulla, Stansvikin rantakadulla ja Mirandankadulla. Teemme raitiotien vaativat maanalaiset työt ja pysäkit sekä asennamme jo nyt ensimmäiset kiskot, vaikka matkustajaliikenne alkaakin vasta vuonna 2027. On mahdollista, että työskentelemme vuoden lopussa myös Koirasaarentiellä (välillä Saaristolaivastonkatu-Haakoninlahdenkatu).
Haittaamme arkeanne, vaikka emme haluaisi. Työmme aiheuttavat melua ja pölyä, joita torjutaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Työmaa aiheuttaa myös liikennejärjestelyjä sekä mahdollisia yötöitä.
Melua aiheuttavat työt
Raitiotien rakennustyöt vaativat sekä louhintaa että porapaalutusta. Melua aiheutuu heti töiden aloittamisesta lähtien. Meluavaa työtä tehdään erityisesti huhti-heinäkuussa talojen lähellä. Sen jälkeen melua syntyy enimmäkseen hieman kauempana taloista, Haakoninlahdenkadun eteläpuoliskolla.
Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin kello 7–18, mutta toisinaan ympäristöviranomaisen antaman luvan mukaisesti klo 22 asti tai viikonloppuisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena klo 7–18. On silti tosiasia, että myös muut työmme voivat häiritä. Kruunusillat tarjoaa kuulosuojaimia (korvatulppia) halukkaille. Niitä on noudettavissa Haakoninlahdenkadun ja Koirasaarentien risteyksessä sijaitsevasta postilaatikosta.
Yötyöt
On mahdollista, että joudumme tekemään yötöitä. Niille voi tulla tarvetta esimerkiksi silloin, jos kesästä tulee kuuma. Raitiotien kiskojen hitsaustyöt täytyy siinä tapauksessa tehdä öisin, kun kiskot ovat viileät.
Liikennejärjestelyt
Työmaa aiheuttaa muutoksia pysäköintiin ja liikkumiseen.
Kadunvarsipysäköinti ei enää ole mahdollista Haakoninlahdenkadun varrella 4.4. lähtien.
Lisäksi huhtikuun alusta alkaen jalankulkijoille ja pyöräilijöille voi tulla pysähdyksiä Haakoninlahdenkadulla jalkakäytävällä ja pyörätiellä tehtävien räjäytysten vuoksi.
Arviolta toukokuun alussa Haakoninlahdenkatu muuttuu moottoriajoneuvoliikenteelle yksisuuntaiseksi. Käyttöön jää vain yksi, pohjoisesta etelään kulkeva kaista. Turumankadulta, Pojamankadulta ja Disankadulta ei silloin pääse enää kääntymään vasemmalle pohjoiseen päin. Järjestely on voimassa näillä näkymin marraskuuhun asti.
Opastamme reitit kadulla ja kerromme myös nettisivuilla ja Facebookissa muutoksista. Ajantasainen kartta liikennejärjestelyistä löytyy nettisivuiltamme: https://kruunusillat.fi/category/kruunuvuorenranta/
Tiedote 3.4.2023
Kruunusillat-allianssin Hakaniemen uudistumiseen liittyvät rakennustyöt ovat käynnissä Sörnäisten rantatiellä. 5.4. alkaen työmaalla tehdään louhinta- eli räjäytystöitä, joilla on vaikutuksia moottoriajoneuvoliikenteeseen. Louhinnat tehdään kunnallistekniikan uusimisen takia, ja ne kestävät arviolta 21.4. saakka.
Kruunusillat-allianssin Hakaniemen uudistumiseen liittyvät rakennustyöt ovat käynnissä Sörnäisten rantatiellä. 5.4. alkaen työmaalla tehdään louhinta- eli räjäytystöitä, joilla on vaikutuksia moottoriajoneuvoliikenteeseen. Louhinnat tehdään kunnallistekniikan uusimisen takia, ja ne kestävät arviolta 21.4. saakka.
Räjäytyksiä tehdään arkipäivisin ruuhka-aikojen ulkopuolella (klo 10 – 15) maksimissaan kahdeksan kertaa päivässä. Liikenne pysäytetään tällöin muutamiksi minuuteiksi kerrallaan. Pysäytykset pyritään ajoittamaan siten, että ne tapahtuvat liikennevalojen päävaiheen ollessa punaisella.
Liikenteenohjaajat ohjaavat liikennettä.
Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle
Lyhyitä, muutaman minuutin liikennekatkoja on arkisin klo 10-15 välillä.
Vaikutukset joukkoliikenteelle
Lyhyitä, muutaman minuutin liikennekatkoja on arkisin klo 10-15 välillä.
Vaikutukset pyöräliikenteelle
Ei vaikutuksia.
Vaikutukset jalankululle
Ei vaikutuksia.
Hakaniemessä Kruunusillat-raitiotien rakennustyöt sekä liittyvät työt, kuten Hakaniemensillan ja Näkinsillan uusiminen, jatkuvat vaiheissa vuoteen 2026 asti.
Tiedote 19.9.2023
Tuleva Kruunuvuorensilta kurkottaa yli Kruunuvuorenselän. Etualalla Korkeasaari ja taustalla Kruunuvuorenranta. Kuvan alareunassa näkyy myös nykyinen Korkeasaarensilta ja tulevan Finkensillan pää. Kuva: WSP ja Knight Architects
Kolme uutta siltaa ja niitä pitkin raitiotie Hakaniemen ja Laajasalon välille sekä reitin varren suuret maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallistekniset työt ovat yli puolivälissä. Hanke etenee hyvin aikataulussa, jonka mukaan raitiotien matkustajaliikenne alkaa vuonna 2027.
Kruunusillat kiittää kaupunkilaisia kärsivällisyydestä melun ja liikennejärjestelyiden sekä muiden rakentamisen haittojen takia.
Hakaniemen ja Kruununhaan alueen työt
Tämän vaativan työmaan ensimmäinen valmistunut kokonaisuus oli Sörnäisten rantatien ylittävä jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu uusi Näkinsilta, jonka avajaisia vietettiin kesäkuussa.
Hyvin meluisat rantamuurin ja paalulaattojen paalutustyöt ja louhintoja vaatineet kunnallistekniset työt Pohjoisrannassa, Hakaniemenrannan länsiosassa, Merihaankadulla ja Miina Sillanpään kadulla ovat jo pääosin tehty.
Kunnallisteknisten töiden pitkällisin ja laajalle alueelle paloissa ulottunut työ on ollut nyt loppusuoralla oleva keskustasta tulevan painejäteviemärin uusiminen väliaikaisjärjestelyineen ja Näkinsillan alle rakennettu uusi pumppaamo kaikkine siihen liittyvine asennuksineen.
Lisäksi uuden Hakaniemensillan uniikki ja hyvin haastava teräsrakenne on jo kokonaisuudessaan asennettu.
Suurimmat jäljellä olevat työt ovat Hakaniemensillan loppuun rakentaminen, vanhan Hakaniemensillan purkaminen, Merihaansillan rakentaminen Merihaasta Kalasataman Nihtiin ja lainvoimaista vesilupaa odottava Merihaan edustan ruoppaus- ja täyttötyö sekä Siltasaarenkadun remontti Hakaniemen torin ja Pitkänsillan välillä.
Työmaasta on tehnyt erittäin haastavan sen sijainti osin vanhalla Merihaan täyttömaalla ja ennen kaikkea keskellä Sörnäisten rantatietä, jota on kulkenut myös työmaan ajan noin 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Työt merellä Korkeasaaren molemmin puolin
Uusista raitiotiesilloista keskimmäinen eli Kalasataman Nihdin ja Korkeasaaren välinen Finkensilta on sillanrakennustöiden osalta lähes valmis.
Valmistuttuaan Suomen pisimmän sillan eli Korkeasaaren ja Laajasalon välisen Kruunuvuorensillan 1200 metristä siltakantta on valettu jo yli 400 metriä. Lisäksi sillan keskituen eli pylonin vaativa perustustyö on valmis. Seuraavaksi pyloni kohoaa siltakannen tasoon vielä tämän vuoden aikana. Lopullisessa 135 metrin korkeudessa se on vuonna 2025, jolloin pyloniin asennetaan siltakantta kannattelevat teräksiset vinoköydet.
Lopuksi silloille rakennetaan raitiotiekiskot ja raitiotien sähköjärjestelmät. Lisäksi Korkeasaaressa tehdään vielä paljon ranta-, katu- ja raitiotierakentamista.
Työt Laajasalossa
Kruunuvuorenrannan Haakoninlahdella kaikki on valmista rataa ja ns. yhteiskäyttöpylväitä myöten. Pylväissä tulee olemaan sekä katuvalaistus että raitiotien johtimet. Koirasaarentiellä välillä Saaristolaivastonkatu-Reiherintie ovat suurimmat kunnallistekniset työt kohta valmiina. Myös Isosaarentien kunnallistekniikka on valmistumassa.
Suurin vielä edessä ovat työ on Koirasaarentien itäpään jyrkän mäen loivennus raitiotietä varten. Siinä on tarpeen louhia kalliota siten, että kadun nykyinen pinta putoaa useita metrejä.
Tiedote 3.11.2021 / Kruunusillat
Kalasataman Nihdin ja Korkeasaaren välisen uuden Finkensillan rakennustyöt tulevat käytännössä estämään jo tällä viikolla Korkeasaaren ja Kalasataman välistä kulkevan veneväylän käytön.
Rakennettavalle työsillalle jää väylän kohdalle ainoastaan kulkuaukko, joka on vain metrin korkuinen ja kolme metriä leveä.
Korvaava yhteys kulkee Mustikkamaan ja Korkeasaaren välisen salmen kautta. Koska se ei ole varsinainen väylä, liikkuminen tapahtuu veneilijän omalla vastuulla. Korkeasaarensillan alikulkukorkeus on 4,7 metriä.
Valmiin Finkensillan alikulkukorkeus on noin 6,5 metriä. Sillan ali kulkeva väylä on taas käytössä viimeistään vuonna 2024.
Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välisen uuden Kruunuvuorensillan rakennustyöt katkaisevat puolestaan marraskuun lopussa Kruunuvuorenselällä sijaitsevan ns. Herttoniemen väylän.
Katkon ajaksi avataan korvaava väylä nykyisen väylän länsipuolelle. Korvaavan väylän syvyys on sama kuin nykyisen väylän.
Korvaavalla väylällä ei ole korkeusrajoitusta ennen vuosia 2023-2025.
Tavoite on, että korvaavan väylän alikulkukorkeus on mahdollisimman lähellä sillan lopullista 20 metrin alikulkukorkeutta. Rakentamisen aikainen alikulkukorkeus varmistuu ennen vuoden 2022 syksyä.
Pahoittelemme rakentamisen veneilijöille aiheuttamaa haittaa.
Tiedote 22.11.2022
Riistakameran kuvassa Nimismies-luodolta näkyy naurulokkeja ja näiden poikasia 4.6.2022. Luoto sijaitsee käytännössä aivan kiinni työmaassa. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy
Vuosittaisen linnustoseurannan mukaan Helsingin Kruunuvuorenselän Suomen suuri siltatyömaa ei vähentänyt pesivien saaristolintujen määriä ensimmäisenä rakentamiskesänä.
Työmaan vaikutusalueella tutkituilla viidellä lintuluodolla linnut pesivät aiempien vuosien tapaan ja runsaimpien lajien parimäärät pysyivät suunnilleen samana tai jopa hieman kasvoivat.
Luodoilla pesi yhteensä kymmenen lajia saaristolintuja. Kokonaisparimäärä oli 1262, joista selvä enemmistö oli naurulokkeja. Naurulokki on Suomessa vähentynyt laji ja siksi luokiteltu uhanalaiseksi.
Työmaan vaikutusalueella sijaitsee yksi Helsingin merkittävimmistä naurulokkiyhdyskunnista. Nyt sillan ensimmäisenä rakentamiskesänä yhdyskunnan poikastuotto oli jopa suurempi, yhteensä noin 1000 poikasta, kuin kesinä ennen rakentamista. Muutos tuskin silti liittyy työmaahan.
Muita luodoilla yleisiä lajeja olivat kalatiira ja valkoposkihanhi.
Työmaa huomioi linnut siten, että pesimäaikana (1.4.–30.6.) ei tehty lainkaan paalutustöitä Kruunuvuorensillan alueella, eikä muitakaan töitä 250 metriä lähempänä lintuluotoja.
Laskennat osoittivat myös, että vaikka työmaan vaikutuspiirissä saaristolintujen kokonaisparimäärä pysyi vakaana, niin vaikutuspiirin ulkopuolella ns. vertailuluodoilla parimäärä vähentyi voimakkaasti. Syitä ei tiedetä, mutta pedoilla saattaa olla vaikutusta asiaan.
Pesimälinnuston seurantaa jatketaan myös tulevan kesänä. Lisäksi laskennat tehdään myös hankkeen valmistuttua raitiotien ollessa käytössä.
Tiedote 31.3.2022
Sillan pylonin työmaa hiljenee lintujen pesimäajaksi. Työsillan vasemmalla Nimismies-lintuluoto ja oikealla jäiden alla Emäntä-lintuluoto. Kuva: HTJ Oy.
Raitiotien kahden suurimman sillan, Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan yhdistävän Kruunuvuorensillan, sekä Kalasataman ja Korkeasaaren väliin rakennettavan Finkensillan, rakentaminen aloitettiin lokakuussa työsiltojen teolla. Yhteensä työsiltoja on rakennettu yli kilometrin matkalta; Nihdistä Korkeasaareen noin 300 metriä, Kruunuvuorenrannasta luodoille yli 600 m ja Palosaaresta kohti luotoja noin 200 m.
Työsillat ovat sillanrakentamisessa välivaihe, joiden avulla rakennetaan varsinaiset sillat. Kolmelta työsillalta käsin on asennettu kasuuneita eli sillan välitukien betonivaluja varten tehtäviä muotteja ja tehty paalutuksia.
Finkensillan osalta paalutukset on saatu jo valmiiksi ja käynnissä ovat maalla olevien sillan tukien työt. Myös Kruunuvuorensillalla on paalutukset aloitettu, mutta niihin tulee lintujen pesimäkauden johdosta kolmen kuukauden mittainen tauko 1.4. alkaen.
"Lintujen pesimisrauha luotojen lähellä, eli 250 metrin säteellä luodoista turvataan keskeyttämällä kovaa melua aiheuttavat työt. Huhtikuun alun ja kesäkuun lopun välisenä aikana emme tee töitä tuolla alueella", kertoo TYL Kruunusiltojen projektipäällikkö Jari Humalajoki.
Rakennustyöt on sitouduttu suorittamaan vastuullisesti
Pesimätaukoa kunnioitetaan myös urakan maa- ja vesirakentamistöissä. Meritäyttöjä ja merenpohjan ruoppauksia jatketaan vasta lokakuussa.
"Saimme tehtyä ruoppauksia ensimmäisten kuukausien aikana noin 120 000 kuution edestä. Pilaantuneita maamassoja ruopattiin noin 6 000 m3, ja ne toimitettiin erilliseen kuivalla maalla olevaan läjitysaltaaseen odottamaan jatkokäsittelyä. Puhtaat ruoppausmassat on kuljetettu Lokkiluodon ja Koirasaarenluodon meriläjitysalueille", Humalajoki selventää.
Korkeasaaren itä- ja länsipuolisille vesialueille asennettiin vesirakentamisen alkaessa niin kutsutut silttiverhot, jotka estävät töistä aiheutuvan merenpohjasta irtoavan hienoaineksen leviämisen ympäröivään vesistöön.
"Silttiverhot estävät ruoppausten ja louhetäyttöjen aiheuttamaa veden samentumista ja ne pysäyttävät myös roskat."
Pesimätauon päätyttyä myöhemmin kesällä jatketaan Emäntä ja Nimimies -luodoille nousevan pylonin eli sillan köysirakenteita kannattelevan tuen perustusten rakentamista. Myös paalutustöitä Kruunuvuorensillalla jatketaan. Meritaimenen vaellusaikana 15.8.- 30.9 välisenä aikana paalutustöitä ei kalaväylillä, eli Sompasaaren ja Korkeasaaren, sekä Korkeasaaren ja Laajasalon välisillä vesialueilla tehdä.
Linnusto- ja kalastovaikutuksia seurataan siltaurakassa laajan seurantaohjelman puitteissa.
Tiedote 21.6.2023
Helsingin Kruunuvuorensillan vinoköysiosuuden teräspalkit tulee nostamaan paikoilleen norjalainen merinosturi HLV Uglen.
Teräspalkit nostetaan väliaikaisten tukien päälle odottamaan, että sillan kannatinpylväs eli pyloni valmistuu ja vinoköydet kiristetään tukeutumaan pyloniin. Tämän työvaiheen jälkeen väliaikaiset tuet puretaan. Nostettavia teräspalkkeja on yhteensä kahdeksan ja palkkien pituus on 50 metristä 72,5 metriin ja leveys on 12 metristä 23 metriin.
Merinosturi on hyvin harvinainen näky Suomen rakennustyömailla. Kruunuvuorensillan teräspalkkeja tulee nostamaan HLV Uglen. Kruunusillat työmaalle Uglen tulee Norjan Haugesudista, jossa se on nostamassa paikoilleen muuntajia. Seuraava työmaa on myös Norjassa, Stavangerissa. Kruunuvuorensillan nostotyö on Uglenin ensimmäinen nostotyö Suomessa.
Aluksen pituus on 78,5 m, leveys 26 m, syväys 4,27 m, suurin toimintasyväys 5,77 m ja kantavuus 3 977 000 kg. Nosturin nostokapasiteetti on 800 000 kg. Alusta liikuttaa kaksi 1 000 Hv:n moottoria ja sivuttain alus liikkuu kahden 500 Hv moottorin avulla.
Nostotyöt vaikuttavat veneilyyn
Laajasalon ja Korkeasaaren välillä Kruunuvuorenselällä on 25.7.2023 alkaen sillassa 18 metrin tilapäinen alikulkukorkeus yli kahden vuoden ajan. Valmiin sillan alikulkukorkeus on syksystä 2025 lähtien 20 metriä.
Sillan kulkuaukko on nostotöiden vuoksi kokonaan suljettu 25.7.2023 klo 00.00-06.00 ja 26.7.2023 klo 00.00-06.00. Jos tuulta on yli 10 m/s nostotyöt siirtyvät seuraaviin öihin. Merinosturi työskentelee alueella 1-2 viikkoa. Nosturin lähelle ei pidä ajaa.
Turvalliset paikat nähdä merinosturi työssään on rannalta: joko Mustikkamaan uimarannalta tai Kruunuvuorenrannan lauttarannasta.
Tiedote 6.3.2024
Kruunuvuorensillan pituus on 1191 m. Sillassa on kaksi maatukea ja 11 välitukea. Sillan vinoköysiosuuden pituus on 260 m ja tällä vinoköysiosuudella ei ole kiinteitä välitukia vaan silta ns. roikkuu vinoköysien varassa pyloniin eli sillan keskitukeen tukeutuen.
Sillan suunnittelussa on huomioitu tarkasti tuulen vaikutus valmiiseen rakenteeseen.
Sillankannen kokonaisliike avomereltä puhaltavissa myrskyissä on suurimmillaan suuruusluokaltaan 90 mm pystysuunnassa ja 30 mm vaakasuunnassa. Pylonin huipussa vaakasuuntaan (tuulen suunnassa) noin 0,8 m.
Suunnittelussa varaudutaan hirmumyrskyihin, ja 200 v. toistumisvälin myrskyssä vastaavat arvot kannessa 220 mm ja 60 mm sekä pylonin huipussa jopa 1.7 m.
”Kokonaisliike” tarkoittaa, että tuulen vaikutus koostuu hitaasti vaihtuvasta osasta (jota on vaikea aistia/nähdä) ja nopeammin vaihtelevasta värähtelystä. Sillan suuresta koosta johtuen, tuo värähtelykin on hidasta (jaksonaika n. 4 sekuntia kannen pystyvärähtelyssä). Kannen värähtelyyn liittyvät kiihtyvyydet ovatkin pienempiä kuin monessa tavanomaisessa kevyen liikenteen sillassa.