Tiedote 18.4.2024
Hakaniemenrannan uusia meritäyttöjä aletaan syvätiivistää 24.6.2024 alkaen. Syvätiivistys on melua aiheuttavaa työtä, muttei sitä yleensä koeta niin häiritsevänä kuin esimerkiksi lyönti- tai porapaalutusta. Syvätiivistystä tehdään arkisin klo 7-18, ja työvaiheen arvioidaan kestävän heinäkuun puoleenväliin saakka.
Myös ruoppaus sekä louheenajo meritäyttöihin jatkuvat edelleen.
Tiedote 23.5.2024
Kruunusillat-allianssi on aloittanut Hakaniemenrannan uusien meritäyttöjen rakentamisen merenpohjan ruoppauksella huhtikuussa 2024. Ruoppaus on edennyt suunnitellusti, ja toukokuun viimeisellä viikolla aloitetaan myös täyttötyöt. Ruopattua merenpohjaa täytetään kivilouheella, jota ajetaan Hakaniemenrantaan suoraan Laakson sairaalan louhintatyömaalta.
Työn tehostamiseksi ja työn kokonaiskeston lyhentämiseksi louheenajoa tehdään ajalla 29.5.-12.7. arkisin klo 7-21. Pidempi päivittäinen työaika lyhentää louheenajon kokonaiskestoa useita viikkoja, koska näin louhetta voidaan ajaa suoraan toiselta työmaalta ilman välivarastoinnin tarvetta. Ilta-aikaan kuljetus on myös sujuvampaa ja nopeampaa kuin vilkkaamman liikenteen aikana, ja näin vähennetään sekä ruuhkautumista että liikenteestä syntyviä päästöjä.
Louheenajoa tehdään tämänhetkisen arvion mukaan elo-syyskuulle 2024 saakka, mutta ilta-aikaan tehtävä ajo päättyy 12.7.2024. Sen jälkeen louhetta ajetaan arkisin klo 7-18.
Louheenajosta ja kuormien purusta syntyy melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaittaa ehkäistään kastelulla ja kuljetusreitin säännöllisellä pesulla.
Kuorma-autot ajavat Hakaniemenrantaan ja sieltä pois Merihaan pysäköintilaitoksen kautta. Useista tutkituista reittivaihtoehdoista tämä valikoitui sekä turvallisimmaksi että liikenteellisesti toimivimmaksi. Sörnäisten rantatielle on tehty louheenajoa varten oma liittymä, jonka avulla vältetään varsinaisen liittymän ruuhkaantuminen ja kuorma-autojen seisominen pysäköintilaitoksessa. Väliaikaista liittymää varten Sörnäisten rantatieltä jouduttiin kaatamaan yksi puistolehmus. Sen tilalle istutetaan uusi lehmus työvaiheen valmistuttua.
Tiedote 8.5.2024
Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat julkistaneet yhteiset tavoitteensa Euroopan parlamentin tulevalle kaudelle 2024–2029. Suomen pääkaupunkiseutu toimii paitsi koko maan kehityksen veturina, myös tulevaisuuden ratkaisujen luojana Euroopassa.
Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteiset EU-tavoitteet rakentuvat neljän teeman ympärille. Teemat ovat demokratia ja hyvinvointi, kaupunkipolitiikan asema EU:ssa, kilpailukyky ja vihreä siirtymä sekä energiamurros. Kuva: Paavo Jantunen
Helsinki, Espoo ja Vantaa katsovat, että vain kaupunkien avulla Euroopan unioni pääsee tavoitteisiinsa. Kaupungit ovat kaikista lähimpänä kansalaisia ja toimivat demokratian vetureina. Vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia Euroopan asukkaista asuu kaupunkialueilla.
Pääkaupunkiseudun yhteiset EU-tavoitteet rakentuvat neljän teeman ympärille. Teemat ovat demokratia ja hyvinvointi, kaupunkipolitiikan asema EU:ssa, kilpailukyky ja vihreä siirtymä sekä energiamurros.
Kaupunkipolitiikan aseman vahvistamiseksi EU:ssa kaupunkipolitiikka pitäisi nostaa korkeammalle EU:n agendalla ja osaksi EU:n politiikka-alueita. Pääkaupunkiseudun kaupungit katsovat, että EU-asioissa tarvitaan enemmän ja järjestelmällisempää vuoropuhelua EU:n ja kaupunkien sekä valtion ja kaupunkien välillä.
Kaupunkipolitiikka tarvitsee parempaa koordinointia ja sisällyttämistä EU:n agendaan, ja pääkaupunkiseudun kaupungit esittävät, että EU-komissioon on nimettävä kaupunkipolitiikasta vastaava varapuheenjohtaja.
– Sekä EU:n ja kaupunkien että Suomen valtion ja kaupunkien tulee luoda rakenteet aktiiviselle keskinäiselle vuoropuhelulle, jotta kaupunkien tarpeet huomioidaan EU-päätöksenteossa ja sen valmistelun eri vaiheissa sekä tasoilla. Kaupungeissa toimeenpannaan merkittävä osa EU-politiikkaa ja -lainsäädäntöä ja toisaalta vain kaupunkien avulla EU pääsee tavoitteisiinsa”, pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat toteavat.
Demokratian ja hyvinvoinnin teemassa pääkaupunkiseutu nostaa esiin, että kaupunkeja on edesautettava eriarvoisuuden vähentämisessä, syrjäytymisen estämisessä ja hyvien väestösuhteiden edistämisessä.
Myös kehittyneemmille eurooppalaisille alueille on varmistettava EU:n tuki asumisen ja liikenteen parantamiseen segregaation ja kaupunkiköyhyyden ehkäisemiseksi.
– Pääkaupunkiseudun kaupungeissa alueellinen eriytyminen korostuu vahvemmin kuin muissa Suomen kaupungeissa. Tämä haaste on monisäikeinen ja sen torjunta vaatii useita eri toimia. Helsinki pyrkii eri keinoin torjumaan segregaatiota, mutta valtion sekä EU:n tukea tarvitaan, sanoo Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.
Pääkaupunkiseudun kaupungit painottavat, että kilpailukyvyn edellytykset ja vihreän siirtymän ratkaisut luodaan kaupungeissa, joten kaupunkien kehitystä on vahvistettava näissä asioissa.
Kaupungit, geopolitiikka ja huoltovarmuus on huomioitava liikenneratkaisuissa. Lisäksi yritysten ja kuntien sääntelytaakkaa on vähennettävä.
– Pääkaupunkiseutu on Suomen ja Euroopan mittakaavassa tärkeä kasvun veturi, jossa rakennetaan myös EU:n strategisen autonomian kannalta kriittisiä teknologioita. Hyvä esimerkki keskeisestä hankkeesta EU:n globaalille kilpailukyvylle on valtavan kasvupotentiaalin omaava, Espoon Otaniemessä rakentuva Kvanttinova, toteaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
Energiamurroksessa pääkaupunkiseudun EU-tavoitteena on, että kaupunkeja tuetaan systeemisessä muutoksessa, jolla luodaan edellytyksiä esimerkiksi kestävälle kehitykselle.
Kaupungit myös tarvitsevat tukea rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi sekä järkeviä linjauksia ja riittävää tukea päästöjen vähentämiseksi.
– Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat ympäristöasioiden edelläkävijäkaupunkeja, joiden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme tiivistä yhteistyötä ja tukea EU:lta. Pohjoiseurooppalaisilla kaupungeilla on keskeinen rooli innovatiivisten teknologioiden käyttöönotossa rakennusten energiankäytön tehostamisessa, sekä liikkumisen ja energiamurroksen ratkaisujen skaalaajina, sanoo Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila.
Näkymä Hakaniemenrannalta kohti etelää, Helsingin kaupunki / Tengbom Oy, 2024.
Helsingin kaupunki on tekemässä Merihaan alueelle suunnitteluperiaatteita. Suunnitteluperiaate-työssä selvitetään, mitä Merihaan alueella tulisi vaalia sekä mitä ja minne olisi mahdollista rakentaa tulevaisuudessa. Työssä tarkastellaan Merihaan ominaispiirteitä ja laaditaan reunaehtoja alueen kehittämiselle. Lisäksi tavoitteena on alueen liittyminen nykyistä paremmin ympäröivään kaupunki-rakenteeseen sekä reunoilla sijaitseviin meri- ja puistoalueisiin. Tavoitteena on saada suunnittelupe-riaatteet valmiiksi syksyllä 2024. Voit kertoa näkemyksesi ja kommentoida esillä olevaa suunnittelu-periaatteiden ehdotusta!
Voit tutustua suunnitteluperiaatteiden ehdotukseen sekä kertoa mielipiteesi verkkokyselyssä 29.4.-26.5.2024 välisenä aikana osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/merihaka. Kerro kantasi -sivulla voit myös katsoa lyhyen videon, jossa suunnittelija esittelee ehdotuksen.
Voit myös tutustua mahdollisiin vaihtoehtoihin kaupunkimallin avulla osoitteessa https://eu.opencitiesplanner.bentley.com/kymp/merihaansuunnitteluperiaatteet
Järjestämme Merihaassa pop-up-päivystyksen, jossa voit tutustua ehdotukseen ja keskustella kaupungin suunnittelijoiden kanssa. Suunnittelijat ovat tavattavissa Merihaan Kylätuvalla osoitteessa Haapaniemenkatu 14 seuraavasti:
Lue lisää osoitteessa https://kerrokantasi.hel.fi/merihaka tai https://hel.fi/merihaka
Tiedote 22.4.2024
Ruoppauskalustoa Hakaniemenrannassa. Etualalla olevan ruoppauslautan takana näkyvät sekä valkohyttinen hinaaja (vasemmalla) että proomu (oikealla).
Kruunusillat-allianssi ruoppaa merenpohjaa Hakaniemenrannan edustalla Siltavuorensalmessa 15.4.2024 alkaen. Ruoppaustyöstä syntyviä maamassoja kuljetetaan Hernesaareen maanantaista lauantaihin klo 7-18 ainakin kesäkuun puoleenväliin saakka.
Ruoppausta tehdään rannan lähistöllä ruoppauslautalta käsin. Kuljetusyksikkö muodostuu hinaajasta ja proomusta, jotka on kytketty toisiinsa hinausköydellä. Yksikön pituus köysineen on noin 75 metriä.
Kuljetusyksikön ohjattavuus ja hallittavuus nopeissa käännöksissä on rajallinen. Hinaajat ilmoittavat Helsinki VTS VHF71 -kanavalla kaikista liikkeistään liikkuessaan merialueella, joten ammattiliikenne saa kokonaiskuvan liikenteestä. Sen sijaan huviveneilijät eivät useinkaan kuuntele VHF71-kanavaa, eivätkä siten tiedä ennalta kuljetusyksikön sijaintia.
Yleisen turvallisuuden vuoksi sekä ruoppaustyömaan että kuljetusyksiköiden lähistöllä tulee veneillä matalilla nopeuksilla. Kuljetusyksikkö tulee ohittaa vähintään 100 metrin etäisyydeltä. Hinaajan kuljettajan tervehtiminen, lyhytkin molemminpuolinen katsekontakti ja rauhalliset suoraviivaiset kurssinmuutokset varmistavat kaikille osapuolille turvallisen merellä liikkumisen.
Tiedote 15.4.2024
Ruoppauskalustoa Hakaniemenrannassa 15.4.2024. Kaivinkoneella työskennellään ruoppauslautalta käsin ja ruopattu maa-aines lastataan vieressä olevaan palkoproomuun. Hinaaja kuljettaa proomut Hernesaareen ja takaisin.
Merenpohjan ruoppaustyöt ovat alkaneet Hakaniemenrannassa 15.4.2024 ja etenevät kesän aikana rantaviivan suuntaisesti Hakaniemensillasta Merihakaan päin. Ruoppausta tekemässä on yksi hinaaja ja kaksi proomua, jotka kuljettavat ruoppausmassoja Hernesaareen. Ruoppauksesta ei aiheudu kovaa melua ympäristöön.
Ruoppauksen tarkoituksena on puhdistaa merenpohja savesta ja muusta pehmeästä maa-aineksesta, jotta myöhemmin tehtävät meritäytöt voidaan tehdä kiinteälle pohjalle.
Meriveden samentumista ruoppausalueen ulkopuolella torjutaan siltti- ja kuplaverhoin.
Ruoppausta tehdään Hakaniemensillan itäpuolella alkusyksyyn 2024 saakka ja se jatkuu sen jälkeen sillan länsipuolella.
Asuntoinfo 2024 järjestettiin helmikuun lopulla. Tänä vuonna painotettiin kaupunkiuudistusalueita sekä alueita, joita rakennetaan ja kehitetään kovaa vauhtia eteenpäin.
Kalasatama on yksi uusia, rakentuvia alueita Helsingissä. Kuva: Tero Pajukallio
Tapahtuman avasi kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.
<– Asuntorakentamisessa elämme hyvin poikkeuksellista aikaa – erityisesti vapaarahoitteista asuntotuotantoa on alkanut vähän ja tällaisena tilanne jatkuu selvästi vielä jonkin aikaa. Tässä tilanteessa kaupunki voi kuitenkin tehdä paljon. Investoimme kaupunkiin ja luomme edellytyksiä sille, että asuntorakentaminen voi käynnistyä nopeasti sitten kun aika on sille kypsä, Sinnemäki sanoi.
Puheenvuorossaan hän nosti esille, että kaupunki kasvattaa kaavavarantoa ja pitää investoinnit korkealla tasolla. Hän kertoi, että kaupunki investoi asuinalueiden esirakentamiseen ja katurakentamiseen ja tänä ja tulevana vuonna erityisen paljon puistoihin ja hyviin koulu- ja päiväkotitiloihin.
– Nyt on oikea aika myös lisätä kykyä vastata aikamme moniin suuriin kriiseihin, sanoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.
Hän kertoi puheenvuorossaan, että Helsinki on ottanut ensimmäisenä kaupunkina käyttöön sitovan tavoitteen asuntorakennusten elinkaaren aikaiselle hiilijalanjäljelle ja tässä kaupunki kannattaa kaikkia rakentamisen toimijoita kasvattamaan osaamista vähähiilisessä rakentamisessa. Helsinki laskee tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaupunkilaisten luontojalanjäljen.
– Tästä uraauurtavasta työstä saamme varmasti uusia näkemyksiä ja ideoita siihen, miten rakentamisen alan luontovaikutuksia voidaan pidentää ja löytää keinoja luontopositiivisiin ratkaisuihin, sanoo Sinnemäki.
Asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmann nosti esille, että valtion vetäydyttyä aktiivisesta asuntopolitiikasta, kaupungin rooli korostuu. Lisäksi uusi AM-ohjelma 2024 on valmistelussa. AM-ohjelma määrittelee kaupungin tavoitteita mm. asuntotuotannon määrään ja laatuun, asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojakaumalle, asuinalueiden kehittämiselle, tontinluovutukselle sekä maapolitiikalle ja kaavoitukselle.
Dhalmann korosti, että Helsinki varmistaa jatkossakin riittävän ja monipuolisen asuntotuotannon. Tavoitteena ovat vaihtelevat ja laadukkaat asuinympäristöt, erilaisia tarpeita vastaavat asunnot sekä alueellisesti sekoittunut asuntokanta.
Kaupunkiuudistuksella Helsinki ehkäisee asuinalueiden välistä eriytymistä sekä varmistaa alueiden tasavertaisen kehittymisen. Kaupunkiuudistusta tehdään vuoteen 2035 asti Malminkartanossa ja Kannelmäessä, Malmilla, Mellunkylässä sekä Meri-Rastilassa. Tavoitteena on lisätä kaupunkiuudistusalueiden elinvoimaa, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta alueiden omaleimaisuutta vaalien.
Kaupunkiuudistusalueille rakennetaan tulevaisuudessa lisää monipuolista asuntovalikoimaa nykyisille ja uusille asukkaille.
Asuntoinfossa esiteltiin laajasti myös projektialueita ja uusia, kehittyviä alueita. Länsisataman, Kalasataman, Pasilan ja Kruunuvuorenrannan rakentaminen on hyvässä vauhdissa ja alueet tarjoavat jo nyt kodin kymmenille tuhansille helsinkiläisille. Seuraava merkittävä aluerakentamiskohde tulee olevaan Malminkenttä. Projektialueiden lisäksi Helsinki kasvaa raiteiden, Raide-Jokerin ja Läntisen bulevardikaupungin, varsille. Asuntorakentamisen kannalta uusia avauksia tullaan lähiaikoina näkemään myös Huopalahden portin ja Hakaniemen alueilla.
Tiedote 28.3.2024
Teemme pääsiäispyhinä tavanomaisia rakennustöitä, kuten maankaivuuta ja asennuksia Sörnäisten rantatiellä, Hakaniemensillalla, Kruunuvuorensillalla ja Koirasaarentien itäpäässä. Vältämme kovaa melua aiheuttavia työvaiheita.
Hyvää pääsiäistä!
Tiedote 8.3.2024
Kaavoituksesta on saatu ilmoitus, että Merihakaa koskevat suunnitteluperiaatteet ovat valmistuneet.
Kaupunkiympäristön johtoryhmä saa ne esiteltäväksi tulevassa teemakokouksessaan maaliskuun puolessa välin, ja jos niihin ei tämän käsittelyn jälkeen ole tulossa merkittävästi muutoksia ovat suunnitteluperiaatteet tulossa nähtäville.
Kaupunkilaisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä suunnitteluperiaatteista. Nähtävillä olosta kaupunki ilmoittaa erikseen verkkosivuillaan ja siitä tiedotetaan myös tällä kanavalla.
Kun suunnitteluperiaatteet ovat olleet nähtävillä ja lautakunta on ne vahvistanut, käynnistämme arkkitehtien Aarti Ollila Ristola kanssa jatkosuunnittelun tavoitteena selvittää nyt suunnitteluperiaatteissa olevan valokulmavaatimuksen vaikutuksen rakennusten sijoitteluun, kerroskorkeuksiin ja kerrosalamääriin. Tämän suunnitteluvaiheen valmistuttua esitellään ne osakasyhtiöiden hallitusedustajille Merihaka foorumissa.
Kysymyksien sarja
Laajasalon alueen on ennustettu kasvavan reilusti vuoteen 2040 mennessä. Kruunuvuorenrantaan rakentuu uusi yli 13 000 asukkaan kaupunginosa ja muualla Laajasalossa maankäytön tiivistäminen mahdollistaa asunnot noin 7500 uudelle asukkaalle.
Nykyinen liikenneverkko ei turvaa toimivaa liikennettä tulevaisuuden Laajasalossa ja Kruunuvuorenrannassa. Esimerkiksi metron on ennustettu ylikuormittuvan tulevaisuudessa.
Kruunusillat-hankkeen tavoitteena on järjestää kasvavalle Laajasalolle sujuva ja viihtyisä raitioliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn yhteys, mikä samalla tukee kaupungin tavoitetta lisätä kestävien kulkumuotojen osuutta liikenteestä.
Uusi yhteys liittää Laajasalon uudet asuinalueet suoraan kantakaupunkiin. Matka keskustan ja Laajasalon välillä lyhenee ja nopeutuu. Laajasalon raitiotiestä voi vaihtaa Nihdissä Kalasataman raitiotiehen, jolla pääsee Pasilaan.
Toisaalta myös liikenneyhteydet Kalasataman eteläosasta keskustaan paranevat selvästi hankkeen myötä.
Tiedote 15.2.2024
3D mallinnus uudesta Kirjalansalmen sillasta. Kuva: Väylävirasto
Kruunuvuorensilta on valmistuessaan Suomen pisin silta, siinä on Suomen korkein pyloni ja sillalla tulee olemaan myös pisin jänneväli. Mutta näin ei tule olemaan kauaa.
Paraisilla rakennetaan Kirjalansalmen siltaa, jossa tulee sillan valmistuttua olemaan meitä pidempi jänneväli.
Sillan jänneväli on sillan välitukien välinen etäisyys. Kruunuvuorensillan pisin jänneväli on 260 m ja Kirjalansalmen sillan jänneväli tulee olemaan 265 m.
Pituudessa ja pylonin korkeudessa Kruunuvuorensilta tulee säilyttämään ykköspaikan. Kruunuvuorensillan pituus on 1191 m ja Kirjalansalmen sillan pituus tulee olemaan 650 m. Kirjalansalmen siltaan rakennetaan kaksi pylonia, joiden korkeus on 83 m, kun Kruunuvuorensillan pyloni kohoaa 135 m korkeuteen. Pyloni on sillan välituki, johon sillan vinoköysiosuus kiinnittyy teräsvaijereiden avulla.
Julkinen liikenne, Liikennejärjestelyt, Hakaniemenranta, Kruunusillat
Tiedote 7.2.2024
Kruunusillat-allianssi valmistautuu aloittamaan Hakaniemensillan itäpuolella, Merihaan edustalla ruoppaustyöt jäiden lähdettyä.
Ruoppausten valmistelu aloitetaan rantamuurin purkutöillä 12.2.2024 alkaen. Purkua tehdään rammeroimalla eli iskuvasaralla, ja siitä syntyy ajoittaista melua. Melu ei ole kuitenkaan yhtä voimakasta kuin esimerkiksi paalutusmelu.
Purkutyö valmistuu arvion mukaan maaliskuun loppuun mennessä.
Pahoittelemme häiriöitä.
Julkinen tiedote
Me Kruunusillat-raitiotien tekijät rakennamme teille myös uutta rantaa ja katuja sekä uuden Hakaniemensillan. Lisäksi korjaamme viemäreitänne, vesijohtojanne sekä sähkö- ja telekaapeleitanne.
Vuonna 2021 pääsimme jo hyvään alkuun: Rakensimme väliaikaisen paineviemärin korvaamaan uuden Hakaniemensillan takia poistettavan viemärin ja teimme neljäsosan Hakaniemenrantaan kadun alle tarvittavista paalulaatoista. Lisäksi uusimme mittavan määrän kunnallistekniikkaa molemmin puolin Siltavuorensalmea.
Olette huomanneet, miten työmaa haittaa arkeanne. Olette silti ollut ymmärtäväisiä ja kärsivällisiä. Kiitos! Valitettavasti helpotusta ei ole vielä luvassa. Työmme päättyvät vasta vuonna 2026.
Vuonna 2022 rakennamme entistäkin ahkerammin: Tavoite on, että uusi Näkinsilta valmistuisi vuoden lopussa vanhan paikalle. Jatkamme salmen molemmin puolin kunnallistekniikan uusimista ja rantarakentamista sekä teemme salmessa ruoppausta ja täyttöä.
Teemme työsillan Hakaniemensillan rakentamista varten ja aloitamme sillan rakentamisen. Silta valmistuu vuonna 2024. Pohjoisrannan tielinjaus siirretään kevään aikana kauemmaksi rannasta työmaa-alueiden laajentuessa. Lisäksi työskentelemme Kalasataman Nihdissä ja merellä.
Elämä työmaan laidalla on ikävää. Haittaamme arkeanne, vaikka emme haluaisi.
Työmaat aiheuttavat turvallisuutenne takia muutoksia liikkumiseen. Opastamme reitit kadulla hyvin. Jos näin ei ole, antakaa meille palautetta. Kerromme myös ennalta nettisivuillamme ja Facebookissa tulevista muutoksista.
Työmme aiheuttaa melua ja pölyä, joita torjumme kaikin käytettävissä olevin keinoin. Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin kello 7-18, mutta toisinaan ympäristöviranomaisen antaman luvan mukaisesti klo 22 asti tai viikonloppuisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena 7-18. On silti tosiasia, että myös muut työmme voivat häiritä.
Tietoa saatavilla:
Julkinen liikenne, Liikennejärjestelyt, Katusuunnitelma, Hakaniemenranta, Kruunusillat
Tiedote 4.1.2024
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kerää joulun jälkeen kymmeniätuhansia joulukuusia hyödynnettäväksi. Jokainen voi jättää oman kuusensa jätetilansa läheisyyteen tai toimittaa maksutta Sortti-asemalle. Valtaosa kerätyistä kuusista haketetaan ja hyödynnetään tukiaineena biojätteen kompostoinnissa.
Käytetyn joulukuusen voi joulun jälkeen jättää oman kiinteistön jätekatoksen viereen tai toimittaa Sortti-asemalle veloituksetta. Kuusesta tulee poistaa kaikki koristeet ennen pois viemistä. Kuva: Jussi Hellsten
HSY kerää jälleen joulukuuset asuinkiinteistöistä, kouluilta ja päiväkodeista pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Kuusien keräyksestä ei peritä erillistä maksua.
Joulukuusi tulee jättää näkyville kiinteistön jätetilan tai -astioiden välittömään läheisyyteen. On kuitenkin huomioitava, ettei kuusi tuki kulkuväyliä tai hankaloita kenenkään liikkumista. Niitä ei saa viedä sisälle jätetilaan, eikä niiden päälle saa kasata lunta. Suurin osa kuusista viedään Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen haketettavaksi, jolloin ne voidaan hyödyntää tukiaineena biojätteen kompostoinnissa.
– Viime joulun jälkeen veimme noin 64 000 joulukuusta hyötykäyttöön. Joulukuusien määrä on pysynyt lähes samana jo vuosien ajan. Keräämme suurimman osan kuusista biojäteastioiden tyhjennysten yhteydessä alkuvuodesta, pääasiassa tammi–helmikuun aikana, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutinen.
Jos kiinteistöllä ei ole erillistä biojätteen keräysastiaa, kuuset kerätään sekajäteastioiden tyhjennyksen yhteydessä. Tällöin ne päätyvät jätevoimalaan, jossa niistä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä.
Yksittäiset kuuset voi viedä tammikuun aikana maksutta myös HSY:n Sortti-asemalle. Sinne tuodut kuuset kuljetetaan Ämmässuolle haketettavaksi.
– Saamme kuusista yli sata tonnia haketta, jota voimme käyttää tukiaineena biojätteen kompostoinnissa biojätteen käsittelylaitoksessamme. Biojätteen keräyksen laajentuessa kaikkiin kiinteistöihin pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella saamme yhä suuremman osan kuusia hyötykäyttöön Ämmässuolla. Kuusesta täytyy poistaa kaikki koristeet ennen pois kantamista, muistuttaa HSY:n toimintovastaava Christoph Gareis.
Rikkinäinen tai uudelleenkäyttöön kelpaamaton tekokuusi, joka on valmistettu muovista ja metallista, lajitellaan sekajätteeksi. Isoista tekokuusista helposti irrotettavat metalliosat voi lajitella kiinteistön metallinkeräysastiaan. Jos tekokuusi ei mahdu kiinteistön sekajäteastiaan, sen voi viedä HSY:n Sortti-asemalle. Sortti-asemalla tekokuusesta veloitetaan sekajätehinnaston mukaisesti.
Noin metrin mittaisten ruukkukuusien suosio on viime vuosina noussut. Ruukkukuusen voi säilyttää kodin koristekasvina tai istuttaa omalle pihalle keväällä. Jos ruukkukuusta ei halua säilyttää, sen voi poistaa ruukusta, ravistella enimmät mullat pois juurista biojätteen keräykseen ja toimittaa kuusen sellaisenaan joulukuusikeräykseen Sortti-asemalle tai jätetilan viereen.
Myös joulukukkien ruukuista tulevan pienehkön määrän multaa voi laittaa biojätteeseen. Pienet pöytäkuuset voi suoraan lajitella multineen biojätteeksi, kunhan uudelleenkäyttöön kelpaamattomat ruukut lajitellaan aina materiaalin mukaisesti muovi- tai sekajätteeksi.
Tiedote 4.1.2024
Taiteilija Laura Beloffin ja työryhmän toteuttama R-Bus oli tapahtumallinen taideteos, jossa itseohjautuva robottibussi liikkui Kalasataman kaduilla elokuussa 2023.
R-bus on osa Kalasataman ja HAM Helsingin taidemuseon A Stream among Streams -ympäristötaidekokonaisuutta. Kuva: HAM/Sonja Hyytiäinen
Laura Beloff on kiinnostunut siitä, kuinka arkeamme ohjaavat monet piiloon jäävät algoritmit ja älyteknologia, joiden toimintaan meidän on luotettava. Itseohjautuva robottibussi oli aktiivinen toimija, joka valitsi reittinsä sattumanvaraisesti algoritmien avulla ennalta määritellyn alueen sisällä Kalasatamassa. Teos herätteli kävijöitä pohtimaan, minkälainen kokemus syntyy, kun annamme robotin ottaa reitistämme ohjat.
Bussin sisällä soi vieras mutta kuitenkin tutunoloinen äänimaisema. Robottibussiin striimattiin reaaliaikainen äänimaisema, joka syntyi, kun Kalasatamaan sijoitetut laitteet poimivat alueen eliöiden ja ympäristön ääniä. Tekoäly analysoi ja täydensi tätä reaaliaikaista äänimaisemaa tunnistamalla miltä äänitaajuuksilta puuttuu eliöiden ääniä ja tuottamalla kuvitteellisten eliöiden ääniä, jotka täydensivät tyhjät taajuudet.
Kalasatamaa rakennetaan yhä, ja urbaanin ja luonnonympäristön suhde ovat alueella murroksessa. Teos viritti pohtimaan vaikutustamme ympäristöömme ja sen ekologiaan: ihmiset tuottavat esimerkiksi paljon ääniä, joihin eliöt koettavat sopeutua muun muassa muokkaamalla oman äänensä taajuutta.
R-bus on osa Kalasataman ja HAM Helsingin taidemuseon A Stream among Streams -ympäristötaidekokonaisuutta, jonka ovat kuratoineet Aleksandra Kiskonen ja Kristiina Ljokkoi. Kokonaisuuteen kuuluvat teokset valmistuvat Kalasatamaan seuraavan vuosikymmenen aikana, ja ne liitetään Helsingin kaupungin taidekokoelmaan.
Taiteilija Laura Beloffin lisäksi työryhmässä olivat mukana Marko Tandefelt, Petri Ruikka, Calvin Guillot Suarez, Jani Hietanen, Sebastian Schlecht, Andrea Mancianti, John W. Fail ja Esther Saraste.
Alla olevalla videolla voit tutustua tarkemmin R-Bus-teokseen.
Tiedote 14.12.2023
Kruunusillat-hankkeen työmaa Hakaniemessä.
Kruunusillat-projektin toteuttamista rakennustöistä koko hankealueella tehdään ns. digitaalinen kaksonen eli ”sähköinen näköispainos”, joka luovutetaan tilaajalle eli Helsingin kaupungille varsinaisen valmiin rakennushankkeen lisäksi.
Digitaalinen kaksonen ei ole ihan mikä tahansa kylkiäinen. Sen tekeminen on nyt yksi lisätyövaihe muun dokumentoinnin lomassa, mutta myöhemmin sen olemassaolo helpottaa ja nopeuttaa lukemattomien ihmisten työtä – lähitulevaisuudessa ja vielä vuosikymmenien päästä.
Lyhyesti kuvailtuna digitaalinen kaksonen on hankkeen tietomalli, joka sisältää muutakin tietoa kuin pelkät mallinnetut rakenteet. Ei siis voida puhua pelkästä 3D-mallista, vaan laajemmasta kokonaisuudesta.
Se on koko toteutunut rakennushanke sähköiseen muotoon tallennettuna, juuri sellaisena ja niillä tiedoilla kuin se on oikeasti maastoon tehty, ja vielä sitäkin laajempi tietokokonaisuus sisältäen erilaista aineistoa eri lähteistä koottuna. Sitä voidaan kutsua myös nimellä toteumamalli, vaikkei sekään nimenä täysin vastaa sitä laajuutta, mitä digitaalisella kaksosella tarkoitetaan.
”Päätimme Kruunusillat-allianssissa, että digitaalisen kaksosen fokus on maanalaisissa rakenteissa. Sitten, kun kaikki on valmista, ne eivät tietenkään ole enää näkyvissä”, kertoo allianssin mittauspäällikkö Jari Pelkonen.
Viimeiset 50 vuotta, jolta ajalta dokumentaatiota käytännössä on, nämä maanalaiset rakenteet ovat näkyneet piirustuksissa pelkkinä viivoina.
”Viivojen perusteella on vaikea hahmottaa, minkälaisia rakenteita maan alla todellisuudessa on. Sen sijaan 3D-mallin avulla on helppo hahmottaa rakenteiden muodot ja volyymit”, kuvailee tietomallikoordinaattori Slava Ivanov, joka toteuttaa Kruunusiltojen digitaalisen kaksosen. Hän kiinnostui mallintamisesta toimiessaan laatuinsinöörinä Raide-Jokeri -projektissa, ja lähti opiskelemaan alaa.
Koska tarkkaa dokumentaatiota ei vanhastaan ole olemassa, esimerkiksi Kruunusillat-projektin suunnittelijat ja rakentajat joutuvat koko ajan elämään muuttuvien lähtötietojen ja yllätysten keskellä. Maan alta saattaa löytyä käytännössä mitä tahansa. Kruunusillat-hankkeessa rakentamista ovat hidastaneet esimerkiksi maan alta löytyneet vanhat rakennusten perustukset ja jopa vanha hissi. Myöskään vanhojen putkien tai kaapelien sijainneista tai omistajuudesta ei aina ole olemassa tarkkaa tietoa.
Putkia kaivetaan esiin varovasti, mutta silti tulee välillä putki- ja kaapelirikkoja, jotka paitsi hidastavat rakentamista, aiheuttavat myös harmia asukkaille.
Vasemmalla perinteistä toteuma-aineistoa (piirustus) ja oikealla siitä tehty 3D-malli, joka näyttää paremmin, mitä maan alla todellisuudessa on.
Tietomallista on hyötyä rakenteen koko elinkaaren ajan.
Toteutusvaiheessa, eli kun rakennetaan, voidaan mallin avulla tehdä työmaaseurantaa ja laadunvarmistusta.
”Aina ei ole mahdollista tehdä kaikkea juuri niin kuin on suunniteltu. Täytyy tehdä siten, kuin maan alle mahtuu, ja varmistaa vielä paikan päällä esimerkiksi vedenjuoksukorko eli se, että vesi juoksee aina haluttuun suuntaan. Kruunusillat-allianssissa on mitattu ja mallinnettu työn aikana myös vanhoja rakenteita työnaikaista suunnittelua varten. Nämäkin tiedot tulevat nyt dokumentoitua yhteen paikkaan ja niitä voi helposti verrata alkuperäiseen suunnitelmaan”, Ivanov kertoo.
Käytön aikana ja omaisuudenhallinnassa: kun rakenne (esimerkiksi viemäri tai sähkökaapeli) on valmis ja käytössä, tietomallin avulla sen käyttö ja kunnossapito on helpompaa.
Purkuvaiheessa: kun kohde vanhenee ja se puretaan, tai muuten suunnitellaan alueen jatkokehitystä, voidaan digitaalista kaksosta käyttää lähtötietoina uusille suunnitelmille.
Sähköinen muoto mahdollistaa erilaiset liitetiedostot eli ominaisuustiedot. Uusi viemärikaivo voidaan vaikkapa videokuvata sisältä ennen kuin se peitetään, ja video voidaan liittää tietomalliin materiaali- ja mittaustietojen kanssa. Kaapeleihin ja muihin eri toimijoiden kohteisiin saadaan liitettyä niiden omistajatiedot.
”Kun joskus tulevaisuudessa seuraavat rakentajat tulevat töihin tälle alueelle, he eivät tämän digitaalisen kaksosen ansiosta enää joudu kohtaamaan yllätyksiä. Heillä on tarkkaa tietoa kaikesta, mitä maan alla on ja missä kohti ne sijaitsevat, toisin kuin meillä. Tämä nopeuttaa ja selkeyttää heidän työtään huomattavassa määrin”, Ivanov kuvailee.
Digitaalinen kaksonen on laaja ja monipuolinen tietopaketti.
Kruunusillat-hankkeen digitaalinen kaksonen on monin tavoin ensimmäinen laatuaan: aiemmin tällaista ei ole näin isosta ja laajalle alueelle levittäytyvästä rakennushankkeesta tehty. Yksittäisistä silloista tai taloista on toki tehty aiemminkin mallinnuksia.
Idea kaksosen eli toteumamallin tekemiseen tuli alun perin tilaajalta eli Helsingin kaupungilta osana sen datastrategiaa: https://digi.hel.fi/esittely/helsinki-datastrategia/ . Strategian tavoitteena on, että Helsingin tuottama data on maailman käytettävintä ja käytetyintä kaupunkidataa vuoteen 2025 mennessä.
”Kerätyn datan ja analytiikan hyödyntäminen mahdollistaa tiedolla johtamisen: kaupunki voi tehdä tulevaisuudessa päätöksiä paremmilla lähtötiedoilla, ennustaa eri toimenpiteiden vaikuttavuutta ja automatisoida päätöksentekoa. Lisäksi mitattuun dataan perustuva tieto tarjoaa työkaluja tuleviin investointeihin sekä kaupungin kunnossapitoon ja omaisuudenhallintaan”, kommentoi projektipäällikkö Miikka Gröndahl Helsingin kaupungilta.
”Ymmärsimme hankkeella heti digitaalisen kaksosen laajan käyttöpotentiaalin, ja lähdimme innolla mukaan kehittämiseen. Tärkeää on myös se, että samalla tulee huomioutua Traficomin määräys 71, joka astuu voimaan tämän vuoden lopussa. Se velvoittaa kaikkia verkkotoimijoita toimittamaan tiedot verkoistaan Sijaintitietopalveluun. Määräys koskee viestintä-, energia-, vesihuolto- ja liikenneverkkotoimijoita”, Pelkonen jatkaa.
Uusi toimintamalli opettaa kaikkia hankkeen osapuolia kehittämään omaa toimintaansa sellaiseksi, jossa tieto varmasti tulee dokumentoitua käytettävään muotoon.
”Esimerkiksi mittaushenkilöt on ohjeistettu tuottamaan maastosta tietoa digitaalisen kaksosen edellyttämään muotoon. Kaikki digitaalisen kaksosen sisältämä data maanalaisista rakenteista perustuu aina mitattuun tietoon”, painottaa Pelkonen.
Tiedon käytettävyys on varmistettu eri keinoin.
”Käytämme avointa tiedonsiirtoformaattia, joka on yhteensopiva todella monen alustan kanssa”.
Tältä näyttää luovutusvalmis digitaalinen kaksonen.
Tietomallinnus alana kehittyy koko ajan, mutta kaikkeen ei ole tietenkään valmista tai juuri kyseiseen työhön soveltuvaa työkalua saatavilla. Slava Ivanov onkin itse kehittänyt Kruunusiltojen digitaalisen kaksosen luomiseksi uuden, helppokäyttöisen työkalun, jolla hän luo piste- ja viiva- aineistoista tietomalleja.
”On tyypillistä, että isot, Kruunusiltojen kaltaiset rakennushankkeet vievät koko alaa eteenpäin. Niihin hakeutuu ja valikoituu töihin sellaisia osaajia, jotka ovat valmiita tekemään asioita uudella tavalla. Asiaa ja aihepiiriä pitää johtaa, ja esimerkiksi rakennusalan digitalisaatio on vielä hyvin projekti- ja urakoitsijakohtaista. Ehkä jonain päivänä digitaalinen kaksonen on arkipäivää pienemmilläkin työmailla”, Jari Pelkonen vielä summaa.
Voisiko sinusta tulla tulevaisuuden osaaja, tietomallintaja? Käy testaamassa Slava Ivanovin kehittämää mallinnusohjelmaa ilmaiseksi täällä: www.plainview.fi.
Tiedote 13.12.2023
Viilentyneen ilman seurauksena on siltatyömaan ympäristön meri alkanut jäätymään.
Hakaniemen, Merihaan, Sompasaaren, Korkeasaaren, Mustikkamaan ja Kruunuvuorenrannan välisillä merialueilla tehdään rakennustöitä. Meri ei työmaa-alueilla tai niiden läheisyydessä ole kestävässä jäässä.
Pysythän oman turvallisuutesi vuoksi poissa työmaa-alueilta, kuten silloilta ja niiden läheisyydestä!
Tiedote 7.12.2023
Helsingin Kasvun paikka -kaupunkistrategiasta on valmistunut uusi yhteenveto strategian edistymisestä ja haasteista.
Kasvun paikka -kaupunkistrategian 2021-2025 toimeenpanoa seurataan jatkuvasti osana vuosittaista talouden ja toiminnan seurantaa. Kuva: Juha Valkeajoki / Sherpa
Yhteenveto tarkastelee strategian toimeenpanon etenemistä vuoden 2023 kolmannella ennustekaudella. Kaupunkistrategian toimeenpanoa seurataan jatkuvasti osana vuosittaista talouden ja toiminnan seurantaa.
Yksi ennustekauden onnistumisista on se, että kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden käyntikertojen tavoite on ylittymässä. Erityisesti nuoret ovat palanneet palveluihin odotetusti. Kouluterveyskyselyn mukaan aiempaa useampi lapsi ja nuori liikkuu vähintään tunnin päivässä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), ja harrastaminen on lisääntynyt.
Onnistuminen on myös se, että Helsinki sijoittui matkailukohteiden kestävyyttä mittaavan Global Destination Sustainablity (GDS) -indeksissä neljännelle sijalle, kun se aiemmin oli sijalla 12.
Tehostetun talvihoidon pyöräilyverkko laajenee tänä vuonna 10 kilometriä, jolloin sen pituus on 105 kilometriä.
Osallistuvan budjetoinnin eli Oma Stadi -ehdotusten kerääminen onnistui hyvin. OmaStadissa helsinkiläiset voivat ehdottaa, mihin kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Lokakuussa kerättyjä ehdotuksia tuli ennätykselliset 1 626 kappaletta.
Strategian toteutumista haastaa se, että työvoiman saatavuus on edelleen heikko monilla aloilla, kuten varhaiskasvatuksessa ja oppilashuollossa.
Kustannustason nousu ja taloudellinen epävarmuus heijastuvat laajasti kaupungin toimintoihin. Kustannustason nousu lisää kaupungin menoja ja vaikeuttaa investointien toteuttamista. Helsinki on reagoinut heikkoon taloustilanteeseen monin tavoin, muun muassa sopeuttamalla ja tehostamalla toimintaa sekä laatimalla pidemmän aikavälin toimenpidesuunnitelmia.
Asuntotuotantotavoitetta ei ennusteen mukaan saavuteta tänä vuonna(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Asuntoja on valmistunut 5 608 ja rakentamaan on aloitettu 3 833 asuntoa. Uusien asuntojen myynti on hidastunut merkittävästi ja valmistuneita hitas- ja asumisoikeusasuntoja on tyhjänä.
Kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta huolena on se, että lokakuussa julkaistun kouluterveyskyselyn tulosten mukaan mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Aiempaa useampi lapsi ja nuori kokee kasvuympäristönsä turvattomaksi. Muun muassa fyysisen uhan, syrjinnän ja koulukiusaamisen kokemukset ovat yleistyneet.
Tiedote 1.12.2023
Emme lomaile itsenäisyyspäivänä 6.12.2023 vaan rakennamme sekä merellä että maalla.
Näin rakentajamme pääsevät viettämään pitkää viikonloppua maakuntiin perheidensä luo.
Aloitamme työt pääosin jo klo 7. Erityisen kovaa melua aiheuttavia töitä ei ole luvassa, paitsi Laajasalon Koirasaarentiellä välillä Stansvikintie-Gunillantie. Hitsaamme siellä kiskoja, mikä aiheuttaa ajoittaista melua. Aloitamme melutyöt Koirasaarentiellä vasta klo 9.
Pahoittelemme häiriöitä ja toivotamme rauhaisaa itsenäisyyspäivää.
Tiedote 30.11.2023
Kruunusillat-allianssi rakentaa uuden Hakaniemensillan ja siihen liittyvät uuden katujärjestelyt molemmin puolin Siltavuorensalmea. Perjantaina 1.12. Pohjoisranta-kadulla nykyisen sillan eteläpuolella puretaan pois tilapäistä liikennejärjestelyä, mistä syystä keskustan suuntaan kulkevaa moottoriajoneuvoliikennettä joudutaan välillä hetkellisesti pysäyttämään. Pysäytyksiä tehdään ainoastaan ruuhka-aikojen ulkopuolella, klo 9-15.
Pysäytykset saattavat jonkin verran hidastaa keskustan suuntaan kulkevaa liikennettä.
Uusi Hakaniemensilta otetaan käyttöön tämänhetkisen arvion mukaan alkukesästä 2024.
Pahoittelemme häiriöitä.
