Tiedote 22.4.2024

Ruoppauskalustoa Hakaniemenrannassa. Etualalla olevan ruoppauslautan takana näkyvät sekä valkohyttinen hinaaja (vasemmalla) että proomu (oikealla).

Kruunusillat-allianssi ruoppaa merenpohjaa Hakaniemenrannan edustalla Siltavuorensalmessa 15.4.2024 alkaen. Ruoppaustyöstä syntyviä maamassoja kuljetetaan Hernesaareen maanantaista lauantaihin klo 7-18 ainakin kesäkuun puoleenväliin saakka.

Ruoppausta tehdään rannan lähistöllä ruoppauslautalta käsin. Kuljetusyksikkö muodostuu hinaajasta ja proomusta, jotka on kytketty toisiinsa hinausköydellä. Yksikön pituus köysineen on noin 75 metriä.

Kuljetusyksikön ohjattavuus ja hallittavuus nopeissa käännöksissä on rajallinen. Hinaajat ilmoittavat Helsinki VTS VHF71 -kanavalla kaikista liikkeistään liikkuessaan merialueella, joten ammattiliikenne saa kokonaiskuvan liikenteestä. Sen sijaan huviveneilijät eivät useinkaan kuuntele VHF71-kanavaa, eivätkä siten tiedä ennalta kuljetusyksikön sijaintia.

Yleisen turvallisuuden vuoksi sekä ruoppaustyömaan että kuljetusyksiköiden lähistöllä tulee veneillä matalilla nopeuksilla. Kuljetusyksikkö tulee ohittaa vähintään 100 metrin etäisyydeltä. Hinaajan kuljettajan tervehtiminen, lyhytkin molemminpuolinen katsekontakti ja rauhalliset suoraviivaiset kurssinmuutokset varmistavat kaikille osapuolille turvallisen merellä liikkumisen.

Tiedote 15.4.2024

Ruoppauskalustoa Hakaniemenrannassa 15.4.2024. Kaivinkoneella työskennellään ruoppauslautalta käsin ja ruopattu maa-aines lastataan vieressä olevaan palkoproomuun. Hinaaja kuljettaa proomut Hernesaareen ja takaisin.

Merenpohjan ruoppaustyöt ovat alkaneet Hakaniemenrannassa 15.4.2024 ja etenevät kesän aikana rantaviivan suuntaisesti Hakaniemensillasta Merihakaan päin. Ruoppausta tekemässä on yksi hinaaja ja kaksi proomua, jotka kuljettavat ruoppausmassoja Hernesaareen. Ruoppauksesta ei aiheudu kovaa melua ympäristöön.

Ruoppauksen tarkoituksena on puhdistaa merenpohja savesta ja muusta pehmeästä maa-aineksesta, jotta myöhemmin tehtävät meritäytöt voidaan tehdä kiinteälle pohjalle.

Meriveden samentumista ruoppausalueen ulkopuolella torjutaan siltti- ja kuplaverhoin.

Ruoppausta tehdään Hakaniemensillan itäpuolella alkusyksyyn 2024 saakka ja se jatkuu sen jälkeen sillan länsipuolella.

Asuntoinfo 2024 järjestettiin helmikuun lopulla. Tänä vuonna painotettiin kaupunkiuudistusalueita sekä alueita, joita rakennetaan ja kehitetään kovaa vauhtia eteenpäin.

Kalasatama on yksi uusia, rakentuvia alueita Helsingissä. Kuva: Tero Pajukallio

Tapahtuman avasi kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. 

<– Asuntorakentamisessa elämme hyvin poikkeuksellista aikaa – erityisesti vapaarahoitteista asuntotuotantoa on alkanut vähän ja tällaisena tilanne jatkuu selvästi vielä jonkin aikaa. Tässä tilanteessa kaupunki voi kuitenkin tehdä paljon. Investoimme kaupunkiin ja luomme edellytyksiä sille, että asuntorakentaminen voi käynnistyä nopeasti sitten kun aika on sille kypsä, Sinnemäki sanoi. 

Puheenvuorossaan hän nosti esille, että kaupunki kasvattaa kaavavarantoa ja pitää investoinnit korkealla tasolla. Hän kertoi, että kaupunki investoi asuinalueiden esirakentamiseen ja katurakentamiseen ja tänä ja tulevana vuonna erityisen paljon puistoihin ja hyviin koulu- ja päiväkotitiloihin. 

– Nyt on oikea aika myös lisätä kykyä vastata aikamme moniin suuriin kriiseihin, sanoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. 

Hän kertoi puheenvuorossaan, että Helsinki on ottanut ensimmäisenä kaupunkina käyttöön sitovan tavoitteen asuntorakennusten elinkaaren aikaiselle hiilijalanjäljelle ja tässä kaupunki kannattaa kaikkia rakentamisen toimijoita kasvattamaan osaamista vähähiilisessä rakentamisessa. Helsinki laskee tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaupunkilaisten luontojalanjäljen.

 – Tästä uraauurtavasta työstä saamme varmasti uusia näkemyksiä ja ideoita siihen, miten rakentamisen alan luontovaikutuksia voidaan pidentää ja löytää keinoja luontopositiivisiin ratkaisuihin, sanoo Sinnemäki. 

Kaupunkiuudistusalueet ja rakenteilla olevat, uudet Helsingin asuinalueet rakentamisen keskiössä

Asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmann nosti esille, että valtion vetäydyttyä aktiivisesta asuntopolitiikasta, kaupungin rooli korostuu. Lisäksi uusi AM-ohjelma 2024 on valmistelussa. AM-ohjelma määrittelee kaupungin tavoitteita mm. asuntotuotannon määrään ja laatuun, asuntotuotannon hallinta- ja rahoitusmuotojakaumalle, asuinalueiden kehittämiselle, tontinluovutukselle sekä maapolitiikalle ja kaavoitukselle. 

Dhalmann korosti, että Helsinki varmistaa jatkossakin riittävän ja monipuolisen asuntotuotannon. Tavoitteena ovat vaihtelevat ja laadukkaat asuinympäristöt, erilaisia tarpeita vastaavat asunnot sekä alueellisesti sekoittunut asuntokanta.

Kaupunkiuudistuksella Helsinki ehkäisee asuinalueiden välistä eriytymistä sekä varmistaa alueiden tasavertaisen kehittymisen. Kaupunkiuudistusta tehdään vuoteen 2035 asti Malminkartanossa ja Kannelmäessä, Malmilla, Mellunkylässä sekä Meri-Rastilassa. Tavoitteena on lisätä kaupunkiuudistusalueiden elinvoimaa, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta alueiden omaleimaisuutta vaalien.

Kaupunkiuudistusalueille rakennetaan tulevaisuudessa lisää monipuolista asuntovalikoimaa nykyisille ja uusille asukkaille.

Asuntoinfossa esiteltiin laajasti myös projektialueita ja uusia, kehittyviä alueita. Länsisataman, Kalasataman, Pasilan ja Kruunuvuorenrannan rakentaminen on hyvässä vauhdissa ja alueet tarjoavat jo nyt kodin kymmenille tuhansille helsinkiläisille. Seuraava merkittävä aluerakentamiskohde tulee olevaan Malminkenttä. Projektialueiden lisäksi Helsinki kasvaa raiteiden, Raide-Jokerin ja Läntisen bulevardikaupungin, varsille. Asuntorakentamisen kannalta uusia avauksia tullaan lähiaikoina näkemään myös Huopalahden portin ja Hakaniemen alueilla.

Tiedote 28.3.2024

Teemme pääsiäispyhinä tavanomaisia rakennustöitä, kuten maankaivuuta ja asennuksia Sörnäisten rantatiellä, Hakaniemensillalla, Kruunuvuorensillalla ja Koirasaarentien itäpäässä. Vältämme kovaa melua aiheuttavia työvaiheita.

Hyvää pääsiäistä!

Tiedote 8.3.2024

Kaavoituksesta on saatu ilmoitus, että Merihakaa koskevat suunnitteluperiaatteet ovat valmistuneet.

Kaupunkiympäristön johtoryhmä saa ne esiteltäväksi tulevassa teemakokouksessaan maaliskuun puolessa välin, ja jos niihin ei tämän käsittelyn jälkeen ole tulossa merkittävästi muutoksia ovat suunnitteluperiaatteet tulossa nähtäville. 

Kaupunkilaisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä suunnitteluperiaatteista. Nähtävillä olosta kaupunki ilmoittaa erikseen verkkosivuillaan ja siitä tiedotetaan myös tällä kanavalla.

Kun suunnitteluperiaatteet ovat olleet nähtävillä ja lautakunta on ne vahvistanut, käynnistämme arkkitehtien Aarti Ollila Ristola kanssa jatkosuunnittelun tavoitteena selvittää nyt suunnitteluperiaatteissa olevan valokulmavaatimuksen vaikutuksen rakennusten sijoitteluun, kerroskorkeuksiin ja kerrosalamääriin. Tämän suunnitteluvaiheen valmistuttua esitellään ne osakasyhtiöiden hallitusedustajille Merihaka foorumissa.

Kysymyksien sarja

Laajasalon alueen on ennustettu kasvavan reilusti vuoteen 2040 mennessä. Kruunuvuorenrantaan rakentuu uusi yli 13 000 asukkaan kaupunginosa ja muualla Laajasalossa maankäytön tiivistäminen mahdollistaa asunnot noin 7500 uudelle asukkaalle. 

Nykyinen liikenneverkko ei turvaa toimivaa liikennettä tulevaisuuden Laajasalossa ja Kruunuvuorenrannassa. Esimerkiksi metron on ennustettu ylikuormittuvan tulevaisuudessa.

Kruunusillat-hankkeen tavoitteena on järjestää kasvavalle Laajasalolle sujuva ja viihtyisä raitioliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn yhteys, mikä samalla tukee kaupungin tavoitetta lisätä kestävien kulkumuotojen osuutta liikenteestä.

Uusi yhteys liittää Laajasalon uudet asuinalueet suoraan kantakaupunkiin. Matka keskustan ja Laajasalon välillä lyhenee ja nopeutuu. Laajasalon raitiotiestä voi vaihtaa Nihdissä Kalasataman raitiotiehen, jolla pääsee Pasilaan.

Toisaalta myös liikenneyhteydet Kalasataman eteläosasta keskustaan paranevat selvästi hankkeen myötä.

Lisää aiheesta

Tiedote 15.2.2024

3D mallinnus uudesta Kirjalansalmen sillasta. Kuva: Väylävirasto

Kruunuvuorensilta on valmistuessaan Suomen pisin silta, siinä on Suomen korkein pyloni ja sillalla tulee olemaan myös pisin jänneväli. Mutta näin ei tule olemaan kauaa.

Paraisilla rakennetaan Kirjalansalmen siltaa, jossa tulee sillan valmistuttua olemaan meitä pidempi jänneväli.

Sillan jänneväli on sillan välitukien välinen etäisyys. Kruunuvuorensillan pisin jänneväli on 260 m ja Kirjalansalmen sillan jänneväli tulee olemaan 265 m.

Pituudessa ja pylonin korkeudessa Kruunuvuorensilta tulee säilyttämään ykköspaikan. Kruunuvuorensillan pituus on 1191 m ja Kirjalansalmen sillan pituus tulee olemaan 650 m. Kirjalansalmen siltaan rakennetaan kaksi pylonia, joiden korkeus on 83 m, kun Kruunuvuorensillan pyloni kohoaa 135 m korkeuteen. Pyloni on sillan välituki, johon sillan vinoköysiosuus kiinnittyy teräsvaijereiden avulla.   

Tiedote 7.2.2024

Kruunusillat-allianssi valmistautuu aloittamaan Hakaniemensillan itäpuolella, Merihaan edustalla ruoppaustyöt jäiden lähdettyä.

Ruoppausten valmistelu aloitetaan rantamuurin purkutöillä 12.2.2024 alkaen. Purkua tehdään rammeroimalla eli iskuvasaralla, ja siitä syntyy ajoittaista melua. Melu ei ole kuitenkaan yhtä voimakasta kuin esimerkiksi paalutusmelu.

Purkutyö valmistuu arvion mukaan maaliskuun loppuun mennessä.

Pahoittelemme häiriöitä.

Julkinen tiedote

Me Kruunusillat-raitiotien tekijät rakennamme teille myös uutta rantaa ja katuja sekä uuden Hakaniemensillan. Lisäksi korjaamme viemäreitänne, vesijohtojanne sekä sähkö- ja telekaapeleitanne.

Vuonna 2021 pääsimme jo hyvään alkuun: Rakensimme väliaikaisen paineviemärin korvaamaan uuden Hakaniemensillan takia poistettavan viemärin ja teimme neljäsosan Hakaniemenrantaan kadun alle tarvittavista paalulaatoista. Lisäksi uusimme mittavan määrän kunnallistekniikkaa molemmin puolin Siltavuorensalmea.

Olette huomanneet, miten työmaa haittaa arkeanne. Olette silti ollut ymmärtäväisiä ja kärsivällisiä. Kiitos! Valitettavasti helpotusta ei ole vielä luvassa. Työmme päättyvät vasta vuonna 2026.

Vuonna 2022 rakennamme entistäkin ahkerammin: Tavoite on, että uusi Näkinsilta valmistuisi vuoden lopussa vanhan paikalle. Jatkamme salmen molemmin puolin kunnallistekniikan uusimista ja rantarakentamista sekä teemme salmessa ruoppausta ja täyttöä.

Teemme työsillan Hakaniemensillan rakentamista varten ja aloitamme sillan rakentamisen. Silta valmistuu vuonna 2024. Pohjoisrannan tielinjaus siirretään kevään aikana kauemmaksi rannasta työmaa-alueiden laajentuessa. Lisäksi työskentelemme Kalasataman Nihdissä ja merellä.

Työmaat aiheuttavat haittaa

Elämä työmaan laidalla on ikävää. Haittaamme arkeanne, vaikka emme haluaisi.

Työmaat aiheuttavat turvallisuutenne takia muutoksia liikkumiseen. Opastamme reitit kadulla hyvin. Jos näin ei ole, antakaa meille palautetta. Kerromme myös ennalta nettisivuillamme ja Facebookissa tulevista muutoksista.

Työmme aiheuttaa melua ja pölyä, joita torjumme kaikin käytettävissä olevin keinoin. Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin kello 7-18, mutta toisinaan ympäristöviranomaisen antaman luvan mukaisesti klo 22 asti tai viikonloppuisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena 7-18. On silti tosiasia, että myös muut työmme voivat häiritä.

Tietoa saatavilla:

• Facebook: www.facebook.com/kruunusillat
• Twitter: www.twitter.com/kruunusillat
• Verkkosivu ja palautelomake: www.kruunusillat.fi
• Joukkoliikenteen muutokset: HSL, www.hsl.fi ja www.reittiopas.fi, p. 09 4766 4000
• Mahdollisista lyhyistä vesi- ja sähkökatkoista kerrotaan huoneisto- tai rappukohtaisilla tiedotteilla.
• Hakaniemen muut hankkeet: www.uuttahelsinkia.fi/hakaniemi Työmaapäivystys p. 040 484 2320

Tiedote 4.1.2024

 Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kerää joulun jälkeen kymmeniätuhansia joulukuusia hyödynnettäväksi. Jokainen voi jättää oman kuusensa jätetilansa läheisyyteen tai toimittaa maksutta Sortti-asemalle. Valtaosa kerätyistä kuusista haketetaan ja hyödynnetään tukiaineena biojätteen kompostoinnissa.

Käytetyn joulukuusen voi joulun jälkeen jättää oman kiinteistön jätekatoksen viereen tai toimittaa Sortti-asemalle veloituksetta. Kuusesta tulee poistaa kaikki koristeet ennen pois viemistä. Kuva: Jussi Hellsten

HSY kerää jälleen joulukuuset asuinkiinteistöistä, kouluilta ja päiväkodeista pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Kuusien keräyksestä ei peritä erillistä maksua.

Joulukuusi tulee jättää näkyville kiinteistön jätetilan tai -astioiden välittömään läheisyyteen. On kuitenkin huomioitava, ettei kuusi tuki kulkuväyliä tai hankaloita kenenkään liikkumista. Niitä ei saa viedä sisälle jätetilaan, eikä niiden päälle saa kasata lunta. Suurin osa kuusista viedään Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen haketettavaksi, jolloin ne voidaan hyödyntää tukiaineena biojätteen kompostoinnissa.

– Viime joulun jälkeen veimme noin 64 000 joulukuusta hyötykäyttöön. Joulukuusien määrä on pysynyt lähes samana jo vuosien ajan. Keräämme suurimman osan kuusista biojäteastioiden tyhjennysten yhteydessä alkuvuodesta, pääasiassa tammi–helmikuun aikana, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutinen.

Jos kiinteistöllä ei ole erillistä biojätteen keräysastiaa, kuuset kerätään sekajäteastioiden tyhjennyksen yhteydessä. Tällöin ne päätyvät jätevoimalaan, jossa niistä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä.

Yksittäiset kuuset voi viedä tammikuun aikana maksutta myös HSY:n Sortti-asemalle. Sinne tuodut kuuset kuljetetaan Ämmässuolle haketettavaksi.

– Saamme kuusista yli sata tonnia haketta, jota voimme käyttää tukiaineena biojätteen kompostoinnissa biojätteen käsittelylaitoksessamme. Biojätteen keräyksen laajentuessa kaikkiin kiinteistöihin pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella saamme yhä suuremman osan kuusia hyötykäyttöön Ämmässuolla. Kuusesta täytyy poistaa kaikki koristeet ennen pois kantamista, muistuttaa HSY:n toimintovastaava Christoph Gareis.

Lajittelethan myös teko- ja ruukkukuuset oikein

Rikkinäinen tai uudelleenkäyttöön kelpaamaton tekokuusi, joka on valmistettu muovista ja metallista, lajitellaan sekajätteeksi. Isoista tekokuusista helposti irrotettavat metalliosat voi lajitella kiinteistön metallinkeräysastiaan. Jos tekokuusi ei mahdu kiinteistön sekajäteastiaan, sen voi viedä HSY:n Sortti-asemalle. Sortti-asemalla tekokuusesta veloitetaan sekajätehinnaston mukaisesti.

Noin metrin mittaisten ruukkukuusien suosio on viime vuosina noussut. Ruukkukuusen voi säilyttää kodin koristekasvina tai istuttaa omalle pihalle keväällä. Jos ruukkukuusta ei halua säilyttää, sen voi poistaa ruukusta, ravistella enimmät mullat pois juurista biojätteen keräykseen ja toimittaa kuusen sellaisenaan joulukuusikeräykseen Sortti-asemalle tai jätetilan viereen.

Myös joulukukkien ruukuista tulevan pienehkön määrän multaa voi laittaa biojätteeseen. Pienet pöytäkuuset voi suoraan lajitella multineen biojätteeksi, kunhan uudelleenkäyttöön kelpaamattomat ruukut lajitellaan aina materiaalin mukaisesti muovi- tai sekajätteeksi.

Tiedote 4.1.2024

Taiteilija Laura Beloffin ja työryhmän toteuttama R-Bus oli tapahtumallinen taideteos, jossa itseohjautuva robottibussi liikkui Kalasataman kaduilla elokuussa 2023.

R-bus on osa Kalasataman ja HAM Helsingin taidemuseon A Stream among Streams -ympäristötaidekokonaisuutta. Kuva: HAM/Sonja Hyytiäinen

Laura Beloff on kiinnostunut siitä, kuinka arkeamme ohjaavat monet piiloon jäävät algoritmit ja älyteknologia, joiden toimintaan meidän on luotettava. Itseohjautuva robottibussi oli aktiivinen toimija, joka valitsi reittinsä sattumanvaraisesti algoritmien avulla ennalta määritellyn alueen sisällä Kalasatamassa. Teos herätteli kävijöitä pohtimaan, minkälainen kokemus syntyy, kun annamme robotin ottaa reitistämme ohjat.

Bussin sisällä soi vieras mutta kuitenkin tutunoloinen äänimaisema. Robottibussiin striimattiin reaaliaikainen äänimaisema, joka syntyi, kun Kalasatamaan sijoitetut laitteet poimivat alueen eliöiden ja ympäristön ääniä. Tekoäly analysoi ja täydensi tätä reaaliaikaista äänimaisemaa tunnistamalla miltä äänitaajuuksilta puuttuu eliöiden ääniä ja tuottamalla kuvitteellisten eliöiden ääniä, jotka täydensivät tyhjät taajuudet. 

Kalasatamaa rakennetaan yhä, ja urbaanin ja luonnonympäristön suhde ovat alueella murroksessa. Teos viritti pohtimaan vaikutustamme ympäristöömme ja sen ekologiaan: ihmiset tuottavat esimerkiksi paljon ääniä, joihin eliöt koettavat sopeutua muun muassa muokkaamalla oman äänensä taajuutta.

R-bus on osa Kalasataman ja HAM Helsingin taidemuseon A Stream among Streams -ympäristötaidekokonaisuutta, jonka ovat kuratoineet Aleksandra Kiskonen ja Kristiina Ljokkoi. Kokonaisuuteen kuuluvat teokset valmistuvat Kalasatamaan seuraavan vuosikymmenen aikana, ja ne liitetään Helsingin kaupungin taidekokoelmaan.

Taiteilija Laura Beloffin lisäksi työryhmässä olivat mukana Marko Tandefelt, Petri Ruikka, Calvin Guillot Suarez, Jani Hietanen, Sebastian Schlecht, Andrea Mancianti, John W. Fail ja Esther Saraste.

Alla olevalla videolla voit tutustua tarkemmin R-Bus-teokseen.

Video aiheesta tästä linkistä

Tiedote 14.12.2023

Kruunusillat-hankkeen työmaa Hakaniemessä.

Kruunusillat-projektin toteuttamista rakennustöistä koko hankealueella tehdään ns. digitaalinen kaksonen eli ”sähköinen näköispainos”, joka luovutetaan tilaajalle eli Helsingin kaupungille varsinaisen valmiin rakennushankkeen lisäksi.

Digitaalinen kaksonen ei ole ihan mikä tahansa kylkiäinen. Sen tekeminen on nyt yksi lisätyövaihe muun dokumentoinnin lomassa, mutta myöhemmin sen olemassaolo helpottaa ja nopeuttaa lukemattomien ihmisten työtä – lähitulevaisuudessa ja vielä vuosikymmenien päästä.

Mikä ihmeen digitaalinen kaksonen, ja mitä varten?

Lyhyesti kuvailtuna digitaalinen kaksonen on hankkeen tietomalli, joka sisältää muutakin tietoa kuin pelkät mallinnetut rakenteet. Ei siis voida puhua pelkästä 3D-mallista, vaan laajemmasta kokonaisuudesta.

Se on koko toteutunut rakennushanke sähköiseen muotoon tallennettuna, juuri sellaisena ja niillä tiedoilla kuin se on oikeasti maastoon tehty, ja vielä sitäkin laajempi tietokokonaisuus sisältäen erilaista aineistoa eri lähteistä koottuna. Sitä voidaan kutsua myös nimellä toteumamalli, vaikkei sekään nimenä täysin vastaa sitä laajuutta, mitä digitaalisella kaksosella tarkoitetaan.

”Päätimme Kruunusillat-allianssissa, että digitaalisen kaksosen fokus on maanalaisissa rakenteissa. Sitten, kun kaikki on valmista, ne eivät tietenkään ole enää näkyvissä”, kertoo allianssin mittauspäällikkö Jari Pelkonen.

Viimeiset 50 vuotta, jolta ajalta dokumentaatiota käytännössä on, nämä maanalaiset rakenteet ovat näkyneet piirustuksissa pelkkinä viivoina.

”Viivojen perusteella on vaikea hahmottaa, minkälaisia rakenteita maan alla todellisuudessa on. Sen sijaan 3D-mallin avulla on helppo hahmottaa rakenteiden muodot ja volyymit”, kuvailee tietomallikoordinaattori Slava Ivanov, joka toteuttaa Kruunusiltojen digitaalisen kaksosen. Hän kiinnostui mallintamisesta toimiessaan laatuinsinöörinä Raide-Jokeri -projektissa, ja lähti opiskelemaan alaa.

Koska tarkkaa dokumentaatiota ei vanhastaan ole olemassa, esimerkiksi Kruunusillat-projektin suunnittelijat ja rakentajat joutuvat koko ajan elämään muuttuvien lähtötietojen ja yllätysten keskellä. Maan alta saattaa löytyä käytännössä mitä tahansa. Kruunusillat-hankkeessa rakentamista ovat hidastaneet esimerkiksi maan alta löytyneet vanhat rakennusten perustukset ja jopa vanha hissi. Myöskään vanhojen putkien tai kaapelien sijainneista tai omistajuudesta ei aina ole olemassa tarkkaa tietoa.

Putkia kaivetaan esiin varovasti, mutta silti tulee välillä putki- ja kaapelirikkoja, jotka paitsi hidastavat rakentamista, aiheuttavat myös harmia asukkaille.

Vasemmalla perinteistä toteuma-aineistoa (piirustus) ja oikealla siitä tehty 3D-malli, joka näyttää paremmin, mitä maan alla todellisuudessa on.

Hyötyä alusta loppuun

Tietomallista on hyötyä rakenteen koko elinkaaren ajan.

Toteutusvaiheessa, eli kun rakennetaan, voidaan mallin avulla tehdä työmaaseurantaa ja laadunvarmistusta.

”Aina ei ole mahdollista tehdä kaikkea juuri niin kuin on suunniteltu. Täytyy tehdä siten, kuin maan alle mahtuu, ja varmistaa vielä paikan päällä esimerkiksi vedenjuoksukorko eli se, että vesi juoksee aina haluttuun suuntaan. Kruunusillat-allianssissa on mitattu ja mallinnettu työn aikana myös vanhoja rakenteita työnaikaista suunnittelua varten. Nämäkin tiedot tulevat nyt dokumentoitua yhteen paikkaan ja niitä voi helposti verrata alkuperäiseen suunnitelmaan”, Ivanov kertoo.

Käytön aikana ja omaisuudenhallinnassa: kun rakenne (esimerkiksi viemäri tai sähkökaapeli) on valmis ja käytössä, tietomallin avulla sen käyttö ja kunnossapito on helpompaa.

Purkuvaiheessa: kun kohde vanhenee ja se puretaan, tai muuten suunnitellaan alueen jatkokehitystä, voidaan digitaalista kaksosta käyttää lähtötietoina uusille suunnitelmille.

Sähköinen muoto mahdollistaa erilaiset liitetiedostot eli ominaisuustiedot. Uusi viemärikaivo voidaan vaikkapa videokuvata sisältä ennen kuin se peitetään, ja video voidaan liittää tietomalliin materiaali- ja mittaustietojen kanssa. Kaapeleihin ja muihin eri toimijoiden kohteisiin saadaan liitettyä niiden omistajatiedot.

”Kun joskus tulevaisuudessa seuraavat rakentajat tulevat töihin tälle alueelle, he eivät tämän digitaalisen kaksosen ansiosta enää joudu kohtaamaan yllätyksiä. Heillä on tarkkaa tietoa kaikesta, mitä maan alla on ja missä kohti ne sijaitsevat, toisin kuin meillä. Tämä nopeuttaa ja selkeyttää heidän työtään huomattavassa määrin”, Ivanov kuvailee.

Digitaalinen kaksonen on laaja ja monipuolinen tietopaketti.

Todellista edelläkävijyyttä

Kruunusillat-hankkeen digitaalinen kaksonen on monin tavoin ensimmäinen laatuaan: aiemmin tällaista ei ole näin isosta ja laajalle alueelle levittäytyvästä rakennushankkeesta tehty. Yksittäisistä silloista tai taloista on toki tehty aiemminkin mallinnuksia.

Idea kaksosen eli toteumamallin tekemiseen tuli alun perin tilaajalta eli Helsingin kaupungilta osana sen datastrategiaa: https://digi.hel.fi/esittely/helsinki-datastrategia/ . Strategian tavoitteena on, että Helsingin tuottama data on maailman käytettävintä ja käytetyintä kaupunkidataa vuoteen 2025 mennessä.

”Kerätyn datan ja analytiikan hyödyntäminen mahdollistaa tiedolla johtamisen: kaupunki voi tehdä tulevaisuudessa päätöksiä paremmilla lähtötiedoilla, ennustaa eri toimenpiteiden vaikuttavuutta ja automatisoida päätöksentekoa. Lisäksi mitattuun dataan perustuva tieto tarjoaa työkaluja tuleviin investointeihin sekä kaupungin kunnossapitoon ja omaisuudenhallintaan”, kommentoi projektipäällikkö Miikka Gröndahl Helsingin kaupungilta.

”Ymmärsimme hankkeella heti digitaalisen kaksosen laajan käyttöpotentiaalin, ja lähdimme innolla mukaan kehittämiseen. Tärkeää on myös se, että samalla tulee huomioutua Traficomin määräys 71, joka astuu voimaan tämän vuoden lopussa. Se velvoittaa kaikkia verkkotoimijoita toimittamaan tiedot verkoistaan Sijaintitietopalveluun. Määräys koskee viestintä-, energia-, vesihuolto- ja liikenneverkkotoimijoita”, Pelkonen jatkaa.

Uusi toimintamalli opettaa kaikkia hankkeen osapuolia kehittämään omaa toimintaansa sellaiseksi, jossa tieto varmasti tulee dokumentoitua käytettävään muotoon.

”Esimerkiksi mittaushenkilöt on ohjeistettu tuottamaan maastosta tietoa digitaalisen kaksosen edellyttämään muotoon. Kaikki digitaalisen kaksosen sisältämä data maanalaisista rakenteista perustuu aina mitattuun tietoon”, painottaa Pelkonen. 

Tiedon käytettävyys on varmistettu eri keinoin.

”Käytämme avointa tiedonsiirtoformaattia, joka on yhteensopiva todella monen alustan kanssa”.

Tältä näyttää luovutusvalmis digitaalinen kaksonen.

Testaa itse!

Tietomallinnus alana kehittyy koko ajan, mutta kaikkeen ei ole tietenkään valmista tai juuri kyseiseen työhön soveltuvaa työkalua saatavilla. Slava Ivanov onkin itse kehittänyt Kruunusiltojen digitaalisen kaksosen luomiseksi uuden, helppokäyttöisen työkalun, jolla hän luo piste- ja viiva- aineistoista tietomalleja.

”On tyypillistä, että isot, Kruunusiltojen kaltaiset rakennushankkeet vievät koko alaa eteenpäin. Niihin hakeutuu ja valikoituu töihin sellaisia osaajia, jotka ovat valmiita tekemään asioita uudella tavalla. Asiaa ja aihepiiriä pitää johtaa, ja esimerkiksi rakennusalan digitalisaatio on vielä hyvin projekti- ja urakoitsijakohtaista. Ehkä jonain päivänä digitaalinen kaksonen on arkipäivää pienemmilläkin työmailla”, Jari Pelkonen vielä summaa.

Voisiko sinusta tulla tulevaisuuden osaaja, tietomallintaja? Käy testaamassa Slava Ivanovin kehittämää mallinnusohjelmaa ilmaiseksi täällä: www.plainview.fi.

Tiedote 13.12.2023

Viilentyneen ilman seurauksena on siltatyömaan ympäristön meri alkanut jäätymään.

Hakaniemen, Merihaan, Sompasaaren, Korkeasaaren, Mustikkamaan ja Kruunuvuorenrannan välisillä merialueilla tehdään rakennustöitä. Meri ei työmaa-alueilla tai niiden läheisyydessä ole kestävässä jäässä.

Pysythän oman turvallisuutesi vuoksi poissa työmaa-alueilta, kuten silloilta ja niiden läheisyydestä!

Tiedote 7.12.2023

Helsingin Kasvun paikka -kaupunkistrategiasta on valmistunut uusi yhteenveto strategian edistymisestä ja haasteista.

Kasvun paikka -kaupunkistrategian 2021-2025 toimeenpanoa seurataan jatkuvasti osana vuosittaista talouden ja toiminnan seurantaa. Kuva: Juha Valkeajoki / Sherpa

Yhteenveto tarkastelee strategian toimeenpanon etenemistä vuoden 2023 kolmannella ennustekaudella. Kaupunkistrategian toimeenpanoa seurataan jatkuvasti osana vuosittaista talouden ja toiminnan seurantaa.

Nuoret ovat palanneet kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin

Yksi ennustekauden onnistumisista on se, että kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden käyntikertojen tavoite on ylittymässä. Erityisesti nuoret ovat palanneet palveluihin odotetusti. Kouluterveyskyselyn mukaan aiempaa useampi lapsi ja nuori liikkuu vähintään tunnin päivässä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), ja harrastaminen on lisääntynyt. 

Onnistuminen on myös se, että Helsinki sijoittui matkailukohteiden kestävyyttä mittaavan Global Destination Sustainablity (GDS) -indeksissä neljännelle sijalle, kun se aiemmin oli sijalla 12. 

Tehostetun talvihoidon pyöräilyverkko laajenee tänä vuonna 10 kilometriä, jolloin sen pituus on 105 kilometriä.

Osallistuvan budjetoinnin eli Oma Stadi -ehdotusten kerääminen onnistui hyvin. OmaStadissa helsinkiläiset voivat ehdottaa, mihin kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Lokakuussa kerättyjä ehdotuksia tuli ennätykselliset 1 626 kappaletta.

Työvoiman saatavuus edelleen heikko monilla aloilla

Strategian toteutumista haastaa se, että työvoiman saatavuus on edelleen heikko monilla aloilla, kuten varhaiskasvatuksessa ja oppilashuollossa. 

Kustannustason nousu ja taloudellinen epävarmuus heijastuvat laajasti kaupungin toimintoihin. Kustannustason nousu lisää kaupungin menoja ja vaikeuttaa investointien toteuttamista. Helsinki on reagoinut heikkoon taloustilanteeseen monin tavoin, muun muassa sopeuttamalla ja tehostamalla toimintaa sekä laatimalla pidemmän aikavälin toimenpidesuunnitelmia.

Asuntotuotantotavoitetta ei ennusteen mukaan saavuteta tänä vuonna(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Asuntoja on valmistunut 5 608 ja rakentamaan on aloitettu 3 833 asuntoa. Uusien asuntojen myynti on hidastunut merkittävästi ja valmistuneita hitas- ja asumisoikeusasuntoja on tyhjänä.

Kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta huolena on se, että lokakuussa julkaistun kouluterveyskyselyn tulosten mukaan mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Aiempaa useampi lapsi ja nuori kokee kasvuympäristönsä turvattomaksi. Muun muassa fyysisen uhan, syrjinnän ja koulukiusaamisen kokemukset ovat yleistyneet. 

Tiedote 1.12.2023

Emme lomaile itsenäisyyspäivänä 6.12.2023 vaan rakennamme sekä merellä että maalla.

Näin rakentajamme pääsevät viettämään pitkää viikonloppua maakuntiin perheidensä luo.

Aloitamme työt pääosin jo klo 7. Erityisen kovaa melua aiheuttavia töitä ei ole luvassa, paitsi Laajasalon Koirasaarentiellä välillä Stansvikintie-Gunillantie. Hitsaamme siellä kiskoja, mikä aiheuttaa ajoittaista melua. Aloitamme melutyöt Koirasaarentiellä vasta klo 9.

Pahoittelemme häiriöitä ja toivotamme rauhaisaa itsenäisyyspäivää.

Tiedote 30.11.2023

Kruunusillat-allianssi rakentaa uuden Hakaniemensillan ja siihen liittyvät uuden katujärjestelyt molemmin puolin Siltavuorensalmea. Perjantaina 1.12. Pohjoisranta-kadulla nykyisen sillan eteläpuolella puretaan pois tilapäistä liikennejärjestelyä, mistä syystä keskustan suuntaan kulkevaa moottoriajoneuvoliikennettä joudutaan välillä hetkellisesti pysäyttämään. Pysäytyksiä tehdään ainoastaan ruuhka-aikojen ulkopuolella, klo 9-15.

Pysäytykset saattavat jonkin verran hidastaa keskustan suuntaan kulkevaa liikennettä.

Uusi Hakaniemensilta otetaan käyttöön tämänhetkisen arvion mukaan alkukesästä 2024.

Pahoittelemme häiriöitä.

Tiedote 29.11.2023

Havainnekuva

Kruunuvuorensillan pyloni on saavuttanut +15,5 m korkeuden, kun eilen valettiin pylonin jalustan neljäs valu. Koko pylonissa valukertoja tulee yhteensä noin 50 kpl ennen kuin pyloni on huipussaan, +135 m korkeudessa.

Pyloni toimii Kruunuvuorensillan välitukena ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Pyloni on perustettu kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m ja sen muottina toimi kallioon louhittu potero. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle valettiin toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Tämän laatan koko on 12 m x 12 m x 3,5 m. Alempi peruslaatta tehtiin vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle alkaa rakentumaan pylonin jalka.

Rakennettavan pylonin osat ovat perustus, jalusta, sidepalkki, pylonin alaosa, pylonin yläosa ja köysialue sekä pylonin huippu. Pylonin jalustaosuus on alue, joka alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy +19,5 m korkeuteen. Jalusta on umpinainen teräsbetonirakenne.

Sidepalkiksi sanotaan osuutta +19 m korkeudesta +25 m korkeuteen. Sidepalkissa yhdistyy kannen teräsrakenne ja pylonirakenne toisiinsa. Sidepalkin avulla yhdistetään myös jalustan jalkaosa yhdeksi rakenteeksi. Sidepalkin yläpuolelta, tasosta +25 m tasoon +78 m on pylonin jalka. Jalka on rakenteeltaan ontto, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee +98 m korkeuteen.  

Tasosta +78 m alkaa pylonin yläosa ja tämä osa kohoaa aina tasolle +101 m. Tällä alueella pylonin jalat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Köysialue alkaa tasosta +101 m ja päättyy +124 m korkeuteen. Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa kunnes saavutetaan taso +135 m. Huoltohissi päättyy +98 m korkeuteen ja pylonin huipulle pääsee huoltoportaiden avulla. Pylonin huipulla, korkeudessa +135 m on ”parveke”. Tämä ”parveke” mahdollistaa mm. lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamamasto.

Havainnekuva pylonista.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irroitetaan valupinnasta. Muottitason alapuolelle on kiinnitetty suojaseiniin pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.  

Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja silta avataan liikenteelle vuonna 2027.

Pylonin rakentamisen edistymistä pääset seuraamaan työmaakamerasta.

Työmaiden laajuus Siltavuorensalmen ympärillä.

Kruunusillat-raitiotien rakentamisen yhteydessä rakennetaan uusi Hakaniemensilta ja sen valmistuttua puretaan vanha silta pois.

Uuden Hakaniemensillan linjauksen kohdalla kulkee nykyään suuri, korkealla paineella toimiva jätevesiviemäri, jota pitkin iso osa kantakaupungin jätevesistä kulkee. Rakentamisen aikana tätä viemäriä ei voi käyttää, joten korvaamme sen väliaikaisella viemärillä ennen varsinaisia sillanrakennustöitä.

Uuden sillan rakentamiseen otetaan myös tilaa siirtämällä vanhan sillan ja Pohjoisrannan välillä ajoratoja väliaikaisesti kauemmaksi rannasta.

Kokonaisuudessaan sillan rakennustyöt kestävät jopa kolme vuotta, huomioiden myös nykyisen sillan purkutyöt. Työmaa on pitkäkestoinen, sillä katujen alla on valtava määrä erilaisia putkia, johtoja ja kaapeleita.

Uuden Hakaniemensillan rakentamisen yhteydessä teemme Siltavuorenrannassa suuria katutöitä, sillä katualueita joudutaan muokkaamaan uuden sillan mukaisiksi. Nykyisten katujen tasaukset pyritään yhdistämään uuteen mahdollisimman lähellä siltaa. Tämä tarkoittaa sitä, että sillan lähellä sijaitsevien katujen korkoja nostetaan jonkin verran, eli kadut nousevat aiempaa korkeammalle esimerkiksi merenpintaan nähden.

Siltasaarensalmen läpi pääsee veneilemään myös rakennustöiden aikana, mahdollisia yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta.

Lisätietoa rakentamisen vaikutuksista

• Lue työmaauutiset ja katso kartta työnaikaisista liikennejärjestelyistä.
• Lue työajoistamme, melusta ja yötöistä.
• Lue lisää venepaikoista ja veneilijöihin kohdistuvista vaikutuksista

Miksi eli lopputulos

Hakaniemen alueen uuden kaavaratkaisun keskeisimpiä tavoitteita on mahdollistaa Siltavuorensalmen molemmin puolin uutta julkista rantaa. Tulevaisuudessa alueen virkistysalueita laajennetaan ja meren läheisyyttä korostetaan. Siltavuorensalmen rantavyöhykkeestä (Signe Branderin terassi, Merihaanpuisto ja Kirjanpuisto) muodostuu uutta tilaa rannassa oleiluun sekä kivijalkaliiketilaa alueen palveluille.

Kaikki Siltavuorensalmen rantojen uusien puistojen ja katujen muutokset eivät ole osa Kruunusillat-rakennustöitä, vaan kaupunki toteuttaa osan niistä myöhemmin.

• Lue lisää uudesta Hakaniemensillasta Hakaniemen sivultamme

Siltavuorensalmen rannoilla teemme enemmän muita töitä kuin uutta raitiotietä. Tarkastele kuvaa suuremmassa koossa.

Tulevaa Siltavuorenrantaa ja Hakaniemenrantaa. Kuvan yläosassa uusi Hakaniemensilta. Kuva: Harris-Kjisik Oy, VSU maisema-arkkitehdit Oy sekä Arkkitehtitoimisto OPUS Oy, Veera Tolvanen, Matti Wäre, Benjamin Schulman

Siltavuorenranta ja muut alueen kadut

Siltavuorenranta on uusi kaksiosainen (välissä sillan liittymäalue) katu välillä Välikatu–Pohjoisranta. Siltavuorenranta korvaa purettavalle Hakaniemen sillalle johtavat rampit sekä purettavan Hakaniemen sillan alittavan katuyhteyden.

Siltavuorenranta on pääkatu, joka liittyy uuteen rakennettavaan Hakaniemensiltaan sekä kadun eteläosassa Pohjoisrantaan. Liittymät Hakaniemensillalle ja Pohjoisrantaan ovat valo-ohjattuja. Tulevaisuudessa autoilijat voivat valita Sörnäisten rantatien ja Kaisaniemenkadun välillä ajoreitin Hakaniemenrannan tai Siltavuorenrannan kautta. Liikennekuorma jakaantuu tasaisemmin eri kaduille ja esimerkiksi pelastusajoneuvojen kulku pystytään turvaamaan, kun ajoreittejä on useampia.

Välikadun kohdalle Siltavuorenrantaan sijoittuu uusi liittymä, joka korvaa aiemmin Kirjantyöntekijänkadun kautta Välikadulle kulkeneen ajoyhteyden.

Uudelta Hakaniemensillalta kulkee baanatasoinen pyörätie ja jalkakäytävä Siltavuorenrantaa länteen. Siltavuorenrannan lounaisreunaan rakennetaan erotuskaista sekä jalkakäytävä ja pyörätie, jotka johtavat Pohjoisrantaan ja linja-autopysäkille. Siltavuorenrannan itäreunaan rakennetaan erotuskaista ja tasoerotetut jalkakäytävä ja pyörätie.

Pohjoisranta on yksisuuntainen katu kulkusuuntana lännestä itään. Pohjoisrannalle tulee jalkakäytävä. Pohjoisrannassa pyöräily sallitaan Välikadulta Liisankadulle asti myös vastasuuntaan, tämä osoitetaan liikennemerkein.

Kaikki Siltavuorensalmen rantojen uusien puistojen ja katujen muutokset eivät ole osa Kruunusillat-rakennustöitä, vaan kaupunki toteuttaa osan niistä myöhemmin. Esimerkiksi Siltavuorenrannassa länsi-pohjoissuunnassa kulkeva jalankulku- ja pyörätien toteutamme väliaikaisena ratkaisuna. Lopullinen, sillan alittava ja sen itäpuolelle jatkuva jalankulku- ja pyörätie rakennetaan kaupungin toimesta sen jälkeen, kun ns. Kotisataman vaatimat ruoppaus- ja täyttötyöt on suoritettu.

Kirjanpuisto

Uuden kaavan mukaan uusi Kirjanpuisto sijoittuu rantaan, Siltavuorenranta-kadun pohjoispuolelle. Tämä parantaa puiston valoisuutta ja virkistysmahdollisuuksia. Kruunusillat-rakentajat tekevät uuteen puistoon liittyen vain rantarakentamista sillan vieressä. Kirjanpuiston suunnittelusta, aikataulusta ja toteuttamisesta vastaa kaupunkiympäristön toimiala. Kaupungin tavoitteena on, että myös uuteen Kirjanpuistoon tulee leikkipuistotoimintaa.

Alueen venesatamat

Uuden asemakaavan mukaisessa lopputilanteessa Siltavuorensalmen venepaikkojen määrä on pienempi kuin aikaisemmin. Tästä syystä osalle veneilijöistä joudutaan osoittamaan venepaikka muualta myös rakentamisen valmistuttua. Kaupungin lähtökohtana kuitenkin on, että kukaan ei menetä venepaikkaansa.

Lisäksi Kruunusillat-hankkeen ulkopuolella kaupunki on suunnittelemassa Kruununhaan koilliskärjen jatkamista meritäytöllä. Tavoitteena on sijoittaa alueelle niin puisto, uutta ranta-aluetta kuin esimerkiksi kotisatama vesibussiyrittäjille. Tästä suunnitelmasta saa lisätietoa Kaupunkiympäristön toimialalta.

• Lue lisää venepaikoista ja veneilijöihin kohdistuvista vaikutuksista

Siltavuorenrannan kadut, kun rakentaminen on valmis. Tutki karttaa suurempana.

Katusuunnitelmia ja tietoa asemakaavasta

• Katusuunnitelma: Hakaniemensilta, Siltavuorenranta välillä Välikatu−Pohjoisranta, Pohjoisranta välillä Välikatu−Siltavuorenranta

Tiedote 23.11.2023

Apulaispormestari Anni Sinnemäki avasi Kehittyvä kerrostalo-seminaarin marraskuussa 2023. Kuva: Tiia Ettala

Torstaina 16.11. järjestettiin Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelman vuoden 2023 seminaari. Joka toinen vuosi järjestettävässä seminaarissa oli tarjolla useita kiinnostavia puheenvuoroja kerrostaloasumisen kehittämisestä.

Esityksissä kuultiin ohjelman uusista, suunnitteilla ja rakenteilla olevista kohteista sekä saatiin katsaus yhden valmistuneen hankkeen tuloksiin. Esitellyt kohteet käsittelivät muun muassa vähähiilisyyden, puurakentamisen, asuntosuunnittelun ja muuntojoustavuuden teemoja.

Seminaarissa esiteltiin myös vuoden 2024 Kehittyvä kerrostalo -tonttihakua. Ohjelmassa on valmistunut tähän mennessä peräti 2 990 asuntoa.

Kaikki seminaarin esitysmateriaalit löytyvät ohjelman kotisivuilta.

Tallennetta voi katsoa kahden viikon ajan Helsinki-kanavalla.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelman tavoitteena on yhteistyöllä lisätä kerrostaloasumisen laatua, houkuttelevuutta ja uusia yksilöllisiä ratkaisuja. Ohjelma on perustettu vuonna 2009 ja siinä on tähän mennessä ollut mukana yli neljäkymmentä hanketta.

Tiedote 8.11.2023

Hakaniemenrannassa, Hakaniemenranta 12:n kohdalla tehdään kovaa melua aiheuttavaa porapaaluseinän paalutusta ja ankkurointia ajalla 13.-24.11.2023. Työ tehdään Hakaniemenrannan stabiliteetin varmistamiseksi. Melua syntyy arkisin 7-18 välillä.

Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin kello 7–18, mutta toisinaan ympäristöviranomaisen antaman luvan mukaisesti klo 22 asti tai viikonloppuisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt yleensä arkena klo 7–18. On silti tosiasia, että myös muut työmme voivat häiritä.

Pahoittelemme aiheuttamaamme häiriötä.