Skip to main content

Metallitalon (Hakaniemenranta 1) edustalla muutoksia jalankulun reitteihin 20.3. alkaen

Nykyinen Metallitalon esteetön luiska poistuu käytöstä ja se korvataan väliaikaisella luiskalla.

Siltasaarenkadun remontissa uusitaan Metallitaloa reunustava tukimuuri. Vanhan tukimuurin purku on käynnissä.

Keskiviikkona 20.3. Metallitalon vanha kulkuluiska Hakaniemenrannan ja Siltasaarenkadun risteyksen luona suljetaan. Jalankulkijat voivat silti kulkea Metallitalon ylätasanteella, ja pääsevät toisesta päästä portaita pitkin katutasoon John Stenbergin rantaan. Metallitalon edustalle on rakennettu myös väliaikainen kulkuluiska, jota pitkin reitti on esteetön.

Väliaikainen kulkuluiska on käytössä noin kolme kuukautta.

Miltä Merihaka näyttää tulevaisuudessa?

Tule ja osallistu keskusteluun!

Näkymä Hakaniemenrannalta kohti etelää, Helsingin kaupunki / Tengbom Oy, 2024.

Helsingin kaupunki on tekemässä Merihaan alueelle suunnitteluperiaatteita. Suunnitteluperiaate-työssä selvitetään, mitä Merihaan alueella tulisi vaalia sekä mitä ja minne olisi mahdollista rakentaa tulevaisuudessa. Työssä tarkastellaan Merihaan ominaispiirteitä ja laaditaan reunaehtoja alueen kehittämiselle. Lisäksi tavoitteena on alueen liittyminen nykyistä paremmin ympäröivään kaupunki-rakenteeseen sekä reunoilla sijaitseviin meri- ja puistoalueisiin. Tavoitteena on saada suunnittelupe-riaatteet valmiiksi syksyllä 2024. Voit kertoa näkemyksesi ja kommentoida esillä olevaa suunnittelu-periaatteiden ehdotusta!

Kerro mielipiteesi verkossa tai tilaisuuksissa

Voit tutustua suunnitteluperiaatteiden ehdotukseen sekä kertoa mielipiteesi verkkokyselyssä 29.4.-26.5.2024 välisenä aikana osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/merihaka. Kerro kantasi -sivulla voit myös katsoa lyhyen videon, jossa suunnittelija esittelee ehdotuksen.

Voit myös tutustua mahdollisiin vaihtoehtoihin kaupunkimallin avulla osoitteessa https://eu.opencitiesplanner.bentley.com/kymp/merihaansuunnitteluperiaatteet

Järjestämme Merihaassa pop-up-päivystyksen, jossa voit tutustua ehdotukseen ja keskustella kaupungin suunnittelijoiden kanssa. Suunnittelijat ovat tavattavissa Merihaan Kylätuvalla osoitteessa Haapaniemenkatu 14 seuraavasti:

  • keskiviikkona 15.5. klo 16–19
  • torstaina 16.5. klo 11–14

Lue lisää osoitteessa https://kerrokantasi.hel.fi/merihaka tai https://hel.fi/merihaka 

Montusta monttuun – mikä niissä katutöissä oikein kestää?

Tiedote 4.5.2022

Kruunusillat-allianssi uusii parhaillaan kunnallistekniikkaa samanaikaisesti monessa paikassa, sekä Hakaniemessä että Kruununhaassa. Aidattuja työmaa-alueita on siellä sun täällä. Miksi näin? Miksei yhtä kohtaa tehdä kerralla valmiiksi ja siirrytä sitten vasta toiseen kohtaan kaivamaan monttua, jolloin haitta asukkaille ja liikenteelle olisi pienempi?

Suunnitteluko se on niin vaikeaa?

Katutyöt näyttävät usein maallikon silmin järjettömältä ja suunnittelemattomalta kaaokselta. Kaivetaan kaivantoja, joissa ei näyttäisi pitkään aikaan tapahtuvan mitään. Katu on auki monesta paikasta yhtä aikaa, eikä homma näytä etenevän missään. Jossain täytetään monttu ja hetken päästä kaivetaan ihan viereen toinen samanlainen.

Eivätkö kadunrakentajat tosiaan osaa suunnitella töitään niin, ettei koko ajan tarvitsisi kaivaa lähes samoissa paikoissa? Eikö kukaan ota kokonaisvastuuta niin, että tiedettäisiin, missä järjestyksessä työt tulee tehdä?

On varmasti olemassa huonostikin suunniteltuja työmaita. Kruunusillat-allianssissa kuitenkin töiden suunnitteluun panostetaan erityisen paljon – yksi allianssien parhaista piirteistä on suunnittelijoiden ja työnjohdon kiinteä, päivittäinen yhteistyö parhaiden ratkaisujen löytämiseksi ja ongelmien selättämiseksi. Niinpä kyse ei todellakaan ole suunnittelemattomuudesta.

Asukas on kuningas

Kaupungissa asuessaan saa nauttia nykyaikaisista arjen mukavuuksista, jotka toimivat niin hyvin, ettei niitä juuri koskaan tarvitse sen kummemmin miettiä. Vesi tulee ja menee, ja sähköt ja tietoliikenne ovat vain napin painalluksella juuri siinä laitteessa, mihin ne haluamme.

Tämä kaikki toimii samalla tavalla myös silloin, kun talojen vieressä putkia ja kaapeleita uusitaan ja korjataan. Vesi- tai sähkökatkoja on vain harvoin. Miten se on mahdollista? Luulisi, että kun vanhojen putkien tai johtojen tilalle vaihdetaan uusia, tulisi käyttökatkoja ainakin silloin, kun tehdään erilaisia kytkentöjä.

Nyt päästäänkin asian ytimeen. Käyttökatkoja ei synny, koska korjaustyöt suunnitellaan niin, että asukkaat eivät joudu niistä kärsimään ja olemaan ilman vettä, sähköä tai tietoliikenneyhteyksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koko korjattava alue ”ohitetaan” rakentamalla väliaikainen linja, jota pitkin vesi tai sähkö kulkevat silloin, kun varsinaista linjaa korjataan ja uusitaan.

Laajoja kokonaisuuksia

Kunnallistekniikka muodostuu kokonaisuuksista, joiden vaikutusalue saattaa olla hyvinkin laaja. Sitä myös kannattaa korjata kerralla vähän isommalta alueelta, eikä tehdä vain lyhyitä väliaikaisia linjoja, jotta saataisiin korjattua jokin pieni pätkä. Kaikki liittyy kaikkeen: usein on jossain toisessa paikassa ensin uusittava jotain, ennen kuin jossain toisaalla voidaan putken pää avata ja tehdä uusia liitoksia.

Tästä syystä esimerkiksi Hakaniemen ja Kruununhaan alueella on uusittu putkia siten, että väliaikaisia linjoja (esimerkiksi paineellinen jätevesiviemäri) on rakennettu Pohjoisrannasta Hakaniemeen, Näkinpuistoon saakka ja putkia uusitaan koko tältä matkalta.

Väliaikaisia linjoja varten joudutaan myös perustamaan väliaikaisia pumppausasemia, kun tehdään niin sanottua ohipumppausta varsinaisesta linjasta.

Koska viemäri ei ole yksi suora putki vaan siinä on matkalla erilaisia liitoksia ja kaivoja, joista lähtee toisia putkia eri suuntiin, joudutaan uusimista varten kaivamaan paljon kaivantoja, joissa tehdään pitkäänkin töitä. Uusia kaivoja ja putkilinjoja varten joudutaan tekemään ponttikaivantoja ja valamaan perutuksia, jotta ne kestäisivät maan sisällä pitkään. Betonin pitää kuivua, ennen kuin kaivanto voidaan peittää maalla.

Kaukolämpö- tai viemäriputkia Kruununhaassa

Yllätyksellistä puuhaa

Kunnallistekniikkaa on rakennettu Helsingissä jo yli sadan vuoden ajan, ja käytössäkin on yhä jopa 100-vuotiaita putkia. On selvää, ettei tällaisten putkien sijainnista ole olemassa tarkkaa dokumentointia. Itse asiassa tarkkaa tietoa putkien ja johtojen sijainnista on olemassa vasta 80-90 -luvuilta lähtien.

Koska tietoa ei ole, putkia ja johtoja joudutaan kaivamaan varovasti esiin ja usein joudutaan tekemään suunnittelijoita varten koekuoppia vanhan tekniikan paikallistamiseksi. Koekuopista saadut lähtötiedot viedään suunnittelijalle ja hän pääsee niiden avulla tekemään suunnitelmaa. Tällainen koekuoppien kaivaminen voi ohikulkijan silmin näyttää turhalta työltä, koska niissä ei kukaan ainakaan heti ryhdy töihin – ja voi olla, että turvallisuussyistä ne ensin peitetään ja kaivetaan sitten vasta uudestaan auki, kun suunnitelmat ovat valmiit ja päästään töihin.

Maan alta löytyy muitakin yllätyksiä kuin yllättävissä paikoissa kulkevia putkia ja johtoja, sillä Helsingissä on sen asuttamisen aikana ehditty purkaa paljon rakennuksia ja rakentaa uusia. Maan alta löytyy esimerkiksi vanhoja perustuksia, joiden purkaminen uuden tekniikan tieltä hidastaa töitä. Lisäksi peruskalliota saatetaan joutua louhimaan.

Monenlaisia rajoitteita

Raskaat maanrakennustyöt aiheuttavat melua. Ympäristöviranomaiset rajoittavat meluavien töiden tekemistä siten, että niitä saa tehdä vain arkisin päiväsaikaan, lukuun ottamatta joissakin erityisen haasteellisissa paikoissa tehtäviä lyhyitä työvaiheita (esimerkiksi vilkkailla pääväylillä tehtävät työt, joiden takia liikenne on kokonaan tai lähes kokonaan katkaistava). Tästä syystä töitä ei voida tehdä esimerkiksi kahdessa tai kolmessa vuorossa, mikä nopeuttaisi niiden valmistumista.

Kaupunkilaisten pitää myös rakennustöiden aikana päästä liikkumaan asuinalueellaan turvallisia reittejä pitkin kotiin ja sieltä pois. Liikenteen on oltava mahdollisimman sujuvaa. Koska tilaa on rajallisesti, tarkoittaa tämä kadunrakentajille ahtaita työskentelyolosuhteita, mikä tekee työstä hitaampaa ja monimutkaisempaa. Koko katua ei voida kaivaa kerralla auki, vaan on edettävä pala kerrallaan. Väliaikaisten putki- ja sähkölinjojen lisäksi on siis suunniteltava ja rakennettava kiertoteitä, asennettava väliaikaisia liikennevaloja ja tehtävä väliaikaisia siltoja. Kaikkien väliaikaisten ratkaisujen teko tietysti hidastaa varsinaisen työn valmistumista.

Luonnonvoimia uhmaten

Isoimmista haasteista on mainittava vielä Suomen sääolosuhteet, kuten routa ja lumi, sekä tässä tapauksessa myös merelliset erikoisolosuhteet, eli kaivantoihin nouseva merivesi. Välillä työvaiheet ovat niin vaikeita, että niiden valmistumista pidetään työmaalla suurena voittona.  

Kaikesta tästä kamppailusta asukkaalla ei tietysti ole omassa kodissaan aavistustakaan – hänellä edelleen kaikki toimii, vaikka toki töiden melu saattaa häiritä. Sitä pahoittelemme ja toivomme ymmärrystä ja tämän kaikille tärkeän ja yhteisen asian, vuosikymmenestä toiseen moitteettomasti toimivan kunnallistekniikan, korjaus- ja ylläpitotöiden omistautuneille tekijöille.

Näkinkujalla suljetaan suojatie ajalla 28.2.-29.4.2022

Tiedote 25.2.2022

Suljettava suojatie on merkitty kuvassa punaisella (ylempänä), korvaava vihreällä (alempana).

Näkinkuja 7:n kohdalla oleva suojatie joudutaan sulkemaan helmikuun lopusta arviolta noin kahden kuukauden ajaksi. Korvaava suojatie sijaitsee noin 30 metrin päässä, lähempänä Hakaniemenkadun risteystä.

Suojatie suljetaan, koska sen kohdalla joudutaan uusimaan kunnallistekniikkaa.

Toinen syy on se, että uuden Näkinsillan Vetehisenkujalla sijaitsevaan viimeiseen maatukeen rakennetaan jätevesilinjan pumppaamo. Sillanrakennustyöt aloitetaan kaivamalla pumppaamoa varten noin 15 m x 15 m kokoinen, yhdeksän metriä syvä kaivanto. Kaivannolta ajetaan pois noin 200 kuormaa maata, ja turvallisuussyistä maanajolle pitää järjestää reitti, joka ei risteä suojateiden tai jalankulun ja pyöräilyn väylien kanssa.

Näkinkujalla tehdään kovaa melua aiheuttavaa louhintaa 13.1. alkaen

Tiedote 11.1.2023

13.1.2023 alkaen Näkinkujalla tehdään kallion porausta ja räjäytystöitä, jotka kestävät arviolta kolme viikkoa. Räjäytyksiä on enintään 2-3 kertaa päivässä, arkipäivisin klo 9-18 välillä. Räjäytyksistä ilmoitetaan äänimerkein.

Louhintaa joudutaan tekemään, koska kallio estää muuten kunnallistekniikan asennukset.

Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin klo 7-18, mutta toisinaan klo 22 asti tai viikonloppuisin ja pyhäpäivisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena 7-18. On kuitenkin tosiasia, että myös muut työt aiheuttavat ääntä ja voivat häiritä.

Työvaiheesta aiheutuvan melun voimakkuuden vuoksi ovet ja ikkunat kannattaa pitää suljettuina. Kruunusillat tarjoaa kuulosuojaimia halukkaille. Niitä voi noutaa laatikosta, joka sijaitsee Näkinaukion reunalla, Sörnäisten rantatien ja Näkinkujan risteyksessä.

Näkinsillan rakennustyöt vaikuttavat jalankulun ja pyöräilyn reitteihin Sörnäisten rantatiellä

Tiedote 3.6.2022

Kruunusillat-allianssi uusii Merihaan kupeessa sijaitsevan, Sörnäisten rantatien ylittävän jalankulkua ja pyöräilyä palvelevan Näkinsillan. Sillanrakennustyöt ovat käynnissä ja uusi silta otetaan tämänhetkisen aikataulun mukaan käyttöön vuoden 2022 lopussa.

Sillanrakennustöiden takia jalankulun ja pyöräilyn reittejä joudutaan alueella välillä kaventamaan ja siirtelemään. Näkinaukiolla tehdään viikoilla 23 ja 24 sillan pilareiden valutyötä sekä sen jälkeen jalkakäytävän asfaltointityötä. Nämä työvaiheet kaventavat tilapäisesti kulkuväyliä.

Lisäksi viikolla 23 jalankulun ja pyöräilyn väylät Sörnäisten rantatiellä siltatyömaan kohdalla siirtyvät uudelle linjaukselle, kauemmaksi siltatyömaasta. Reitille tehdään samalla uusi asfaltointi. Uudet reitit opastetaan maastossa.

Pahoittelemme rakentamisen aiheuttamia häiriöitä.

Näkinsillan työmaalla tehdään melua aiheuttavia yötöitä viikolla 28

Tiedote 4.7.2022

Uuden Näkinsillan rakennustyöt ovat käynnissä Sörnäisten rantatiellä. Näkinsillan rakentamisen vuoksi viikolla 28 joudutaan tekemään kovaa melua aiheuttavia yötöitä. Yötöitä eli porapaalutusta tehdään maanantain ja tiistain välisenä yönä 11.-12.7. ja mahdollisesti myös tiistain ja keskiviikon välisenä yönä 12.- 13.7. Yötöitä tehdään klo 19-06.

Sillanrakennustöiden vaatimat paalutukset on pakko tehdä yöllä, sillä työn aikana moottoriajoneuvoliikenteellä on käytössä vain yksi kaista suuntaansa. Liikenneturvallisuuden vuoksi työtä ei voida tehdä päiväsaikaan.

Työstä aiheutuvan melun voimakkuuden vuoksi ovet ja ikkunat kannattaa pitää suljettuina. Kruunusillat tarjoaa kuulosuojaimia halukkaille. Niitä on noudettavissa väliaikaisen Näkinsillan Haapaniemenkadun päästä tai Hakaniemenrannasta osoitteesta Hakaniemenranta 16. Korvatulpat ovat postilaatikossa.

Sekä Hakaniemessä että Siltavuorenrannassa Kruunusillat-raitiotien rakennustyöt sekä liittyvät työt, kuten Hakaniemensillan ja Näkinsillan uusiminen, jatkuvat vaiheissa vuoteen 2026 asti. Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin klo 7-18 mutta toisinaan klo 22 asti tai viikonloppuisin ja pyhäpäivinä sekä pakottavista syistä öisin

Pahoittelemme suuresti aiheuttamaamme häiriötä.

På Näckens bros byggplats utförs nattarbeten som orsakar buller under vecka 28

Byggandet av den nya Näckens bro är på gång på Sörnäs strandväg. På grund av byggandet måste man utföra nattarbeten som orsakar mycket buller under vecka 28. Nattarbetena, alltså borrpålning, utförs natten mellan måndag och tisdag 11.-12.7. samt möjligtvis natten mellan tisdag och onsdag 12.-13.7. Nattarbetena utförs mellan kl. 19-06.

De pålningar som brobyggnadsarbetet kräver måste utföras nattetid eftersom under arbetet finns det endast ett körfält i varje riktning. På grund av trafiksäkerheten kan arbetet inte utföras dagtid.

Dörrar och fönster bör hållas stängda på grund av ljudnivån som arbetena orsakar. Kronbroarna erbjuder hörselskydd för dem som vill. Man kan hämta dem från en postlåda på den tillfälliga Näckens bro eller på Hagnäskajen 16.

Både i Hagnäs och vid Brobergskajen pågår byggarbetet kring spårvägen Kronbroarna samt tillhörande arbeten som förnyandet av Hagnäs bro och Näckens bro etappvis fram till 2026. Vi arbetar huvudsakligen på vardagar mellan kl. 7–18, men ibland fram till kl. 22 eller på helger och helgdagar och av tvingande skäl på natten.

Vi beklagar det besvär som orsakas.

Onko pituudella jänneväliä?

Tiedote 15.2.2024

 

3D mallinnus uudesta Kirjalansalmen sillasta. Kuva: Väylävirasto

Kruunuvuorensilta on valmistuessaan Suomen pisin silta, siinä on Suomen korkein pyloni ja sillalla tulee olemaan myös pisin jänneväli. Mutta näin ei tule olemaan kauaa.

Paraisilla rakennetaan Kirjalansalmen siltaa, jossa tulee sillan valmistuttua olemaan meitä pidempi jänneväli.

Sillan jänneväli on sillan välitukien välinen etäisyys. Kruunuvuorensillan pisin jänneväli on 260 m ja Kirjalansalmen sillan jänneväli tulee olemaan 265 m.

Pituudessa ja pylonin korkeudessa Kruunuvuorensilta tulee säilyttämään ykköspaikan. Kruunuvuorensillan pituus on 1191 m ja Kirjalansalmen sillan pituus tulee olemaan 650 m. Kirjalansalmen siltaan rakennetaan kaksi pylonia, joiden korkeus on 83 m, kun Kruunuvuorensillan pyloni kohoaa 135 m korkeuteen. Pyloni on sillan välituki, johon sillan vinoköysiosuus kiinnittyy teräsvaijereiden avulla.   

Pääsiäisen työt

Tiedote 28.3.2024

Teemme pääsiäispyhinä tavanomaisia rakennustöitä, kuten maankaivuuta ja asennuksia Sörnäisten rantatiellä, Hakaniemensillalla, Kruunuvuorensillalla ja Koirasaarentien itäpäässä. Vältämme kovaa melua aiheuttavia työvaiheita.

Hyvää pääsiäistä!

PELASTUSTIET PÄIVITTYVÄT

Yhtiöiden pyynnöstä Allianssi on yhdessä pelastuslaitoksen kanssa päivittänyt pelastusteiden kartan. Alueen kartta elää hankkeen aikana, joten voimassa oleva kartta on hyvä päivittää itselle merihaka.com sivustolta etusivulta.

Pohjoisrannassa kaadetaan katupuita viikolla 52

Tiedote 15.12.2021 | Kruununhaka

Kaadettavat puut Pohjoisrannassa

Kruunusillat-raitiotie, Hakaniemen ja Kruununhaan uudistuminen sekä uuden Hakaniemensillan rakentaminen etenevät aikataulussaan.

Katu- ja kunnallisteknisten töiden takia alueelta joudutaan valitettavasti kaatamaan katupuita heti joulun jälkeen.

Kaadettavat puut, jotka ovat puistolehmuksia, sijaitsevat Pohjoisranta 22-24 edustalla. Yhteensä joudutaan kaatamaan kahdeksan puuta.

Alkuvuodesta Pohjoisrannan liikennejärjestelyt muuttuvat työalueiden laajentuessa. Tästä tiedotamme myöhemmin erikseen.

Kruunusillat-raitiotien ja uuden Hakaniemensillan valmistuttua sekä alueen muun rakentamisen edistyessä alueelle istutetaan uusia katupuita ja rakennetaan uusia puisto- ja virkistysalueita.

Pahoittelemme rakentamisen aiheuttamia häiriöitä!

Pohjoisrannassa puretaan pois vanha kevyen liikenteen silta maaliskuun viimeisellä viikolla

Tiedote 21.3.2024

 

Kuvassa näkyvä kevyen liikenteen silta puretaan pois ja korvataan louhepenkereellä. Työn ajan jalankulku ja pyöräily opastetaan kiertämään sillan takana näkyvää reittiä pitkin.

Kruununhaassa Välikadulta Hakaniemensillalle kulkeva metallirakenteinen, jalankulkua ja pyöräilyä palveleva silta puretaan pois viikolla 13. Sillan tilalle rakennetaan väliaikainen louhepenger, jota pitkin jalankulku ja pyöräily tapahtuu uuden Hakaniemensillan käyttöönottoon saakka.

Purkutyön sekä penkereen kasaustyön ajan jalankulku ja pyöräily ohjataan lyhyelle kiertoreitille.

Lopullisessa tilanteessa ei siltaa eikä pengertä enää tarvita, sillä tasoerot poistuvat ja kulku sillalle tapahtuu suojatietä pitkin.

Pohjoisranta-kadulla tehdään liikennejärjestelyjä ja melua aiheuttavia töitä

Tiedote 14.6.2023

 

Moottoriajoneuvoliikenteen läpiajo on suljettu Pohjoisranta-asuntokadulla 20.6.-30.9.2023.

Hakaniemen uudistuksen rakennustyöt muuttavat liikennejärjestelyjä Kruununhaassa 20.6. alkaen. Yksisuuntainen Pohjoisranta-asuntokatu suljetaan moottoriajoneuvoliikenteen läpiajolta Pohjoisranta 24-26 -kiinteistöjen kohdalta. Kiinteistöille Pohjoisranta 22 ja 24 rakennetaan oma väliaikainen liittymä Pohjoisranta-pääkadulta. Järjestely on tämänhetkisen tiedon mukaan voimassa syyskuun 2023 loppuun.

Samanaikaisesti koko Pohjoisranta-pääkadun moottoriajoneuvoliikenne (4 kaistaa) siirtyy väliaikaiselle kiertoreitille lähemmäs rantaa ja uutta Hakaniemensiltaa.

Järjestely mahdollistaa katurakenteiden ja kunnallistekniikan uusimisen alueella. Kovempaa melua aiheuttavat työt, kuten pontinlyönti ja paalujen poraus aloitetaan heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Meluavia töitä tehdään heinä-elokuussa arkisin klo 8-18, mutta ei välttämättä yhtäjaksoisesti.

Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle

Moottoriajoneuvojen läpiajo Pohjoisranta-asuntokatua pitkin päättyy. Ajoneuvoliikenne kiinteistöille Pohjoisranta 24-26 järjestetään tilapäisen liittymän kautta. Pohjoisranta-pääkadun ajokaistat siirtyvät väliaikaiselle kiertoreitille.

Vaikutukset joukkoliikenteelle

Ei vaikutuksia.

Vaikutukset pyöräilylle

Ei vaikutuksia.

Vaikutukset jalankululle

Ei vaikutuksia.

Pylonin (tämänhetkinen) huippu

Tiedote 29.8.2024

Pylonin valupinta on +85,6 m korkeudella. Jalat ovat yhdistyneet yhdeksi rakenteeksi, ja pylonin jalka kohoaa nyt yhden muottikuution suojassa. Tämä osuus 77,5 metristä 101 metriin on nimeltään pylonin yläosa.

Pylonin muottiin kuljetaan rakennushissillä.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Kiipeävä muotti on vanerisen kuution suojassa. Kuution koko on noin 8 m * 10 m * 7 m. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua haluttuun lujuuteen ja tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten. Valujakson korkeus on neljä metriä.  

Ennen betonointia tehdään valuosan raudoitus. Terästehtaalla valmiiksi katkotut ja taivutetut harjateräkset sidotaan korkeuksissa yhtenäiseksi raudoitteeksi. Raudoitusta tulee yhteensä neljä kerrosta, ja uloin kerros tehdään ruostumattomasta teräksestä.  Tällä mahdollistetaan pylonin 200 vuoden käyttöikä.

Työvuorossa työskentelee kahdeksan raudoittajaa.

Muottikuution sisällä on myös pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Hoitotason suojassa sijaitsee myös työmiesten sosiaali- ja varastotilat.  

Kiipeävän muotin hoitotasolta tehdään betonipinnan jälkihoitotyöt ja tunkataan valumuotti ylöspäin .

Pylonin muottikuutioon noustaan rakennushissillä. Hissin päätepysäkki on tällä hetkellä tasolla +77 m. Hissiä korotetaan sitä mukaa, kun pylonin nousee ylöspäin. 

Pylonin huippu on nyt sadan metrin korkeudessa

Tiedote 27.9.2024

 

Pyloniin tulevan köysikotelo-osuuden alimman osan, eli hunajakennon asentaminen on aloitettu peruspulttien ja raudoitteen asennuksella ja betonoinnilla. Kun tämä valujakso saatiin myöhään eilen illalla valmiiksi, on pylonin korkeus nyt 100,7 m.

Pylonin köysialue koostuu yhteensä seitsemästä köysikotelosta. Yhden ”köysikotelopalikan” koko on n. 3 m x 6 m x 2 m ja painoa on n. 34 t. Pylonin osuutta 101 m korkeudesta 122 m korkeuteen kutsutaan köysialueeksi.

Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa, kunnes saavutetaan 135 m korkeus. Pylonin huipulla on ”parveke”, joka mahdollistaa muun muassa lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamasuojauksena toimiva salamamasto.

Pylonin saavutettua huippukorkeuden, on vuorossa sillan vinoköysiasennukset, sillan vinoköysiosuuden hitsaukset, loput sillan pintarakennetyöt ja kaiteiden asennuksien viimeistelyt. Tämän jälkeen sillalle asennetaan raitiotiekiskot ja raitiotien sähköjärjestelmät.

Pyloni valmistuu vuonna 2025, ja raitiotien matkustajaliikenteen on tavoite alkaa koko uudella reitillä vuonna 2027.

Pyöräilijät ja jalankulkijat pääsevät sillalle heti, kun se on turvallisesti mahdollista. Tämä tapahtuu jo ennen raitiotien matkustajaliikenteen alkamista, todennäköisesti vuonna 2026.

Pylonin huoltoportaat

Tiedote 30.11.2024

 

Kruunuvuorensillan keskituen eli pylonin betonin valukorkeus nyt 100 metriä. Pylonin köysikotelo-osuuden rakentaminen on käynnissä ja nyt paikoilleen on asennettu kolme köysikoteloa. Pylonin kokonaiskorkeus on 111 metriä.

Pylonin alaosaksi kutsutaan pylonin osaa tasosta 25 m tasoon 78 m.  Alaosa koostuu kahdesta erillisestä jalasta. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja. Toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee 98 m korkeuteen.  

Portaat ovat ns. pystytikkaat.

Itäjalan huoltoportaiden asentaminen on käynnissä. Portaat eivät ole varsinaiset portaat, vaan ne ovat ns. pystytikkaat. Tikkaissa kiivetään turvaköyden kanssa. Tikkaita käytetään pylonin sisäpuolen tarkastuksiin, sekä kulkutienä pylonin huipulle. Köysikotelo-osuudella tikkaat asennetaan myös pylonin ulkopuolelle, jotta köysien ja pylonin liityntäkohdat on mahdollista tarkistaa. Käynti näille ulkopuolella oleville tikkaille tapahtuu pylonin köysiosuuden yläpuolelta, noin tasolta 124 m.

Huoltoportaat asennetaan pylonin itäjalkaan.

Pylonin kiipeävä muotti

Tiedote 4.6.2024

 

Pylonin jalat kohoavat kiipeävän muottirakenteen suojassa kohti korkeuksia. Tämän viikon valujen jälkeen länsijalan betonirakenteen yläpinta kohoaa +54,4 m korkeuteen ja itäjalan korkeus on +46,6 m.

Jalat kohoavat eritahtisesti työteknisistä syistä. Eritahtisella nousulla varmistetaan se, että muotit eivät ota kiinni toisiinsa, kun muotteja nostetaan seuraavalle valutasolle.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Kiipeävä muotti on vanerisen kuution suojassa. Kuution koko on noin 8 m * 10 m * 7 m. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irroitetaan valupinnasta. Muottitason alapuolelta ylöspäin nousee samalla suojaseinin pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.  

Nyt rakennettava osuus tasosta +25 m tasoon +78 m on nimeltään pylonin alaosa. Se koostuu kahdesta erillisestä jalasta. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee +98 m korkeuteen.  

Rakentuakseen pyloni tarvitsee kaverikseen torninosturin. Nosturin koukkukorkeus on tällä hetkellä +78 m ja huippu on +93 m tasossa. Nosturia korotetaan vielä kerran pylonin kohotessa. Silloin nosturin koukkukorkeus tulee olemaan +148 m ja nosturin korkein osa eli huippu tällöin +163 m korkeudessa.

Valmistuttuaan pyloni tulee kohoamaan +135 m korkeuteen vedenpinnasta ja kun otetaan huomioon myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 m. Pyloni on yksi Kruunuvuorensillan välituista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Kuluvan vuoden aikana pyloni kohoaa jo yli 100 metrin korkeuteen. Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja silta avataan liikenteelle vuonna 2027.