Skip to main content

Hakaniemensillan kulkuaukkoon korkeusrajoitus veneilykausille -23 ja -24

Tiedote 23.2.2023

Hakaniemensillan työmaa tammikuussa 2023

Uuden Hakaniemensillan rakennustyöt vaikuttavat siltojen alikulkukorkeuteen Siltavuorensalmessa vanhan Hakaniemensillan purkamiseen saakka. Vuosina 2023 ja 2024 alikulkukorkeus on 3,5 metriä.

Rakennustöiden valmistuttua uuden Hakaniemensillan lopullinen alikulkukorkeus on 4,7 metriä.

Lisäksi helmikuussa 2023 salmeen rakennetaan työteline uuden sillan hitsaus- ja maalaustöitä varten. Teline puretaan pois maaliskuun loppuun mennessä. Telineen ollessa paikoillaan (helmi-maaliskuu) sen alikulkukorkeus on 1,5 metriä.

Noudatathan varovaisuutta lähestyessäsi työmaata.

Pahoittelemme töistä aiheutuvia häiriöitä.

Hakaniemensillan läntinen jalankulku- ja pyöräilyväylä avataan liikenteelle 18.12.2024

Tiedote 17.12.2024

 

Hakaniemensillan läntinen jalankulku- ja pyöräilyväylä sekä Hakaniemenrannan puoleinen alikulku avataan liikenteelle 18.12.2024

Uuden Hakaniemensillan länsireunan jalankulku- ja pyöräilyväylä on valmistunut, ja se avataan liikenteelle keskiviikkona 18.12. aamun aikana.  

Samalla avataan Hakaniemenrannan puoleinen sillan alikulku, jota pitkin pääsee siirtymään länsipuolelta suoraan itäiselle jalankulku- ja pyöräilyväylälle – ja päinvastoin.

Vaikutukset jalankululle

Sillan länsireunan jalankulkureitti sekä Hakaniemenrannan alikulku avataan käyttöön.

Vaikutukset pyöräilylle

Sillan länsireunan pyöräilyreitti avataan käyttöön.

Vaikutukset moottoriajoneuvo- ja joukkoliikenteelle

Ei vaikutuksia.

Hakaniemensillan palapeli

Uutinen 6.2.2024

Hakaniemensillan verhoilu on käynnissä, ja tavoitteena on peittää kantavat teräsrakenteet betonia jäljittelevillä alumiinilevyillä, jotta sillasta saadaan ulkonäöltään yhdenmukainen. Tämä ratkaisu on peräisin asemakaavasta, jossa määrätään, että sillan tulee olla veistoksellinen betonirakenne. Suunnitteluvaiheessa kuitenkin havaittiin, että täysin betonirakenteinen silta olisi liian painava, joten kantava rakenne tehtiin teräksestä ja alapinta verhoillaan alumiinilevyillä.

Sillan suunnittelu on ollut haastavaa, sillä sen alapinta on kolmeen suuntaan kaareva. Suunnittelijoiden täytyi saada suorista teräspalkeista muodostumaan kolmiulotteinen kaareva rakenne. Ensin määriteltiin sillan pinnan muoto, jonka perusteella suunniteltiin verhoilulevyjako ja sekundääriorsisto levyjen kiinnittämistä varten. Tämän jälkeen suunniteltiin primääriorsisto, joka kiinnittyy siltakanteen.

Rakentaminen ei ole ollut helppoa, sillä siltakannen betonivaluun on pitänyt asentaa noin 2000 valuankkuria tarkkoihin sijainteihin. Valuankkurit kiinnitetään muottia vasten ennen betonointia, ja kun betoni on kovettunut, niihin voidaan kiinnittää ripustusrakenteet. Ripustusrakenteisiin kiinnitetään orret, joihin verhoilulevyt ruuvataan kiinni.

Sillan kolmeen suuntaan kaareva muoto tekee rakentamisesta haastavaa, sillä jokainen orsi ja verhoilulevy on uniikki kappaleensa. Jokaiselle osalle on yksi ainoa oikea paikka, jotta kokonaisuus onnistuu. Kyseessä on siis melkoinen palapeli.

Tällä hetkellä kaikki ripustusrakenteet ovat valmiit, ja verhoilulevyjen sekä huoltotasojen asennustyöt ovat käynnissä. Työn pitäisi valmistua helmikuun loppuun mennessä.

Hakaniemensillan purkutyömaalla kaatuneen nosturin nostotyötä ei voitu turvallisuussyistä keskeyttää aamuliikenteen ajaksi

Tiedote 15.8.2024

 

Kaatunut nosturi (keskellä) on tällä hetkellä puomi alhaalla odottamassa lisäkorjauksia.

Sörnäisten rantatiellä sijaitsevan vanhan Hakaniemensillan purkutyömaalla tapahtui maanantaina 12.8. noin klo 15.45 onnettomuus, jossa mobiili- eli autonosturi pääsi kaatumaan työmaa-alueella.

Kaatuneen nosturin nostaminen aloitettiin heti maanantain ja tiistain välisenä yönä, kun paikalle oli saatu tarvittavaa kalustoa. Valitettavasti nosto ei kuitenkaan valmistunut yön aikana, vaan venyi tiistaiaamun ja aamupäivän puolelle aiheuttaen liikenneruuhkaa. Turvallisuussyistä jo aloitettua nostotyötä ei kuitenkaan voitu jättää kesken, vaan se oli tehtävä kerralla valmiiksi.

Liikenteen katkaisusta sillalla ja nostotyön venymisestä viestittiin suurille medioille ja Fintrafficille, joka vastaa tieliikenteen häiriötiedottamisesta Suomessa. Asiasta kerrottiin myös Kruunusiltojen omilla kanavilla.  

Pitkäkestoinen työvaihe

Kaatuneen nosturin nostamisen suunnittelu aloitettiin maanantai-iltana välittömästi sen jälkeen, kun onnettomuustilanne oli saatu työmaalla hallintaan. Suunnitelman mukaiset nosturit saatiin tuotua ja pystytettyä työmaalle illan aikana. Kun nostotyö oli valmisteltu ja kaatunut nosturi kiinnitetty nostoapuvälineisiin, keskeytettiin liikenne Hakaniemensillalla nostotyön ajaksi, kuten Pelastuslaitoksen kanssa oli sovittu.

”Työ oli erittäin vaativa, koska kyseisen mobiilinosturin paino varusteineen on 100 000 kiloa ja sen painopiste oli monitahoinen: puomi yhteen suuntaan, painot yhteen ja sitten vielä itse auto”, kertoo Kruunusillat-allianssin projektinjohtaja Laura Saarlo.

Ensimmäisessä vaiheessa kaatunut nosturi irrotettiin mereen pudonneesta taakasta sukeltajatyönä, ja vasta sen jälkeen voitiin aloittaa varsinainen pystyyn nostaminen. Nostaminen ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin suunnitellusti, sillä nosturin kaatumistilanteessa vaurioitunut tukijalka ei kestänyt nostotilanteessa syntyvää poikkeuksellista kuormitusta, vaan katkesi.

Katkeamisen seurauksena nostotyö muuttui huomattavasti aiempaa haastavammaksi, ja se jouduttiin yön aikana suunnittelemaan kaksi kertaa uudelleen. Paikalle jouduttiin tuomaan lisää kalustoa kahteen kertaan, ja viimeinen kaluston tuonti ajoittui aamuruuhkaan.

”Kun nostotyö oli jo aloitettu, raskas ja painopisteiltään hankalan mallinen nostettava esine oli muuttunut epästabiiliksi. Turvallisuussyistä työtä ei voitu keskeyttää, vaikka jokainen liike olikin hallittu”, Saarlo jatkaa.

Nostotyötä jatkettiin niin kauan, että kaatunut nosturi saatiin varmistettua sellaiseen asentoon, jossa sen uudelleenkaatuminen oli varmuudella estetty. Lopulta tiistaina 13.8. noin klo 11 nosturi oli pystyssä ja stabilisoitu, ja uusi Hakaniemensilta voitiin avata liikenteelle.

”Nosturin moottori ja hallintalaitteisto olivat kaatumisen seurauksena vaurioituneet. Työmaalla on jatkettu työskentelyä niiden toimintakuntoon saamiseksi, jotta päästään varsinaisiin korjaustöihin. Nosturin tekniikka saatiinkin jo siinä määrin kuntoon keskiviikon aikana, että pystyyn jäänyt puomi saatiin laskettua”, Saarlo kuvailee tämänhetkistä tilannetta.

Kaatumisen syy

Kaatumisen syytä on selvitetty keskiviikon 14.8. aikana.

Alustavan tutkinnan perusteella kaatumisen oletetaan johtuneen nosturin nostokapasiteetin ylittymisestä nostotilanteen yhteydessä. Purkutyössä oltiin sahaamassa irti vanhan sillan reunaulokkeen osaa, joka irtosi odottamattomalla tavalla. Osaan kiinnitetyt nostoketjut osuivat yllättävän irtoamisen seurauksena vanhoihin rakenteisiin, ja kyseinen noin 20 000 kg:n painoinen osa lähti hallitsemattomaan liikkeeseen nosturista poispäin.

Voimakkaan liikkeen seurauksena taakka ajautui liian kauas nosturista ja aiheutti tilanteen, jossa nostokapasiteetti ylittyi ja nosturi kaatui. Kaatumisen yhteydessä nosturin tukijalkaan kohdistui poikkeuksellinen kuormitus ja se upposi maan sisään, ja toinen tukijaloista vääntyi.

”Julkisuuteen on levinnyt ensiarvio, että kaatuminen olisi johtunut maaperän pettämisestä, mutta tutkimusten perusteella maan pettäminen oli seurausta kaatumisesta, eikä kaatumisen syy”, Saarlo tarkentaa.

”Lopullinen kokonaiskuva onnettomuudesta saadaan vasta sitten, kun mereen pudonnut nosturin taakka eli purettavan sillankannen betoninen osa saadaan nostettua maalle. Tämä on hankala työvaihe, koska taakasta jouduttiin katkaisemaan nostoketjut veden alla, ja se on osittain uponnut pohjamutaan. Tällä hetkellä ei ole vielä selkeää arviota siitä, koska taakka saadaan merestä ylös”, hän jatkaa.

Henkilövahingot

Nosturin kuljettaja joutui hyppäämään pois kaatuvasta nosturista. Ensihoito tarkasti kuljettajan tilan onnettomuuspaikalla, ja hän pääsi lähtemään kotiin. Seuraavana päivänä kuljettajalla oli kuitenkin kipuja ja hän hakeutui lääkäriin, missä hänelle määrättiin viisi päivää sairaslomaa.

Kaatumisen aikaan työmaalla työskenteli useita kymmeniä henkilöitä, mutta kukaan muu ei loukkaantunut onnettomuudessa.

”Aiemmin antamamme tiedot onnettomuuspaikalta perustuivat sen hetkiseen parhaaseen käsitykseen, joka täydentyi myöhemmin uudella tiedolla”, Saarlo vielä lisää.

Hakaniemensillan reunapalkin purku aiheuttaa melua Kruununhaassa

Tiedote 25.4.2022

Kruunusillat-allianssi rakentaa uuden Hakaniemensillan, joka otetaan käyttöön tämän hetkisen arvion mukaan vuonna 2024. Vanha silta säilyy käytössä uuden sillan valmistumiseen ja käyttöönottoon saakka. Vanhasta sillasta kuitenkin puretaan jo nyt pois sellaisia osia, jotka on mahdollista purkaa ja jotka ovat kadun- ja sillanrakennustöiden tiellä.

Huhtikuun viimeisellä ja toukokuun ensimmäisellä viikolla Kruununhaan puolella puretaan sillan reunapalkkia. Purkutyöstä aiheutuu ajoittaista kovempaa melua ja sitä tehdään arkisin klo 8-18. Palkki puretaan, jotta sillan eteläreunassa oleva jalankulun ja pyöräilyn reitti saadaan siirrettyä pois sillan päältä.

Jalankulku ja pyöräily siirtyvät uudelle, väliaikaiselle rampille sillan eteläpuolelle viikon 18 aikana. Tiedotamme muutoksesta tarkemmin lähempänä ajankohtaa.

Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin klo 7-18, mutta toisinaan klo 22 asti tai viikonloppuisin ja pyhäpäivisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena 7-18. On kuitenkin tosiasia, että myös muut työt aiheuttavat ääntä ja voivat häiritä.

Työvaiheesta aiheutuvan melun voimakkuuden vuoksi ovet ja ikkunat kannattaa pitää suljettuina. Kruunusillat tarjoaa kuulosuojaimia eli korvatulppia halukkaille: niitä on noudettavissa postilaatikosta, joka sijaitsee Kirjatyöntekijän ja Välikadun risteyksessä, kevyen liikenteen sillan vieressä.

Pahoittelemme rakennustöiden aiheuttamia häiriöitä.

Uuden Hakaniemensillan rakentamisesta voit lukea lisää täällä.

Hakaniemensillan teräsrungon asennus alkaa Kruununhaan puolella

Tiedote 1.3.2023

 

Hakaniemensillan työmaa 27.2.2023.

Siltavuorensalmen ylittävän uuden Hakaniemensillan teräsrunkoa on asennettu alkuvuoden aikana Hakaniemen puolelta, ja maaliskuun aikana asennus jatkuu Kruununhaassa.

Perjantaina 3.3.2023 aamuyöllä Siltavuorenrantaan saapuu iso nosturi, jolla teräsrungon osia nostetaan paikoilleen. Osia saapuu seuraavan kolmen viikon ajan lavettikuljetuksina työmaalle yöaikaan. Lavettien saapuminen ja poistuminen työmaalta aiheuttaa lyhyitä muutamien minuuttien liikennekatkoja Sörnäisten rantatiellä.

Kuljetuksista ei aiheudu alueelle normaaleja liikenteen ääniä kovempaa melua. Varsinaisista nostoista, joita tehdään päiväsaikaan, ei aiheudu myöskään liikennekatkoja.

Hakaniemessä asennetaan ja testataan paineistettua jätevesilinjaa marraskuun ensimmäisellä viikolla

Tiedote 29.10.2019 | Kruunusillat

Rakensimme väliaikaisen viemäriputken Kruunuvuorenrannassa, koska siltä rannalta löytyi tähän työhön paremmin tilaa. Sitten putki uitettiin Hakaniemeen. Kuva: Mirko Soronen

Kruunusillat-allianssin rakennustyöt Hakaniemen alueella etenevät suunnitellusti. Laajasalon raitiotieyhteyden rakentamisen lisäksi allianssi toteuttaa mittavan määrän muita katu- ja kunnallisteknisiä töitä. Yksi tällainen työ on nykyisen, huonokuntoisen Hakaniemensillan korvaaminen uudella sillalla, joka rakennetaan nykyisen sillan itäpuolelle.

Uuden Hakaniemensillan linjauksen kohdalla Siltavuorensalmessa kulkee jätevesilinja, ns. paineviemäri, joka kuljettaa ison osan kantakaupungin jätevesistä. Paineviemäri on siirrettävä pois uuden sillan kohdalta, ennen kuin ruoppaus- ja paalulaattatyöt sekä varsinainen sillanrakennus voidaan aloittaa. Rakennustöiden ajaksi alueelle tehdään väliaikainen paineviemäri.

Paineviemärin siirtotyö aloitettiin keväällä 2021, ja väliaikainen viemärilinja päästään ottamaan käyttöön marraskuun aikana. Marraskuun ensimmäisellä viikolla viemärilinja upotetaan merenpohjaan ja tehdään koepaineistus viemärilinjan vedenpitävyyden varmistamiseksi. Koepaineistuksen ajaksi osa Hakaniemenrannasta joudutaan turvallisuussyistä sulkemaan kaikelta liikenteeltä. Tästä syystä koepaineistus tehdään yöllä.

Maanantaina 1.11. aloitettava upotustyö kestää kahdesta kolmeen päivään, riippuen esimerkiksi sääolosuhteista. Upotuksen jälkeen tehtävä koepaineistus ajoittuu tämänhetkisen arvion mukaan torstain 4.11. ja perjantain 5.11. väliselle yölle, klo 23.00-05.00 välille. Liikenteenohjaajat ovat tällöin ohjaamassa liikennettä.

Pahoittelemme työn aiheuttamia häiriöitä.

Hakaniemessä ja Siltavuorenrannassa tehdään melua aiheuttavia töitä

Tiedote 24.5.2021

Kruunusillat-raitiotien ja uuden Hakaniemensillan valmistelevat rakennustyöt aloitetaan Hakaniemessä ja Siltavuorenrannassa toukokuun aikana työmaa-alueiden perustamisella ja tarvittavien liikennejärjestelyjen tekemisellä. Ensimmäiset kovempaa melua aiheuttavat työvaiheet alkavat touko-kesäkuun vaihteessa.

Siltavuorenrannassa aloitetaan pontitustyöt touko-kesäkuun vaihteessa Kirjanpuiston vieressä. Puistoa voi käyttää normaalisti, mutta työ voi valitettavasti olla päiväsaikaan häiritsevää melua aiheuttavaa. Pontitustyötä tehdään käytännössä koko loppuvuoden ajan, muttei joka päivä, vaan jaksoittain. Välillä saattaa olla kuukaudenkin tauko.

Hakaniemenrannassa aloitetaan samoihin aikoihin lyöntipaalutustyöt, jotka kestävät vaiheissa vuoteen 2025 saakka. Paalutuksessa on välillä jopa kuukausien mittaisia taukoja. Kaivutöiden yhteydessä teemme pilaantuneiden maiden puhdistustöitä. Pilaantuneet maat kaivetaan ja kuljetetaan niiden vastaanottopaikkaan siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille tai eläimille.

Päivittäinen työaika on arkisin kello 7–18 välillä. Erityistä melua aiheuttavat työt, kuten paalutus, aloitetaan noin kello 8. Kello 18–22 tai viikonloppuisin ja pyhäpäivinä kello 8–18 välillä saatetaan tehdä töitä, joista ei aiheudu erityistä melua, esimerkiksi normaalia kaivutyötä. Liikennejärjestelyjä joudutaan toisinaan tekemään yöaikaan.

Työvaiheista aiheutuvan melun voimakkuuden vuoksi ovet ja ikkunat kannattaa tarvittaessa pitää suljettuina. Kruunusillat tarjoaa kuulosuojaimia halukkaille.

Sekä Hakaniemessä että Siltavuorenrannassa Kruunusillat-raitiotien rakennustyöt sekä liittyvät työt, kuten Hakaniemensillan ja Näkinsillan uusiminen, jatkuvat vaiheissa vuoteen 2026 asti. Pahoittelemme suuresti aiheuttamaamme häiriötä.

Lisätietoa - Mer information

Työmaapäivystys arkisin klo 8-16 p. 020 433 1306
Arbetsplatsjour vardagar kl. 8-16 tfn 020 433 1306
www.kruunusillat.fi
www.facebook.com/kruunusillat
www.twitter.com/kruunusillat

Bulletin också på svenska från denna länk

Hakaniemessä tehdään melua aiheuttavaa yötyötä kahtena yönä viikolla 19

Tiedote 28.4.2022

Maanantain 9.5. ja tiistain 10.5. sekä keskiviikon 11.5. ja torstain 12.5. välisinä öinä tehdään tämän hetkisen tiedon mukaan melua aiheuttavaa viemärin liitostyötä Hakaniemessä, Näkinpuiston ympäristössä. Työ saattaa siirtyä toiseen ajankohtaan, mikäli kunta-alan työtaistelu kieltää ylityöt.

Asennusta tehdään Sörnäisten rantatiellä, tulevan Miina Sillanpään kadun risteyksessä. Varsinainen asennustyö ei aiheuta juurikaan melua. Sitä syntyy kuitenkin imuautoista, jotka tulevat asennuksen ajaksi imemään jätettä viemäreistä Sörnäisten rantatielle väliaikaisen liikenneympyrän läheisyyteen, ja käyvät tyhjentämässä sitä viemäriin Haapaniemenkadun ja Hämeentien risteyksessä.

Sekä Sörnäisten rantatiellä että Haapaniemenkadun ja Hämeentien risteyksen läheisyydessä on siis yöllä luvassa imuautoista lähtevää kovempaa melua, ja myös hajuhaittaa voi syntyä. Myös autojen vilkkuvalot voivat häiritä. Työtä tehdään klo 22-06 välillä.

Kyseinen työvaihe joudutaan tekemään yöllä useista eri syistä, joista merkittävin on se, että yöllä, kun suurin osa ihmisistä nukkuu, jätettä virtaa viemärissä vähemmän.

Pahoittelemme häiriöitä.

Hakaniemi: Vuoden 2025 tilannekatsaus

Tiedote 11.2.2025

 

Kruunusillat-allianssin Hakaniemen alueen töiden valmistumisvuodet

Me Kruunusillat-väki olemme rakentaneet teille uutta rantaa, katuja ja siltoja. Lisäksi olemme korjanneet viemäreitänne, vesijohtojanne sekä sähkö- ja telekaapeleitanne. Työmme ovat jo pitkälti valmiina, mutta vielä on odotettavaakin – saatte lopuksi uuden merellisen raitiotieyhteyden.

Työmaa on haitannut arkeanne. Olette silti ollut ymmärtäväisiä ja kärsivällisiä. Kiitos!

Avaamme uuden Merihaansillan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön kesällä. Myös Lyyra-korttelin on tarkoitus valmistua kesällä. Siltavuorenrannan puisto- ja rantaosuus valmistuu osaltamme loppukesällä. Hakaniemenrannan itäosan saamme valmiiksi syksyllä. Siltasaarenkatu valmistuu alkuvuonna 2026.

Emme tee kaikkea valmiiksi: Näkinaukio ja sen viereinen tontti sekä uudet meritäyttöalueet Hakaniemensillan molemmin puolin jäävät odottamaan seuraavia rakentajia. Myös Kirjanpuisto rakennetaan loppuun myöhemmin.

Hakaniemessä on maaliskuun alusta lokakuun loppuun suuria joukkoliikennemuutoksia. Niistä saa tietoa HSL:n kanavista. Myös autoliikenteelle on luvassa kiertoreittejä.

Kovaa melua aiheuttavia töitä teemme Siltasaarenkadulla välillä Pitkäsilta – Hakaniemenranta maaliskuun alusta alkukesään. Hakaniemen- ja Siltavuorenrannassa teemme satunnaisia lyhytkestoisia kovempaa melua aiheuttavia töitä.

Aloitamme raitiotien koeajot Hakaniemessä tämän vuoden lopussa ja jatkamme niitä ensi vuonna.

Työmme päättyvät vuonna 2026. Raitiotien matkustajaliikenne Laajasaloon alkaa vuonna 2027.

Työmaat aiheuttavat haittaa

Elämä työmaan laidalla on ikävää. Haittaamme arkeanne, vaikka emme haluaisi.

Työmaat aiheuttavat turvallisuutenne takia muutoksia liikkumiseen. Opastamme reitit kadulla. Jos näin ei ole, antakaa meille palautetta. Kerromme myös ennalta nettisivuillamme ja Facebookissa muutoksista. HSL kertoo joukkoliikenteen muutoksista.

Työmme aiheuttaa melua ja pölyä, joita torjumme kaikin käytettävissä olevin keinoin. Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin kello 7-18 ja lauantaisin kello 8-18, mutta toisinaan ympäristöviranomaisen antaman luvan mukaisesti klo 22 asti tai viikonloppuisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena 7-18 ja lauantaina 8-18. On silti tosiasia, että myös muut työmme voivat häiritä.

Helsingin uusi maamerkki kohoaa yli sataan metriin jo tänä vuonna

Tiedote 24.1.2024

 

Uuden Kruunuvuorensillan keskituki eli pyloni on nyt kohonnut sillan kansitasoon, noin 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kuluvan vuoden aikana ylitetään sata metriä ja valmistuessaan pylonin huippu on 135 metrin korkeudella.

Ilmakuva Kruunuvuorensillan pylonin rakentamisesta. Kuva: HTJ

Pyloni on näkyvin Kruunuvuorensillan tukirakenteista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Jos huomioidaan myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 metriä.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan ns. kiipeävän muotin tekniikalla. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.

Muottitason alapuolella ylöspäin nousee samalla pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt.

Betonin valukertoja pylonissa tulee yhteensä noin viisikymmentä ennen kuin pyloni on huipussaan. Nyt valuja on tehty kahdeksan ja seuraava valu on vuorossa helmikuussa. Pylonin betoniraudoitus on suunniteltu tavallisesta raudoituksesta poiketen korvaamalla osa harjateräsraudoitteesta 50 mm korkealujuustangoilla eli SAS-tangoilla.

Pyloni on perustettu kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on 9,5 metriä merenpinnan alapuolella. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 x 18 x 4,5 metriä ja sen muottina toimi kallioon louhittu potero. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle valettiin toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Alempi peruslaatta tehtiin vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle tulee pylonin jalusta.

Rakennettavan pylonin osat ovat perustus, jalusta, sidepalkki, pylonin alaosa, pylonin yläosa ja köysialue sekä pylonin huippu. Pylonin jalusta on alue, joka alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy 19,5 metrin korkeuteen. Jalusta on umpinainen teräsbetonirakenne.

Sidepalkiksi sanotaan osuutta 19 metrin korkeudesta 25 metrin korkeuteen. Sidepalkissa yhdistyvät kannen teräsrakenne ja pylonirakenne toisiinsa. Sidepalkin yläpuolelta, 25 metrin tasosta 78 metrin korkeudelle on pylonin alaosa. Alaosan kaksi haaraa (jalkaa) ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee 98 metrin korkeuteen.  Portaat jatkuvat huipulle asti.

Sidepalkit pylonin alueella.

 Pylonin teräsrakenteen asennuksenaikainen työtaso rakenteilla.

78 metrin korkeudelta alkaa pylonin yläosa ja tämä osa kohoaa aina tasolle 101 metriin. Tällä alueella pylonin haarat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Köysialue alkaa korkeudelta 101 metriä ja päättyy 124 metrin korkeuteen.

Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa, kunnes saavutetaan taso +135 metriä. Pylonin huipulla on ”parveke”, joka mahdollistaa muun muassa lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamasuojauksena toimiva salamamasto.

Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja raitiotien matkustajaliikenne alkaa sillalla vuonna 2027.

Helsinki haluaa pyöräilystä aidon vaihtoehdon arkiliikenteeseen

Tiedote 30.5.2023

Tammikuussa alkanut FinnCycle-tutkimushanke tutkii pyöräliikenteen seuraavan suuren kehitysloikan toteuttamista Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on vakiinnuttaa pyöräily osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää. Helsingin kaupunki osallistuu Tampereen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernen toteuttamaan tutkimukseen yhdessä 12 muun suomalaiskaupungin kanssa.

Kööpenhaminassa pyöräily on nopein ja helpoin tapa liikkua. Kuva: Kalle Vaismaa / Tampereen yliopisto

Olennainen osa vihreää siirtymää on suosia kestäviä ja vähäpäästöisiä kulkutapoja. Viimeisten viiden vuoden aikana valtiolta on herunut rahaa kuntien katuverkon parantamiseen ja olosuhteet pyöräilyyn ovat parantuneet. Silti pyöräilyä ei vieläkään mielletä aidosti vaihtoehtona julkiselle liikenteelle ja yksityisautoilulle.

– Pyöräilyä ajatellaan usein pelkästään liikuntaharrastuksena, vaikka se pitäisi nähdä osana liikennejärjestelmää, yhtenä arjen liikkumismuotona, sanoo FinnCycle-hankkeen vetäjä, väitöskirjatutkija Harri Vaarala Tampereen yliopistosta.

Tutkimuksessa pyöräilyn edistämisen edellytyksiä suomalaiskaupungeissa peilataan hyviksi todettuihin eurooppalaisiin käytäntöihin. Tutkimus tarjoaa kaupunkien päättäjille, viranomaisille ja liikennesuunnittelijoille tutkitun tiedon muodossa eväitä pyöräliikenteen edistämiseen.

Toimiva infra ja talvikunnossapito kynnyskysymyksiä

Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja väestön liikkumattomuus ovat painavia syitä edistää pyöräliikennettä kaupungeissa. Jotta yhä useampi valitsisi pyörän arjen matkoilleen, kaupungeista pitäisi löytyä pyöräliikenteelle laadukas infra, sitä suosiva liikenneverkko ja toimiva talvikunnossapito.

— Helsingissä pyöräliikenteeseen suhtaudutaan keskeisenä osana liikennejärjestelmää. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä mahdollistaa mahdollisimman monen määränpään helppo ja turvallinen ympärivuotinen saavutettavuus polkupyörällä – oli pyöräilijä sitten kahdeksan- tai 80-vuotias, kertoo pyöräliikenteen koordinaattori ja liikennesuunnittelija Oskari Kaupinmäki Helsingin kaupungilta.

— Tavoitteemme on, että pyöräilyn osuus matkoista kasvaa selvästi ja näin edesautetaan hiilineutraalisuustavoiteen saavuttamista, jatkaa Kaupinmäki.

Harri Vaaralan mukaan tulevaisuudessa pyöräilylle pitää esimerkiksi tarjota oma turvallinen paikka liikenteessä sekä mahdollistaa ympärivuotinen ajaminen.

— Risteykset ja pysäköinti vaativat myös huomiota. Yleensäkin koko matkaketju pitäisi suunnitella pitkäjänteisesti, hän korostaa. 

FinnCycle-tutkimushankkeen pääteemoja ovat pyöräliikenteen infran laatu, pyöräily-ystävällinen liikenneverkko, pyöräliikenteen kausivaihtelu ja pitkäjänteinen liikennepolitiikka.

Tutkimus kestää kesäkuuhun 2025 saakka. Liikenteen tutkimuskeskus Verne tekee tutkimus- ja kehitystyötä tiiviissä yhteistyössä hanketta rahoittavien 13 suomalaisen edelläkävijäkaupungin kesken. Hankkeessa ovat mukana Helsinki, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Rauma, Tampere, Turku ja Vaasa.

Hyvät häviäjät

Tiedote 9.2.2023

 Tällä hetkellä Suomen suurimman sillan paikkaa pitää Raippaluodon silta, joka yhdistää Raippaluodon saaren mantereeseen Mustasaaressa. Raippaluodon silta on vinoköysisilta ja sen pituus on 1045 m ja alikulkukorkeus 26 m. Raippaluodon sillassa on kaksi pylonia ja niiden korkeus on 82,5 m. Raippaluodon silta vihittiin käyttöön vuonna 1997.

Raippaluodon silta. Kuva: Anniina Peni-Nyman.
Suomen toiseksi suurin silta on Tähtiniemen silta Heinolassa. Tähtiniemen silta on liittorakenteinen vinoköysisilta. Sillan pituus on 924 m ja sen H-kirjaimen muotoinen kannatinpylväs eli pyloni on 105 m korkea. Sillan pisin jänneväli on 165 m. Tähtiniemen silta vihitiin käyttöön 1993.

Tähtiniemen silta.
Tilanne tulee muuttumaan, kun Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan yhdistävästä Kruunuvuorensillasta tulee Suomen pisin ja korkein silta. Se on maailmanluokassakin poikkeuksellinen, sillä näin isoja siltoja ei ole maailmallakaan rakennettu pelkästään joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. Silta tulee valmistuttuaan olemaan kiinnostava nähtävyys paitsi kokonsa, myös sen suunnittelun takana olevan edistyksellisen liikenneajattelun ansiosta.

Kruunuvuorensilta on liittopalkein tuettu vinoköysisilta ja sillan rakentaminen aloitettiin syksyllä 2021 työsillan rakentamisella. Valmistuttuaan Kruunuvuorensillan pituus on 1191 m, pylonin korkeus 135 m ja sillan alikulkukorkeus 20 m. Sillan pisin jänneväli on 260 m. Tästä pidempi jänneväli tulee Kirjalansalmen siltaan Paraisille. Siinä jänneväli tulee olemaan 265 m.

Iso muutos veneilyyn Kruunuvuorenselälle heinäkuussa

Tiedote 10.5.2023

Kruunuvuorenselälle tulee 18 metrin alikulkukorkeus 25. heinäkuuta 2023 uuden Kruunuvuorensillan takia. Lisäksi kulku on kokonaan suljettu kaikilta veneiltä kahtena yönä heinäkuun lopussa nostotöiden vuoksi.

Rakennustyöt aiheuttavat kulkurajoituksia veneille myös muilla alueen uusilla silloilla.

KRUUNUVUORENSILTA

Laajasalon ja Korkeasaaren välillä Kruunuvuorenselällä on 25.7.2023 alkaen sillassa 18 metrin tilapäinen alikulkukorkeus yli kahden vuoden ajan. Valmiin sillan alikulkukorkeus on syksystä 2025 lähtien 20 metriä

Muutosten takia korvaavia laituripaikkoja tarvitsevien tulee olla yhteydessä Helsingin kaupunkiin: venepaikkavaraukset(at)hel.fi

Sillan kulkuaukko on nostotöiden vuoksi kokonaan suljettu 25.7.2023 klo 00.00-06.00 ja 26.7.2023 klo 00.00-06.00. Jos tuulta on yli 10 m/s nostotyöt siirtyvät seuraaviin öihin. Merinosturi työskentelee alueella 1-2 viikkoa. Nosturin lähelle ei pidä ajaa.

FINKENSILTA

Korkeasaaren ja Kalasataman Sompasaaren välisen Finkensillan väylä aukeaa noin lokakuussa 2023, minkä jälkeen sillan alikulkukorkeus on 6,9 metriä.

MERIHAANSILTA

Merihaan ja Kalasataman Sompasaaren välinen laivaväylä lakkautetaan 1.8.2023, mutta korkeusrajoitus salmeen tulee vasta aikaisintaan 1.10.2023. Tällöin väliaikaiseen työsiltaan jätetään Nihdin puoleiseen kulkuaukko, joka on noin 7 metriä leveä ja vähintään 2,3 metriä korkea. Kulkuaukon sijainti muuttuu työn edetessä.

Valmiissa sillassa, arviolta vuodesta 2026 alkaen, on 2,5 metrin alikulkukorkeus. Sillassa on myös erikoistapauksissa ajoneuvonosturien avulla avattava osuus.

HAKANIEMENSILTA

Siltavuorensalmessa Hakaniemensillan alikulkukorkeus on 3,5 metriä vuosina 2023-2024, minkä jälkeen se on valmiissa sillassa 4,7 metriä.

PÄIVITTYVÄT LISÄTIEDOT

Työmaan aiheuttamista veneilymuutoksista on ajantasainen tieto osoitteessa kruunusillat.fi/veneilijoille

KARTTA UUSISTA VESISTÖSILLOISTA:

https://kruunusillat.fi/content/uploads/2023/05/veneilytiedote_sillat_netti.jpg

Jalankulun ja pyöräilyn reitit muuttuvat Hakaniemenrannassa

Tiedote 18.9.2024

 

Hakaniemenrannassa otetaan käyttöön uusi, lopputilanteen mukainen suojatie 19.9. Rannassa kulkeva jalankulun ja pyöräilyn reitti suljetaan 23.9.

Hakaniemenrannassa, Hakaniemen torikadun kohdalla otetaan käyttöön lopputilanteen mukainen suojatie torstaina 19.9.

Maanantaina 23.9. rannan puolella kulkeva jalankulun ja pyöräilyn väylä suljetaan, ja jalankulku ja pyöräily ohjataan uutta suojatietä pitkin kadun yli Viherniemenkadun ja Hakaniemenkadun suuntaan.

Järjestelyn kesto on noin kaksi viikkoa.

Jalankulun ja pyöräilyn reitti muuttuu Hakaniemensillan Kruununhaan päässä 25.5.2022

Tiedote 25.5.2022

Jalankulun ja pyöräilyn reitit laskeutuvat sillalta uutta, väliaikaista ramppia pitkin Pohjoisranta-asuntokadulle.

Kruunusillat-allianssi rakentaa uuden Hakaniemensillan, joka otetaan käyttöön tämänhetkisen arvion mukaan alkuvuonna 2024. Sen jälkeen vanha silta puretaan.

Sillanrakennustyöt ovat käynnissä molemmin puolin Siltavuorensalmea. Alkukesän 2022 aikana Kruununhaan puolella kaikki liikenne siirretään rannasta kiertotielle lähemmäksi rakennuksia, jotta rakennustöille saadaan lisää tilaa

Keskiviikkona 25.5. siirretään ensin jalankulku ja pyöräily sillalta Kruununhakaan saavuttaessa uudelle linjaukselle, uutta väliaikaista ramppia pitkin Pohjoisranta-asuntokadulle. Vanha jalankulun ja pyöräilyn väylä poistuu käytöstä.

Moottoriajoneuvoliikenne siirtyy uudelle linjaukselle näillä näkymin kesäkuun puolessavälissä.

Nämä järjestelyt ovat voimassa uuden Hakaniemensillan valmistumiseen saakka.

Pahoittelemme rakennustöiden aiheuttamia häiriöitä.

Vaikutukset jalankululle

Jalankulku siirretään Kruununhaan jalankulun ja pyöräilyn sillan eteläpuolelta uutta, väliaikaista ramppia pitkin alas kohti kerrostaloja. Uusi linjaus kulkee kerrostalojen edessä Pohjoisrannan talojen 30-22 välisellä alueella. Vanha jalankulun ja pyöräilyn väylä poistuu käytöstä.

Vaikutukset pyöräilylle

Pyöräilyn väylä siirtyy Kruununhaan jalankulun ja pyöräilyn sillan eteläpuolelta uutta, väliaikaista ramppia pitkin alas kohti kerrostaloja. Väylän uusi linjaus kulkee kerrostalojen edessä Pohjoisrannan talojen 30-22 välisellä alueella. Vanha jalankulun ja pyöräilyn väylä poistuu käytöstä.

Vaikutukset joukkoliikenteelle

Ei vaikutuksia.

Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle

Ei vaikutuksia tässä vaiheessa.

Jalankulun ja pyöräilyn väylä Sörnäisten rantatiellä suljetaan tilapäisesti ajalla 4.-7.7.

Tiedote 29.6.2022

Kuvan kiertotie on voimassa 4.-7.6.

Kruunusillat-allianssi uusii Sörnäisten rantatien ylittävän Näkinsillan. Sillanrakennustöiden vaatimien paalutusten takia Sörnäisten rantatiellä joudutaan sulkemaan Näkinaukion jalankulun ja pyöräilyn väylät tilapäisesti neljän päivän ajaksi 4.-7.7.2022.

Kiertotie on opastettu maastossa.

Pahoittelemme rakennustöiden aiheuttamia häiriöitä.

Jalankulun reitteihin muutoksia Metallitalon (Hakaniemenranta 1) ympäristössä 19.2. alkaen

Tiedote 15.2.2024

Siltasaarenkadun katuremontti etenee ja aiheuttaa muutoksia jalankulun reitteihin Metallitalon välittömässä läheisyydessä.

Siltasaarenkadun ja Hakaniemenrannan risteyksessä, Metallitalon kulmalla sijaitsevat rappuset poistetaan käytöstä maanantaista 19.2. alkaen. Viereinen luiska jää toistaiseksi käyttöön, ja jalankulku tapahtuu sitä pitkin.

Myöhemmin keväällä jalankulku siirtyy väliaikaiseen kävelyputkeen, jonka käyttöönotosta tiedotetaan myöhemmin.

Jalankulun reitteihin muutoksia Metallitalon (Hakaniemenranta 1) ympäristössä 19.2. alkaen

Tiedote 15.2.2024

Siltasaarenkadun katuremontti etenee ja aiheuttaa muutoksia jalankulun reitteihin Metallitalon välittömässä läheisyydessä.

Siltasaarenkadun ja Hakaniemenrannan risteyksessä, Metallitalon kulmalla sijaitsevat rappuset poistetaan käytöstä maanantaista 19.2. alkaen. Viereinen luiska jää toistaiseksi käyttöön, ja jalankulku tapahtuu sitä pitkin.

Myöhemmin keväällä jalankulku siirtyy väliaikaiseen kävelyputkeen, jonka käyttöönotosta tiedotetaan myöhemmin.

John Stenbergin rannassa liikennejärjestelyt muuttuvat 16.10.2023

Tiedote 12.10.2023

 

Jalankulkureitti kulkee kiinteistön vieressä ajalla 16.-23.10.

John Stenbergin rannassa aloitetaan maanantaina 16.10. kaapelin siirtotyö, jonka kesto on noin viikko. Työn arvioidaan valmistuvan 23.10. mennessä

Vaikutukset jalankululle

Jalankulku ohjataan kiinteistön eteen Hakaniemenrannan ja Siltasaarenkadun suojateiltä.

Vaikutukset pyöräilylle

Pyöräilijät ohjataan Pitkäsillalta John Stenbergin rantaan ajoradan kautta.

Vaikutukset joukkoliikenteelle

Ei vaikutuksia.

Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle

Ajorataa joudutaan hieman kaventamaan Siltasaarenkadun risteysalueella, jotta pyöräilyn reitille saadaan tilaa.