Tiedote 29.10.2019 | Kruunusillat
Rakensimme väliaikaisen viemäriputken Kruunuvuorenrannassa, koska siltä rannalta löytyi tähän työhön paremmin tilaa. Sitten putki uitettiin Hakaniemeen. Kuva: Mirko Soronen
Kruunusillat-allianssin rakennustyöt Hakaniemen alueella etenevät suunnitellusti. Laajasalon raitiotieyhteyden rakentamisen lisäksi allianssi toteuttaa mittavan määrän muita katu- ja kunnallisteknisiä töitä. Yksi tällainen työ on nykyisen, huonokuntoisen Hakaniemensillan korvaaminen uudella sillalla, joka rakennetaan nykyisen sillan itäpuolelle.
Uuden Hakaniemensillan linjauksen kohdalla Siltavuorensalmessa kulkee jätevesilinja, ns. paineviemäri, joka kuljettaa ison osan kantakaupungin jätevesistä. Paineviemäri on siirrettävä pois uuden sillan kohdalta, ennen kuin ruoppaus- ja paalulaattatyöt sekä varsinainen sillanrakennus voidaan aloittaa. Rakennustöiden ajaksi alueelle tehdään väliaikainen paineviemäri.
Paineviemärin siirtotyö aloitettiin keväällä 2021, ja väliaikainen viemärilinja päästään ottamaan käyttöön marraskuun aikana. Marraskuun ensimmäisellä viikolla viemärilinja upotetaan merenpohjaan ja tehdään koepaineistus viemärilinjan vedenpitävyyden varmistamiseksi. Koepaineistuksen ajaksi osa Hakaniemenrannasta joudutaan turvallisuussyistä sulkemaan kaikelta liikenteeltä. Tästä syystä koepaineistus tehdään yöllä.
Maanantaina 1.11. aloitettava upotustyö kestää kahdesta kolmeen päivään, riippuen esimerkiksi sääolosuhteista. Upotuksen jälkeen tehtävä koepaineistus ajoittuu tämänhetkisen arvion mukaan torstain 4.11. ja perjantain 5.11. väliselle yölle, klo 23.00-05.00 välille. Liikenteenohjaajat ovat tällöin ohjaamassa liikennettä.
Pahoittelemme työn aiheuttamia häiriöitä.
Tiedote 24.5.2021
Kruunusillat-raitiotien ja uuden Hakaniemensillan valmistelevat rakennustyöt aloitetaan Hakaniemessä ja Siltavuorenrannassa toukokuun aikana työmaa-alueiden perustamisella ja tarvittavien liikennejärjestelyjen tekemisellä. Ensimmäiset kovempaa melua aiheuttavat työvaiheet alkavat touko-kesäkuun vaihteessa.
Siltavuorenrannassa aloitetaan pontitustyöt touko-kesäkuun vaihteessa Kirjanpuiston vieressä. Puistoa voi käyttää normaalisti, mutta työ voi valitettavasti olla päiväsaikaan häiritsevää melua aiheuttavaa. Pontitustyötä tehdään käytännössä koko loppuvuoden ajan, muttei joka päivä, vaan jaksoittain. Välillä saattaa olla kuukaudenkin tauko.
Hakaniemenrannassa aloitetaan samoihin aikoihin lyöntipaalutustyöt, jotka kestävät vaiheissa vuoteen 2025 saakka. Paalutuksessa on välillä jopa kuukausien mittaisia taukoja. Kaivutöiden yhteydessä teemme pilaantuneiden maiden puhdistustöitä. Pilaantuneet maat kaivetaan ja kuljetetaan niiden vastaanottopaikkaan siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille tai eläimille.
Päivittäinen työaika on arkisin kello 7–18 välillä. Erityistä melua aiheuttavat työt, kuten paalutus, aloitetaan noin kello 8. Kello 18–22 tai viikonloppuisin ja pyhäpäivinä kello 8–18 välillä saatetaan tehdä töitä, joista ei aiheudu erityistä melua, esimerkiksi normaalia kaivutyötä. Liikennejärjestelyjä joudutaan toisinaan tekemään yöaikaan.
Työvaiheista aiheutuvan melun voimakkuuden vuoksi ovet ja ikkunat kannattaa tarvittaessa pitää suljettuina. Kruunusillat tarjoaa kuulosuojaimia halukkaille.
Sekä Hakaniemessä että Siltavuorenrannassa Kruunusillat-raitiotien rakennustyöt sekä liittyvät työt, kuten Hakaniemensillan ja Näkinsillan uusiminen, jatkuvat vaiheissa vuoteen 2026 asti. Pahoittelemme suuresti aiheuttamaamme häiriötä.
Lisätietoa - Mer information
Työmaapäivystys arkisin klo 8-16 p. 020 433 1306
Arbetsplatsjour vardagar kl. 8-16 tfn 020 433 1306
www.kruunusillat.fi
www.facebook.com/kruunusillat
www.twitter.com/kruunusillat
Bulletin också på svenska från denna länk
Tiedote 28.4.2022
Maanantain 9.5. ja tiistain 10.5. sekä keskiviikon 11.5. ja torstain 12.5. välisinä öinä tehdään tämän hetkisen tiedon mukaan melua aiheuttavaa viemärin liitostyötä Hakaniemessä, Näkinpuiston ympäristössä. Työ saattaa siirtyä toiseen ajankohtaan, mikäli kunta-alan työtaistelu kieltää ylityöt.
Asennusta tehdään Sörnäisten rantatiellä, tulevan Miina Sillanpään kadun risteyksessä. Varsinainen asennustyö ei aiheuta juurikaan melua. Sitä syntyy kuitenkin imuautoista, jotka tulevat asennuksen ajaksi imemään jätettä viemäreistä Sörnäisten rantatielle väliaikaisen liikenneympyrän läheisyyteen, ja käyvät tyhjentämässä sitä viemäriin Haapaniemenkadun ja Hämeentien risteyksessä.
Sekä Sörnäisten rantatiellä että Haapaniemenkadun ja Hämeentien risteyksen läheisyydessä on siis yöllä luvassa imuautoista lähtevää kovempaa melua, ja myös hajuhaittaa voi syntyä. Myös autojen vilkkuvalot voivat häiritä. Työtä tehdään klo 22-06 välillä.
Kyseinen työvaihe joudutaan tekemään yöllä useista eri syistä, joista merkittävin on se, että yöllä, kun suurin osa ihmisistä nukkuu, jätettä virtaa viemärissä vähemmän.
Pahoittelemme häiriöitä.
Tiedote 24.1.2024
Uuden Kruunuvuorensillan keskituki eli pyloni on nyt kohonnut sillan kansitasoon, noin 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kuluvan vuoden aikana ylitetään sata metriä ja valmistuessaan pylonin huippu on 135 metrin korkeudella.
Ilmakuva Kruunuvuorensillan pylonin rakentamisesta. Kuva: HTJ
Pyloni on näkyvin Kruunuvuorensillan tukirakenteista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.
Jos huomioidaan myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 metriä.
Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan ns. kiipeävän muotin tekniikalla. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.
Muottitason alapuolella ylöspäin nousee samalla pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt.
Betonin valukertoja pylonissa tulee yhteensä noin viisikymmentä ennen kuin pyloni on huipussaan. Nyt valuja on tehty kahdeksan ja seuraava valu on vuorossa helmikuussa. Pylonin betoniraudoitus on suunniteltu tavallisesta raudoituksesta poiketen korvaamalla osa harjateräsraudoitteesta 50 mm korkealujuustangoilla eli SAS-tangoilla.
Pyloni on perustettu kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on 9,5 metriä merenpinnan alapuolella. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 x 18 x 4,5 metriä ja sen muottina toimi kallioon louhittu potero. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle valettiin toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Alempi peruslaatta tehtiin vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle tulee pylonin jalusta.
Rakennettavan pylonin osat ovat perustus, jalusta, sidepalkki, pylonin alaosa, pylonin yläosa ja köysialue sekä pylonin huippu. Pylonin jalusta on alue, joka alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy 19,5 metrin korkeuteen. Jalusta on umpinainen teräsbetonirakenne.
Sidepalkiksi sanotaan osuutta 19 metrin korkeudesta 25 metrin korkeuteen. Sidepalkissa yhdistyvät kannen teräsrakenne ja pylonirakenne toisiinsa. Sidepalkin yläpuolelta, 25 metrin tasosta 78 metrin korkeudelle on pylonin alaosa. Alaosan kaksi haaraa (jalkaa) ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee 98 metrin korkeuteen. Portaat jatkuvat huipulle asti.
Sidepalkit pylonin alueella.
Pylonin teräsrakenteen asennuksenaikainen työtaso rakenteilla.
78 metrin korkeudelta alkaa pylonin yläosa ja tämä osa kohoaa aina tasolle 101 metriin. Tällä alueella pylonin haarat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Köysialue alkaa korkeudelta 101 metriä ja päättyy 124 metrin korkeuteen.
Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa, kunnes saavutetaan taso +135 metriä. Pylonin huipulla on ”parveke”, joka mahdollistaa muun muassa lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamasuojauksena toimiva salamamasto.
Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja raitiotien matkustajaliikenne alkaa sillalla vuonna 2027.
Tiedote 30.5.2023
Tammikuussa alkanut FinnCycle-tutkimushanke tutkii pyöräliikenteen seuraavan suuren kehitysloikan toteuttamista Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on vakiinnuttaa pyöräily osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää. Helsingin kaupunki osallistuu Tampereen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernen toteuttamaan tutkimukseen yhdessä 12 muun suomalaiskaupungin kanssa.
Kööpenhaminassa pyöräily on nopein ja helpoin tapa liikkua. Kuva: Kalle Vaismaa / Tampereen yliopisto
Olennainen osa vihreää siirtymää on suosia kestäviä ja vähäpäästöisiä kulkutapoja. Viimeisten viiden vuoden aikana valtiolta on herunut rahaa kuntien katuverkon parantamiseen ja olosuhteet pyöräilyyn ovat parantuneet. Silti pyöräilyä ei vieläkään mielletä aidosti vaihtoehtona julkiselle liikenteelle ja yksityisautoilulle.
– Pyöräilyä ajatellaan usein pelkästään liikuntaharrastuksena, vaikka se pitäisi nähdä osana liikennejärjestelmää, yhtenä arjen liikkumismuotona, sanoo FinnCycle-hankkeen vetäjä, väitöskirjatutkija Harri Vaarala Tampereen yliopistosta.
Tutkimuksessa pyöräilyn edistämisen edellytyksiä suomalaiskaupungeissa peilataan hyviksi todettuihin eurooppalaisiin käytäntöihin. Tutkimus tarjoaa kaupunkien päättäjille, viranomaisille ja liikennesuunnittelijoille tutkitun tiedon muodossa eväitä pyöräliikenteen edistämiseen.
Toimiva infra ja talvikunnossapito kynnyskysymyksiä
Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja väestön liikkumattomuus ovat painavia syitä edistää pyöräliikennettä kaupungeissa. Jotta yhä useampi valitsisi pyörän arjen matkoilleen, kaupungeista pitäisi löytyä pyöräliikenteelle laadukas infra, sitä suosiva liikenneverkko ja toimiva talvikunnossapito.
— Helsingissä pyöräliikenteeseen suhtaudutaan keskeisenä osana liikennejärjestelmää. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä mahdollistaa mahdollisimman monen määränpään helppo ja turvallinen ympärivuotinen saavutettavuus polkupyörällä – oli pyöräilijä sitten kahdeksan- tai 80-vuotias, kertoo pyöräliikenteen koordinaattori ja liikennesuunnittelija Oskari Kaupinmäki Helsingin kaupungilta.
— Tavoitteemme on, että pyöräilyn osuus matkoista kasvaa selvästi ja näin edesautetaan hiilineutraalisuustavoiteen saavuttamista, jatkaa Kaupinmäki.
Harri Vaaralan mukaan tulevaisuudessa pyöräilylle pitää esimerkiksi tarjota oma turvallinen paikka liikenteessä sekä mahdollistaa ympärivuotinen ajaminen.
— Risteykset ja pysäköinti vaativat myös huomiota. Yleensäkin koko matkaketju pitäisi suunnitella pitkäjänteisesti, hän korostaa.
FinnCycle-tutkimushankkeen pääteemoja ovat pyöräliikenteen infran laatu, pyöräily-ystävällinen liikenneverkko, pyöräliikenteen kausivaihtelu ja pitkäjänteinen liikennepolitiikka.
Tutkimus kestää kesäkuuhun 2025 saakka. Liikenteen tutkimuskeskus Verne tekee tutkimus- ja kehitystyötä tiiviissä yhteistyössä hanketta rahoittavien 13 suomalaisen edelläkävijäkaupungin kesken. Hankkeessa ovat mukana Helsinki, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Rauma, Tampere, Turku ja Vaasa.
Tiedote 9.2.2023
Tällä hetkellä Suomen suurimman sillan paikkaa pitää Raippaluodon silta, joka yhdistää Raippaluodon saaren mantereeseen Mustasaaressa. Raippaluodon silta on vinoköysisilta ja sen pituus on 1045 m ja alikulkukorkeus 26 m. Raippaluodon sillassa on kaksi pylonia ja niiden korkeus on 82,5 m. Raippaluodon silta vihittiin käyttöön vuonna 1997.
Raippaluodon silta. Kuva: Anniina Peni-Nyman.
Suomen toiseksi suurin silta on Tähtiniemen silta Heinolassa. Tähtiniemen silta on liittorakenteinen vinoköysisilta. Sillan pituus on 924 m ja sen H-kirjaimen muotoinen kannatinpylväs eli pyloni on 105 m korkea. Sillan pisin jänneväli on 165 m. Tähtiniemen silta vihitiin käyttöön 1993.
Tähtiniemen silta.
Tilanne tulee muuttumaan, kun Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan yhdistävästä Kruunuvuorensillasta tulee Suomen pisin ja korkein silta. Se on maailmanluokassakin poikkeuksellinen, sillä näin isoja siltoja ei ole maailmallakaan rakennettu pelkästään joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. Silta tulee valmistuttuaan olemaan kiinnostava nähtävyys paitsi kokonsa, myös sen suunnittelun takana olevan edistyksellisen liikenneajattelun ansiosta.
Kruunuvuorensilta on liittopalkein tuettu vinoköysisilta ja sillan rakentaminen aloitettiin syksyllä 2021 työsillan rakentamisella. Valmistuttuaan Kruunuvuorensillan pituus on 1191 m, pylonin korkeus 135 m ja sillan alikulkukorkeus 20 m. Sillan pisin jänneväli on 260 m. Tästä pidempi jänneväli tulee Kirjalansalmen siltaan Paraisille. Siinä jänneväli tulee olemaan 265 m.
Tiedote 10.5.2023
Kruunuvuorenselälle tulee 18 metrin alikulkukorkeus 25. heinäkuuta 2023 uuden Kruunuvuorensillan takia. Lisäksi kulku on kokonaan suljettu kaikilta veneiltä kahtena yönä heinäkuun lopussa nostotöiden vuoksi.
Rakennustyöt aiheuttavat kulkurajoituksia veneille myös muilla alueen uusilla silloilla.
KRUUNUVUORENSILTA
Laajasalon ja Korkeasaaren välillä Kruunuvuorenselällä on 25.7.2023 alkaen sillassa 18 metrin tilapäinen alikulkukorkeus yli kahden vuoden ajan. Valmiin sillan alikulkukorkeus on syksystä 2025 lähtien 20 metriä
Muutosten takia korvaavia laituripaikkoja tarvitsevien tulee olla yhteydessä Helsingin kaupunkiin: venepaikkavaraukset(at)hel.fi
Sillan kulkuaukko on nostotöiden vuoksi kokonaan suljettu 25.7.2023 klo 00.00-06.00 ja 26.7.2023 klo 00.00-06.00. Jos tuulta on yli 10 m/s nostotyöt siirtyvät seuraaviin öihin. Merinosturi työskentelee alueella 1-2 viikkoa. Nosturin lähelle ei pidä ajaa.
FINKENSILTA
Korkeasaaren ja Kalasataman Sompasaaren välisen Finkensillan väylä aukeaa noin lokakuussa 2023, minkä jälkeen sillan alikulkukorkeus on 6,9 metriä.
MERIHAANSILTA
Merihaan ja Kalasataman Sompasaaren välinen laivaväylä lakkautetaan 1.8.2023, mutta korkeusrajoitus salmeen tulee vasta aikaisintaan 1.10.2023. Tällöin väliaikaiseen työsiltaan jätetään Nihdin puoleiseen kulkuaukko, joka on noin 7 metriä leveä ja vähintään 2,3 metriä korkea. Kulkuaukon sijainti muuttuu työn edetessä.
Valmiissa sillassa, arviolta vuodesta 2026 alkaen, on 2,5 metrin alikulkukorkeus. Sillassa on myös erikoistapauksissa ajoneuvonosturien avulla avattava osuus.
HAKANIEMENSILTA
Siltavuorensalmessa Hakaniemensillan alikulkukorkeus on 3,5 metriä vuosina 2023-2024, minkä jälkeen se on valmiissa sillassa 4,7 metriä.
PÄIVITTYVÄT LISÄTIEDOT
Työmaan aiheuttamista veneilymuutoksista on ajantasainen tieto osoitteessa kruunusillat.fi/veneilijoille
KARTTA UUSISTA VESISTÖSILLOISTA:
https://kruunusillat.fi/content/uploads/2023/05/veneilytiedote_sillat_netti.jpg
Tiedote 18.9.2024
Hakaniemenrannassa otetaan käyttöön uusi, lopputilanteen mukainen suojatie 19.9. Rannassa kulkeva jalankulun ja pyöräilyn reitti suljetaan 23.9.
Hakaniemenrannassa, Hakaniemen torikadun kohdalla otetaan käyttöön lopputilanteen mukainen suojatie torstaina 19.9.
Maanantaina 23.9. rannan puolella kulkeva jalankulun ja pyöräilyn väylä suljetaan, ja jalankulku ja pyöräily ohjataan uutta suojatietä pitkin kadun yli Viherniemenkadun ja Hakaniemenkadun suuntaan.
Järjestelyn kesto on noin kaksi viikkoa.
Tiedote 25.5.2022
Jalankulun ja pyöräilyn reitit laskeutuvat sillalta uutta, väliaikaista ramppia pitkin Pohjoisranta-asuntokadulle.
Kruunusillat-allianssi rakentaa uuden Hakaniemensillan, joka otetaan käyttöön tämänhetkisen arvion mukaan alkuvuonna 2024. Sen jälkeen vanha silta puretaan.
Sillanrakennustyöt ovat käynnissä molemmin puolin Siltavuorensalmea. Alkukesän 2022 aikana Kruununhaan puolella kaikki liikenne siirretään rannasta kiertotielle lähemmäksi rakennuksia, jotta rakennustöille saadaan lisää tilaa
Keskiviikkona 25.5. siirretään ensin jalankulku ja pyöräily sillalta Kruununhakaan saavuttaessa uudelle linjaukselle, uutta väliaikaista ramppia pitkin Pohjoisranta-asuntokadulle. Vanha jalankulun ja pyöräilyn väylä poistuu käytöstä.
Moottoriajoneuvoliikenne siirtyy uudelle linjaukselle näillä näkymin kesäkuun puolessavälissä.
Nämä järjestelyt ovat voimassa uuden Hakaniemensillan valmistumiseen saakka.
Pahoittelemme rakennustöiden aiheuttamia häiriöitä.
Vaikutukset jalankululle
Jalankulku siirretään Kruununhaan jalankulun ja pyöräilyn sillan eteläpuolelta uutta, väliaikaista ramppia pitkin alas kohti kerrostaloja. Uusi linjaus kulkee kerrostalojen edessä Pohjoisrannan talojen 30-22 välisellä alueella. Vanha jalankulun ja pyöräilyn väylä poistuu käytöstä.
Vaikutukset pyöräilylle
Pyöräilyn väylä siirtyy Kruununhaan jalankulun ja pyöräilyn sillan eteläpuolelta uutta, väliaikaista ramppia pitkin alas kohti kerrostaloja. Väylän uusi linjaus kulkee kerrostalojen edessä Pohjoisrannan talojen 30-22 välisellä alueella. Vanha jalankulun ja pyöräilyn väylä poistuu käytöstä.
Vaikutukset joukkoliikenteelle
Ei vaikutuksia.
Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle
Ei vaikutuksia tässä vaiheessa.
Tiedote 29.6.2022
Kuvan kiertotie on voimassa 4.-7.6.
Kruunusillat-allianssi uusii Sörnäisten rantatien ylittävän Näkinsillan. Sillanrakennustöiden vaatimien paalutusten takia Sörnäisten rantatiellä joudutaan sulkemaan Näkinaukion jalankulun ja pyöräilyn väylät tilapäisesti neljän päivän ajaksi 4.-7.7.2022.
Kiertotie on opastettu maastossa.
Pahoittelemme rakennustöiden aiheuttamia häiriöitä.
Tiedote 15.2.2024
Siltasaarenkadun katuremontti etenee ja aiheuttaa muutoksia jalankulun reitteihin Metallitalon välittömässä läheisyydessä.
Siltasaarenkadun ja Hakaniemenrannan risteyksessä, Metallitalon kulmalla sijaitsevat rappuset poistetaan käytöstä maanantaista 19.2. alkaen. Viereinen luiska jää toistaiseksi käyttöön, ja jalankulku tapahtuu sitä pitkin.
Myöhemmin keväällä jalankulku siirtyy väliaikaiseen kävelyputkeen, jonka käyttöönotosta tiedotetaan myöhemmin.
Tiedote 15.2.2024
Siltasaarenkadun katuremontti etenee ja aiheuttaa muutoksia jalankulun reitteihin Metallitalon välittömässä läheisyydessä.
Siltasaarenkadun ja Hakaniemenrannan risteyksessä, Metallitalon kulmalla sijaitsevat rappuset poistetaan käytöstä maanantaista 19.2. alkaen. Viereinen luiska jää toistaiseksi käyttöön, ja jalankulku tapahtuu sitä pitkin.
Myöhemmin keväällä jalankulku siirtyy väliaikaiseen kävelyputkeen, jonka käyttöönotosta tiedotetaan myöhemmin.
Tiedote 12.10.2023
Jalankulkureitti kulkee kiinteistön vieressä ajalla 16.-23.10.
John Stenbergin rannassa aloitetaan maanantaina 16.10. kaapelin siirtotyö, jonka kesto on noin viikko. Työn arvioidaan valmistuvan 23.10. mennessä
Vaikutukset jalankululle
Jalankulku ohjataan kiinteistön eteen Hakaniemenrannan ja Siltasaarenkadun suojateiltä.
Vaikutukset pyöräilylle
Pyöräilijät ohjataan Pitkäsillalta John Stenbergin rantaan ajoradan kautta.
Vaikutukset joukkoliikenteelle
Ei vaikutuksia.
Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle
Ajorataa joudutaan hieman kaventamaan Siltasaarenkadun risteysalueella, jotta pyöräilyn reitille saadaan tilaa.
Tiedote 6.2.2023
John Stenbergin ranta muuttuu yksisuuntaiseksi kaduksi Hakaniemenrannasta keskustan suuntaan 8.2.2023
Kruunusillat-raitiotien, siihen liittyvien katujärjestelyjen sekä uuden kunnallistekniikan rakentamisen takia Hakaniemessä sijaitseva John Stenbergin ranta -katu muuttuu moottoriajoneuvoliikenteelle yksisuuntaiseksi kaduksi Hakaniemenrannasta keskustan suuntaan 8.2.2023 alkaen.
Järjestely on voimassa tämänhetkisen arvion mukaan vuoden 2023 loppuun saakka.
Vaikutukset jalankululle
Ei vaikutuksia.
Vaikutukset pyöräilylle
Ei vaikutuksia.
Vaikutukset joukkoliikenteelle
Ei vaikutuksia.
Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle
Katu muuttuu yksisuuntaiseksi Hakaniemenrannasta keskustan ja Pitkänsillan suuntaan.
Uudet liikennejärjestelyt opastetaan maastossa liikennemerkein ja verkossa karttapalvelussa: https://kartta.hel.fi
Tiedote 4.1.2024
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kerää joulun jälkeen kymmeniätuhansia joulukuusia hyödynnettäväksi. Jokainen voi jättää oman kuusensa jätetilansa läheisyyteen tai toimittaa maksutta Sortti-asemalle. Valtaosa kerätyistä kuusista haketetaan ja hyödynnetään tukiaineena biojätteen kompostoinnissa.
Käytetyn joulukuusen voi joulun jälkeen jättää oman kiinteistön jätekatoksen viereen tai toimittaa Sortti-asemalle veloituksetta. Kuusesta tulee poistaa kaikki koristeet ennen pois viemistä. Kuva: Jussi Hellsten
HSY kerää jälleen joulukuuset asuinkiinteistöistä, kouluilta ja päiväkodeista pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Kuusien keräyksestä ei peritä erillistä maksua.
Joulukuusi tulee jättää näkyville kiinteistön jätetilan tai -astioiden välittömään läheisyyteen. On kuitenkin huomioitava, ettei kuusi tuki kulkuväyliä tai hankaloita kenenkään liikkumista. Niitä ei saa viedä sisälle jätetilaan, eikä niiden päälle saa kasata lunta. Suurin osa kuusista viedään Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen haketettavaksi, jolloin ne voidaan hyödyntää tukiaineena biojätteen kompostoinnissa.
– Viime joulun jälkeen veimme noin 64 000 joulukuusta hyötykäyttöön. Joulukuusien määrä on pysynyt lähes samana jo vuosien ajan. Keräämme suurimman osan kuusista biojäteastioiden tyhjennysten yhteydessä alkuvuodesta, pääasiassa tammi–helmikuun aikana, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutinen.
Jos kiinteistöllä ei ole erillistä biojätteen keräysastiaa, kuuset kerätään sekajäteastioiden tyhjennyksen yhteydessä. Tällöin ne päätyvät jätevoimalaan, jossa niistä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä.
Yksittäiset kuuset voi viedä tammikuun aikana maksutta myös HSY:n Sortti-asemalle. Sinne tuodut kuuset kuljetetaan Ämmässuolle haketettavaksi.
– Saamme kuusista yli sata tonnia haketta, jota voimme käyttää tukiaineena biojätteen kompostoinnissa biojätteen käsittelylaitoksessamme. Biojätteen keräyksen laajentuessa kaikkiin kiinteistöihin pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella saamme yhä suuremman osan kuusia hyötykäyttöön Ämmässuolla. Kuusesta täytyy poistaa kaikki koristeet ennen pois kantamista, muistuttaa HSY:n toimintovastaava Christoph Gareis.
Lajittelethan myös teko- ja ruukkukuuset oikein
Rikkinäinen tai uudelleenkäyttöön kelpaamaton tekokuusi, joka on valmistettu muovista ja metallista, lajitellaan sekajätteeksi. Isoista tekokuusista helposti irrotettavat metalliosat voi lajitella kiinteistön metallinkeräysastiaan. Jos tekokuusi ei mahdu kiinteistön sekajäteastiaan, sen voi viedä HSY:n Sortti-asemalle. Sortti-asemalla tekokuusesta veloitetaan sekajätehinnaston mukaisesti.
Noin metrin mittaisten ruukkukuusien suosio on viime vuosina noussut. Ruukkukuusen voi säilyttää kodin koristekasvina tai istuttaa omalle pihalle keväällä. Jos ruukkukuusta ei halua säilyttää, sen voi poistaa ruukusta, ravistella enimmät mullat pois juurista biojätteen keräykseen ja toimittaa kuusen sellaisenaan joulukuusikeräykseen Sortti-asemalle tai jätetilan viereen.
Myös joulukukkien ruukuista tulevan pienehkön määrän multaa voi laittaa biojätteeseen. Pienet pöytäkuuset voi suoraan lajitella multineen biojätteeksi, kunhan uudelleenkäyttöön kelpaamattomat ruukut lajitellaan aina materiaalin mukaisesti muovi- tai sekajätteeksi.
Tiedote 20.5.2022
Merihaan hankkeesta vastaava Pekka Aalto on useampaan kertaan lähestynyt kaupunkia vuodesta 2020 lähtien vaatien kaupunkia huomioimaan meneillä olevien hankkeiden vaikutuksen Merihaan alueeseen. Yleinen huoli on ollut varsinkin vanhempien ja liikuntarajoitteisten alueen asukkaiden mahdollisuus vapaaseen kulkuun ja tavoittaa linja-autopysäkit, mihin ne siirrettiin Haapaniemenkadulta kannen alta. Aalto on pyytänyt että kaupunki järjestäisi palvelubussi- tai muun vastaavan yhteyden Merihaasta.
Kaupunki on Linjasto- ja aikataulusuunnnitteluryhmän Rrhmäpäällikön Jonne Virtasen mukaan joutunut karsimaan palveluitaan yleisesti muuttuneiden matkustajamäärien johdosta. Virtanen on kuitenkin luvannut, että linjojen 502 ja 55 pysäkit tulevat sijaitsemaan ”aivan Merihaan vieressä”. Lopullisia sijoituspaikkoja ei ole vielä päätetty hankkeen etenemisestä johtuen. Nykyinen tilanne jatkuu vielä vuoden 2023 loppuun saakka.
Hankkeiden ajaksi on siis Merihaan puolelta pyydetty toistuvasti myös erillistä yhteyttä Hakaniemen suuntaan mutta tätä kaupunki ei ole kyennyt toteuttamaan.
Tiedxote 3.4.2023
Tiistaina 4.4.2023 Hakaniemenkujan ja Hakaniemenkadun risteysalueella tehdään kaasuputken asennustyötä, joka aiheuttaa kadulle tilapäisiä liikennejärjestelyjä.
Työn aikana moottoriajoneuvojen läpikulku Hakaniemenkadulta Hakaniemenkujalle on suljettu. Moottoriajoneuvoliikenteelle yksisuuntaista Hakaniemenkujaa saa poikkeuksellisesti ajaa molempiin suuntiin. Raskaat ajoneuvot kierrätetään Hakaniemenkujalle Miina Sillanpään kadun kautta. Liikenteenohjaajat ohjaavat liikennettä.
Jalankulun ja pyöräilyn reitit järjestetään kiinteistöille koko työn ajan.
Asennustyö aloitetaan klo 7 ja sen arvioitu kesto on nelisen tuntia, mutta on mahdollista, että työ kestää koko päivän.
Pahoittelemme suuresti aiheuttamaamme häiriötä.
Tiedote 17.4.2024
Kaisantunnelin avajaisia juhlitaan lauantaina 4. toukokuuta. Tapahtuma alkaa kello 12 Kansalaistorilta pormestari Juhana Vartiaisen juhlapuheella. Uuteen tunneliin pääsee nauhanleikkuun jälkeen noin kello 13.
Tunnelissa on rinnakkain neljä metriä leveä pyörätie ja 3,5 metriä leveä jalkakäytävä.
Uusi jalankulun ja pyöräliikenteen yhteys antaa aihetta juhlaan, sillä se helpottaa liikkumista Kaisaniemenpuiston ja Kansalaistorin välillä. Alikulku lyhentää matkaa radan puolelta toiselle noin 600 metriä, minkä lisäksi sitä käyttävä välttää liikennevalot neljässä risteyksessä rautatieaseman edessä.
Tunnelin yhteydessä oleva Pyörätalli avautuu myöhemmin alkukesällä. Se parantaa merkittävästi pyöräliikenteen palveluita Helsingin keskustassa. Talliin tulee pyöräpaikkoja noin 900 pyörälle sekä pyörien pesu- ja huoltopiste, ja siellä tulee toimimaan myös yksityinen pyöränhuoltoyritys. Myös erilaisten pyörätyyppien kuten sähköpyörien tarpeet on huomioitu. Pyörätalli on Kaupunkiliikenne Oy:n hallinnoima.
Kestävän liikkumisen juhlaa
Avajaistapahtumassa puheensa pitävät pormestari Vartiaisen lisäksi kaupungin, Kaupunkiliikenteen sekä tunnelin urakoitsija Destian edustajat. Puheiden jälkeen avajaiskansa siirtyy uudelle tunnelille, jonka läpi päästään kulkemaan pormestarin johdattamana ensimmäistä kertaa noin kello 13.
Tapahtuman juontajana on aina reipas ja valovoimainen Mikko ”Peltsi” Peltola. Musiikkia tarjoilee trubaduuri Vihtori Maijanen, ja jännitystä tuo onnenpyörä. Samaan aikaan Kansalaistorilla on pääkaupunkiseudun Pyöräilyviikon avajaiset, jossa on mahdollisuus tutustua muun muassa kaupunkipyöräpalveluun ja saada opastusta pyörien käyttöön. Kansalaistorilta lähtee Pyöräilyviikon koko perheen Liikennerauhan Pyöräparaati klo 13. Tervetuloa mukaan juhlistamaan kestävää liikkumista ja pyöräilyn iloa!
Kaisantunnelin urakan toteutusvaihe alkoi huhtikuussa 2021. Tunneli on noin 220 metriä pitkä, noin 8 metriä leveä ja 3 metriä korkea. Pyörätie on 4 metriä leveä ja jalkakäytävä 3,5 metriä leveä.
− Urakka on ollut pitkä ja erittäin vaativa, koska tunnelia on rakennettu käytössä olevien junaraiteiden alla vilkkaalla päärautatieasemalla. Esimerkiksi tuetut kaivannot ja kallion louhinta on pitänyt suunnitella tarkkaan ja toteuttaa junaliikenteen ehdoilla lyhyissä aikaikkunoissa. Nyt on aika juhlia onnistunutta lopputulosta, joka tulee ennusteiden mukaan palvelemaan vilkkaimpina päivinä jopa 10 000 pyöräilijää vuorokaudessa, sanoo projektinjohtaja Jukka Repo kaupunkiympäristön toimialalta.
Tiedote 5.6.2026
Kruunusillat-raitiotien sähkönsyöttöaseman rakentamiseen liittyvät nostotyöt hidastavat keskustan suuntaan menevää moottoriajoneuvoliikennettä Sörnäisten rantatiellä torstaina 6.6. klo 9.30 alkaen muutamien tuntien ajan.
Nostotöiden takia uudelta, Hakaniemensillalle johtavalta Merihaankadulta joudutaan sulkemaan yksi kaista. Merihaankatu yhdistää Sörnäisten rantatien uuteen Hakaniemensiltaan, joten vaikutus ulottuu Sörnäisten rantatielle.
Vaikutukset jalankulkuun
Ei vaikutuksia
Vaikutukset pyöräilyyn
Ei vaikutuksia
Vaikutukset joukkoliikenteeseen
Ei vaikutuksia
Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteeseen
Yksi ajokaista keskustan suuntaan suljetaan tilapäisesti klo 9.30 alkaen, joten liikenne voi hidastua.
