Kruunuvuorensiltaan tulee vinoköysiä yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin. Vinoköysien asennustyö aloitettiin helmikuun alussa ja nyt on pylonin itäpuolelle asennettu neljä ja länsipuolelle kolme köysiparia.
Vinoköysi koostuu köysiputkesta ja putken sisään asennettavista rasvapunoksista. Putket ovat pituudeltaan 90 – 260 m ja punoksia putkiin tulee 19 – 59 kpl. Köysiputken halkaisija vaihtelee 160 – 225 mm välillä.
Köysiputkien pituus vaihtelee 90 – 260 m välillä.
Köysiputken yläpää nostetaan torninosturilla pyloniin ja kiinnitetään holkin avulla köysikoteloon. Alaosa kiinnitetään sillan vinoköysiosuuden ankkuriputkeen. Kun köysiputki on kiinnitetty, voidaan punokset vetää paikoilleen, yksi kerrallaan. Punoksen vetopää kiinnitetään vetovaijeriin, ja se vinssataan ylös noin 2 m/s nopeudella ja kiinnitetään kiilojen avulla yläosan ankkurilevyyn. Kun punos on kiinnitetty, jännitetään se hydraulitunkilla ennalta määrättyyn lujuuteen. Ratalaatan valun jälkeen tehdään punoksille vielä jälkijännitys.
Ankkurilevy, johon punokset kiinnitetään.
Kun vinoköysiä on asennettu neljä paria puolelleen, voidaan aloittaa kahden ensimmäisen väliaikaisen tuen purkaminen.
Ratikat eivät kulje Pitkänsillan yli maaliskuun ja marraskuun 2025 välisenä aikana.
Siltasaarenkadun katuremontti muuttaa ratikkareittejä Hakaniemessä maaliskuusta marraskuun alkuun asti. Pitkänsillan yli ei ole ratikkaliikennettä, joten keskustan ja Hakaniemen väli kannattaa kulkea metrolla tai bussilla. Maaliskuu alkaa 2–4 viikon katkolla, jonka aikana ratikat eivät kulje Hakaniemeen lainkaan. Myös bussipysäkkien sijainnit Hakaniemessä muuttuvat.
Työmaan ajaksi ratikkalinjat 6, 7 ja 9 jaetaan kukin kahdeksi eri reitiksi. Reitit Hakaniemen pohjois- ja eteläpuolella säilyvät lähes entisellään, mutta Pitkänsillan yli ei ole liikennettä. Hakaniemestä pohjoiseen kulkevat ratikat 6B, 7B ja 9B. Pitkänsillan eteläpuolella kulkevat ratikat 6T, 7T ja 9T. Myöskään ratikka 3 ei kulje enää Hakaniemen kautta, vaan siirtyy Mannerheimintielle keskustan ja Alppilan välillä.
Kruunuvuorensillan keskituen eli pylonin betonin valukorkeus nyt 100 metriä. Pylonin köysikotelo-osuuden rakentaminen on käynnissä ja nyt paikoilleen on asennettu kolme köysikoteloa. Pylonin kokonaiskorkeus on 111 metriä.
Pylonin alaosaksi kutsutaan pylonin osaa tasosta 25 m tasoon 78 m. Alaosa koostuu kahdesta erillisestä jalasta. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja. Toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee 98 m korkeuteen.
Portaat ovat ns. pystytikkaat.
Itäjalan huoltoportaiden asentaminen on käynnissä. Portaat eivät ole varsinaiset portaat, vaan ne ovat ns. pystytikkaat. Tikkaissa kiivetään turvaköyden kanssa. Tikkaita käytetään pylonin sisäpuolen tarkastuksiin, sekä kulkutienä pylonin huipulle. Köysikotelo-osuudella tikkaat asennetaan myös pylonin ulkopuolelle, jotta köysien ja pylonin liityntäkohdat on mahdollista tarkistaa. Käynti näille ulkopuolella oleville tikkaille tapahtuu pylonin köysiosuuden yläpuolelta, noin tasolta 124 m.
Pyloniin tulevan köysikotelo-osuuden alimman osan, eli hunajakennon asentaminen on aloitettu peruspulttien ja raudoitteen asennuksella ja betonoinnilla. Kun tämä valujakso saatiin myöhään eilen illalla valmiiksi, on pylonin korkeus nyt 100,7 m.
Pylonin köysialue koostuu yhteensä seitsemästä köysikotelosta. Yhden ”köysikotelopalikan” koko on n. 3 m x 6 m x 2 m ja painoa on n. 34 t. Pylonin osuutta 101 m korkeudesta 122 m korkeuteen kutsutaan köysialueeksi.
Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa, kunnes saavutetaan 135 m korkeus. Pylonin huipulla on ”parveke”, joka mahdollistaa muun muassa lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamasuojauksena toimiva salamamasto.
Pylonin saavutettua huippukorkeuden, on vuorossa sillan vinoköysiasennukset, sillan vinoköysiosuuden hitsaukset, loput sillan pintarakennetyöt ja kaiteiden asennuksien viimeistelyt. Tämän jälkeen sillalle asennetaan raitiotiekiskot ja raitiotien sähköjärjestelmät.
Pyloni valmistuu vuonna 2025, ja raitiotien matkustajaliikenteen on tavoite alkaa koko uudella reitillä vuonna 2027.
Pyöräilijät ja jalankulkijat pääsevät sillalle heti, kun se on turvallisesti mahdollista. Tämä tapahtuu jo ennen raitiotien matkustajaliikenteen alkamista, todennäköisesti vuonna 2026.
Pylonin valupinta on +85,6 m korkeudella. Jalat ovat yhdistyneet yhdeksi rakenteeksi, ja pylonin jalka kohoaa nyt yhden muottikuution suojassa. Tämä osuus 77,5 metristä 101 metriin on nimeltään pylonin yläosa.
Pylonin muottiin kuljetaan rakennushissillä.
Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Kiipeävä muotti on vanerisen kuution suojassa. Kuution koko on noin 8 m * 10 m * 7 m. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua haluttuun lujuuteen ja tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten. Valujakson korkeus on neljä metriä.
Ennen betonointia tehdään valuosan raudoitus. Terästehtaalla valmiiksi katkotut ja taivutetut harjateräkset sidotaan korkeuksissa yhtenäiseksi raudoitteeksi. Raudoitusta tulee yhteensä neljä kerrosta, ja uloin kerros tehdään ruostumattomasta teräksestä. Tällä mahdollistetaan pylonin 200 vuoden käyttöikä.
Työvuorossa työskentelee kahdeksan raudoittajaa.
Muottikuution sisällä on myös pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Hoitotason suojassa sijaitsee myös työmiesten sosiaali- ja varastotilat.
Kiipeävän muotin hoitotasolta tehdään betonipinnan jälkihoitotyöt ja tunkataan valumuotti ylöspäin .
Pylonin muottikuutioon noustaan rakennushissillä. Hissin päätepysäkki on tällä hetkellä tasolla +77 m. Hissiä korotetaan sitä mukaa, kun pylonin nousee ylöspäin.
Metroliikenne ei kulje kaikille asemille kesällä. Rautatientorin metroasema on suljettu 3.6.-1.9. välisen ajan, eikä Helsingin keskustan läpi voi matkustaa metrolla. Mellunmäen asema on kiinni 3.6.-8.9., ja myös Myllypuron ja Kontulan asemat ovat osan kesästä suljettuina.
Rautatientorin metroasema on suljettu kesän ajan, koska asemalla tehdään muutostöitä muun muassa paloturvallisuuden ja liikennöinnin sujuvuuden parantamiseksi. Kuva: Antti Honkala
Helsingin metro on palvellut yli 40 vuotta. Metrojärjestelmää ja metroasemia tulee huoltaa, jotta metro palvelee myös tulevina vuosikymmeninä. Kesällä 2024 parannetaan Rautatientorin metroaseman paloturvallisuutta sekä korjataan Kontulan ja Mellunmäen välissä sijaitsevia Länsimäentien metrosiltoja ja Kontulan metroaseman laiturialuetta.
HSL järjestää poikkeusten aikana korvaavaa bussi- ja ratikkaliikennettä. Matkustajille korjaustöistä aiheutuvaa haittaa pyritään vähentämään tekemällä useita parannustöitä saman liikennekatkon aikana.
Metroliikenne Helsingin keskustan läpi
Rautatientorin metroasema on suljettuna kolmen kuukauden ajan kesäkuun alusta syyskuun alkuun. Katkon aikana Helsingin keskustan läpi ei voi matkustaa metrolla. Metro kulkee kesällä työmaiden takia tavallista harvemmalla vuorovälillä. Metron pääteasemat keskustassa ovat Kamppi Espoon suunnasta ja Helsingin yliopisto Itä-Helsingin suunnasta.
Kampin ja Helsingin yliopiston välisen osuuden voi kulkea kävellen tai raitiovaunulla. Raitiovaunu 9 ja metroa korvaava linja 9B kulkevat Hakaniemen, Kaisaniemenkadun, Rautatieaseman ja Simonkadun raitiovaunupysäkkien kautta. Helsingin yliopiston asemalla raitiovaunut pysähtyvät Kaisaniemenkadun pysäkillä, ja Kampin metroasemaa lähinnä oleva pysäkki on Simonkatu.
Paloturvallisuuden lisäksi myös Rautatientorin aseman ulkoasu kohenee, kun muun muassa valaistusta uudistetaan.
Metro kulkee tiheimmillään Helsingin yliopiston ja Itäkeskuksen välillä 5 minuutin välein ja Kampin ja Kivenlahden välillä 6 minuutin välein. Poikkeuksen aikana kaikki Espoon-suunnan metrojunat ajavat Kivenlahteen asti. Metro kulkee Espoosta vain Kamppiin asti.
Metroliikenne Itäkeskuksen ja Mellunmäen välillä
Mellunmäen metroasema on kiinni kolmen kuukauden ajan kesäkuun alusta syyskuun 8. päivään saakka Länsimäentien ylittävän metrosillan korjauksen takia. Kontulan asema on suljettuna 24.6.–4.8. aseman peruskorjauksen takia. Lisäksi Myllypuron metroasema on kiinni 8.7.–4.8. metroradan siltojen peruskorjausten takia.
Metroa korvaa bussilinja 99M. 99M ajaa Kontulan ja Mellunmäen välillä 3.–23.6. ja 5.8.–8.9. Kun Kontulan metroasema on suljettu juhannuksen jälkeen, 99M ajaa Itäkeskuksen ja Mellunmäen välillä.
Myös normaalisti kulkevat bussilinjat, kuten Mellunmäen ja Kontulan asemien kautta kulkeva runkolinja 560, tarjoavat korvaavia yhteyksiä. Linjat 92, 94 ja 95 kulkevat tavanomaista tiheämmin.
Raitiovaunulinjoilla 1, 2, 4, 8 ja 10 on reittimuutoksia maanantaista 3.6. alkaen. Kuva: Beatrice Bucht
Raitiovaunujen reitit muuttuvat
Kesäkuun alusta myös raitiovaunujen reitit muuttuvat. Raitioliikenteeseen vaikuttavat Mannerheimintien katutöiden eteneminen Oopperan risteykseen, Crusellinsillan korjaus Jätkäsaaressa sekä pienemmät työmaat. Reittimuutoksia on linjoilla 1, 2, 4, 8 ja 10 maanantaista 3.6. alkaen. Raitiolinjat säilyvät samoilla poikkeusreiteillä syksyyn asti.
Lisäksi kesän aikana on poikkeuksia junaliikenteessä: rantaradan liikenne katkeaa kuukaudeksi Leppävaaran länsipuolella juhannuksen jälkeen, ja pääradalla junat kulkevat tavallista harvemmin.
Helpoiten oman reitin selvittää HSL-sovelluksen tai Hsl.fi Reittioppaan avulla. Kesän reittejä voi tutkia jo nyt, kun matkan päivämääräksi valitsee 3.6. tai myöhemmän ajankohdan.
Pylonin jalat kohoavat kiipeävän muottirakenteen suojassa kohti korkeuksia. Tämän viikon valujen jälkeen länsijalan betonirakenteen yläpinta kohoaa +54,4 m korkeuteen ja itäjalan korkeus on +46,6 m.
Jalat kohoavat eritahtisesti työteknisistä syistä. Eritahtisella nousulla varmistetaan se, että muotit eivät ota kiinni toisiinsa, kun muotteja nostetaan seuraavalle valutasolle.
Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Kiipeävä muotti on vanerisen kuution suojassa. Kuution koko on noin 8 m * 10 m * 7 m. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irroitetaan valupinnasta. Muottitason alapuolelta ylöspäin nousee samalla suojaseinin pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.
Nyt rakennettava osuus tasosta +25 m tasoon +78 m on nimeltään pylonin alaosa. Se koostuu kahdesta erillisestä jalasta. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee +98 m korkeuteen.
Rakentuakseen pyloni tarvitsee kaverikseen torninosturin. Nosturin koukkukorkeus on tällä hetkellä +78 m ja huippu on +93 m tasossa. Nosturia korotetaan vielä kerran pylonin kohotessa. Silloin nosturin koukkukorkeus tulee olemaan +148 m ja nosturin korkein osa eli huippu tällöin +163 m korkeudessa.
Valmistuttuaan pyloni tulee kohoamaan +135 m korkeuteen vedenpinnasta ja kun otetaan huomioon myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 m. Pyloni on yksi Kruunuvuorensillan välituista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.
Kuluvan vuoden aikana pyloni kohoaa jo yli 100 metrin korkeuteen. Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja silta avataan liikenteelle vuonna 2027.
Kruunuvuorensilta on jaettu kolmeen osaan. Palosaaren puoleinen tulosilta sisältää sillan välituet 1–5 ja on pituudeltaan 250 m. Kruunuvuorenrannan puoleinen tulosilta on pituudeltaan 420 m ja sisältää välituet 7–14. Sillan vinoköysiosuus on pituudeltaan 520 m.
Työt ovat käynnissä jokaisella osuudella.
Sillan betonikansi on valettu kokonaisuudessaan Palosaaren puoleisen tulosillan osuudella. Nyt tulosillalla tehdään sääsuojateltan sisällä sillankannen vesieristystä. Silta on suojattu sääsuojateltalla noin 150 m matkalta. Vesieristeenä käytetään kaksinkertaista epoksitiivistystä ja kaksinkertaista kermieristystä. Vesierityksen jälkeen valetaan raitiotiealueelle suojalaatta, tehdään betoninen keskikaide ja asfaltoidaan kevyenliikenteenväylä.
Palosaaren tulosilta
Vinoköysiosuuden kansilaatan valut on myös käynnissä. Valuja on tehty tällä hetkellä Kruunuvuorenrannan puolelta noin 70 m ja Palosaaren puolelta noin 20 m.
Vinoköysiosuus ja Kruuunuvuoren tulosilta
Kruunuvuoren puoleisen rannan tulosillan kansilaatta on myös kokonaisuudessaan valettu. Kansilaatan päälle tulevaa ratalaattaa on valettu jo ensimmäinen 40 m osuus ja seuraavan ratalaattaosuuden raudoitustyöt ovat käynnissä. Välitukien 9 ja 11 välisellä osuudella tehdään vesieritystä. Vesieristyksen päälle tehdään suojalaatta ja betoninen keskikaide. Betonikaiteen korkeus on 600 mm ja betoniosuuden päälle asennettavan teräskaiteen kanssa koko keskikaiteen korkeus kevyenliikenteen puolelta tulee olemaan 1200 mm.
Helsingin Hakaniemensillan uudistusprojekti on merkittävä kaupunkisuunnittelun ja infrastruktuurin kehityshanke, joka on nyt saavuttanut tärkeän virstanpylvään uuden sillan avautuessa liikenteelle maanantaina 20.5.
Uuden Hakaniemensillan Avajaiset
Uusi Hakaniemensilta, joka on yksi Helsingin keskeisimmistä silloista, avattiin juhlallisesti liikenteelle. Jalankulkijat ja pyöräilijät pääsivät ensimmäisinä nauttimaan sillan tarjoamista uusista reiteistä. Avajaispäivänä jalankulkijat saivat myös ainutlaatuisen tilaisuuden kävellä ajoradalla, kun sillalla vietettiin avajaisjuhlia. Tästä syystä jalankulku aloitettiin jo kello 12.00 kun muu liikenne sai sillan käyttöönsä kahta tuntia myöhemmin.
Liikennejärjestelyt ja Purkutyöt
Vaikka uusi silta on nyt avattu, vanhan sillan purkutyöt ja niistä aiheutuva melu jatkuvat vielä. Uuden sillan länsireunalle suunniteltu jalankulku- ja pyöräilyväylä ei ole vielä käytössä purkutöiden vuoksi, ja sen odotetaan avautuvan käyttöön syksyllä. Purkutyöt alkoivat heti seuraavana päivänä avajaisten jälkeen, ja ne vaikuttavat myös vesiliikenteeseen, joka kokee katkoksia elokuussa.
Silta ja Sen Ympäristö
Uusi silta on 230 metriä pitkä ja 4,7 metriä korkea, mikä on matalampi kuin vanha silta. Tämä mahdollistaa lisätilan joukkoliikenteelle, kävelylle ja pyöräilylle. Alueelle on suunnitteilla myös uusia asuntoja ja oleskelupaikkoja rantaan, mikä tekee Hakaniemestä entistä keskeisemmän paikan Helsingissä.
Tulevaisuuden Näkymät
Hakaniemen alueen kehitys on osa laajempaa suunnitelmaa, joka sisältää Kruunuvuorensillat, joiden on määrä valmistua seuraavana vuonna. Raitiotieyhteys Hakaniemen ja Laajasalon välille on kuitenkin suunnitteilla vasta vuodelle 2027.
Liikennejärjestelyjen Muutokset
Uuden sillan avaus ja jatkuvat purkutyöt vaikuttavat liikennejärjestelyihin alueella. Hakaniemen puolella otetaan käyttöön Merihaankatu, ja väliaikainen liikenneympyrä korvataan liikennevaloilla. Kruununhaan puolella jatkuvat tilapäiset liikennejärjestelyt, ja uutta ramppia rakennetaan Siltavuorenrannan suuntaan.
Kruunuvuorensillan torninosturia korotettiin viikonlopun ja alkuviikon aikana, ja nyt nosturin ns. koukkukorkeus on +78 m. Nosturia korotetaan pylonin rakentamisen edetessä vielä kahdesti ja lopullinen koukkukorkeus tulee olemaan +148 m.
Torninosturi korottaa itsensä tukikehikon avulla.
Torninosturi ei tarvitse korotukseen mitään ulkopuolista autonosturia, vaan nosturi korottaa ns. itse itsensä. Nosturin rungon ympärillä on tukikehikko, joka on kiinnitetty kääntökehään. Kääntökehästä irrotetaan runkotapit ja nosturin omalla hydraulitunkilla tunkataan tukikehikko ylöspäin, jotta runkopala voidaan vinssata paikoilleen. Lisättävät runkopalat nostetaan korkeuksiin tällä samalla nosturilla. Nyt tehdyssä korotuksessa lisättiin nosturiin yhteensä viisi runkopalaa, yhden runkopalan korkeus on kuusi metriä. Ennen varsinaista tunkkausta, torninosturi tasapainottaa itsenä koepainolla, jotta runkotapit voidaan irrottaa.
Lisättävät runkopalat nostetaan korkeuksiin samalla nosturilla.
Seuraavassa nosturin korotuksessa koukkukorkeus tulee olemaan +113 m ja silloin nosturi harustetaan eli tuetaan teräsputkien avulla pyloniin +63 m korkeudelta.
Uuden Kruunuvuorensillan keskituki eli pyloni on nyt kohonnut sillan kansitasoon, noin 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kuluvan vuoden aikana ylitetään sata metriä ja valmistuessaan pylonin huippu on 135 metrin korkeudella.
Pyloni on näkyvin Kruunuvuorensillan tukirakenteista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.
Jos huomioidaan myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 metriä.
Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan ns. kiipeävän muotin tekniikalla. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.
Muottitason alapuolella ylöspäin nousee samalla pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt.
Betonin valukertoja pylonissa tulee yhteensä noin viisikymmentä ennen kuin pyloni on huipussaan. Nyt valuja on tehty kahdeksan ja seuraava valu on vuorossa helmikuussa. Pylonin betoniraudoitus on suunniteltu tavallisesta raudoituksesta poiketen korvaamalla osa harjateräsraudoitteesta 50 mm korkealujuustangoilla eli SAS-tangoilla.
Pyloni on perustettu kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on 9,5 metriä merenpinnan alapuolella. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 x 18 x 4,5 metriä ja sen muottina toimi kallioon louhittu potero. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle valettiin toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Alempi peruslaatta tehtiin vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle tulee pylonin jalusta.
Rakennettavan pylonin osat ovat perustus, jalusta, sidepalkki, pylonin alaosa, pylonin yläosa ja köysialue sekä pylonin huippu. Pylonin jalusta on alue, joka alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy 19,5 metrin korkeuteen. Jalusta on umpinainen teräsbetonirakenne.
Sidepalkiksi sanotaan osuutta 19 metrin korkeudesta 25 metrin korkeuteen. Sidepalkissa yhdistyvät kannen teräsrakenne ja pylonirakenne toisiinsa. Sidepalkin yläpuolelta, 25 metrin tasosta 78 metrin korkeudelle on pylonin alaosa. Alaosan kaksi haaraa (jalkaa) ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee 98 metrin korkeuteen. Portaat jatkuvat huipulle asti.
78 metrin korkeudelta alkaa pylonin yläosa ja tämä osa kohoaa aina tasolle 101 metriin. Tällä alueella pylonin haarat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Köysialue alkaa korkeudelta 101 metriä ja päättyy 124 metrin korkeuteen.
Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa, kunnes saavutetaan taso +135 metriä. Pylonin huipulla on ”parveke”, joka mahdollistaa muun muassa lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamasuojauksena toimiva salamamasto.
Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja raitiotien matkustajaliikenne alkaa sillalla vuonna 2027.
Tuleva Kruunuvuorensilta kurkottaa yli Kruunuvuorenselän. Etualalla Korkeasaari ja taustalla Kruunuvuorenranta. Kuvan alareunassa näkyy myös nykyinen Korkeasaarensilta ja tulevan Finkensillan pää. Kuva: WSP ja Knight Architects
Kolme uutta siltaa ja niitä pitkin raitiotie Hakaniemen ja Laajasalon välille sekä reitin varren suuret maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallistekniset työt ovat yli puolivälissä. Hanke etenee hyvin aikataulussa, jonka mukaan raitiotien matkustajaliikenne alkaa vuonna 2027.
Kruunusillat kiittää kaupunkilaisia kärsivällisyydestä melun ja liikennejärjestelyiden sekä muiden rakentamisen haittojen takia.
Hakaniemen ja Kruununhaan alueen työt
Tämän vaativan työmaan ensimmäinen valmistunut kokonaisuus oli Sörnäisten rantatien ylittävä jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu uusi Näkinsilta, jonka avajaisia vietettiin kesäkuussa.
Hyvin meluisat rantamuurin ja paalulaattojen paalutustyöt ja louhintoja vaatineet kunnallistekniset työt Pohjoisrannassa, Hakaniemenrannan länsiosassa, Merihaankadulla ja Miina Sillanpään kadulla ovat jo pääosin tehty.
Kunnallisteknisten töiden pitkällisin ja laajalle alueelle paloissa ulottunut työ on ollut nyt loppusuoralla oleva keskustasta tulevan painejäteviemärin uusiminen väliaikaisjärjestelyineen ja Näkinsillan alle rakennettu uusi pumppaamo kaikkine siihen liittyvine asennuksineen.
Lisäksi uuden Hakaniemensillan uniikki ja hyvin haastava teräsrakenne on jo kokonaisuudessaan asennettu.
Suurimmat jäljellä olevat työt ovat Hakaniemensillan loppuun rakentaminen, vanhan Hakaniemensillan purkaminen, Merihaansillan rakentaminen Merihaasta Kalasataman Nihtiin ja lainvoimaista vesilupaa odottava Merihaan edustan ruoppaus- ja täyttötyö sekä Siltasaarenkadun remontti Hakaniemen torin ja Pitkänsillan välillä.
Työmaasta on tehnyt erittäin haastavan sen sijainti osin vanhalla Merihaan täyttömaalla ja ennen kaikkea keskellä Sörnäisten rantatietä, jota on kulkenut myös työmaan ajan noin 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Työt merellä Korkeasaaren molemmin puolin
Uusista raitiotiesilloista keskimmäinen eli Kalasataman Nihdin ja Korkeasaaren välinen Finkensilta on sillanrakennustöiden osalta lähes valmis.
Valmistuttuaan Suomen pisimmän sillan eli Korkeasaaren ja Laajasalon välisen Kruunuvuorensillan 1200 metristä siltakantta on valettu jo yli 400 metriä. Lisäksi sillan keskituen eli pylonin vaativa perustustyö on valmis. Seuraavaksi pyloni kohoaa siltakannen tasoon vielä tämän vuoden aikana. Lopullisessa 135 metrin korkeudessa se on vuonna 2025, jolloin pyloniin asennetaan siltakantta kannattelevat teräksiset vinoköydet.
Lopuksi silloille rakennetaan raitiotiekiskot ja raitiotien sähköjärjestelmät. Lisäksi Korkeasaaressa tehdään vielä paljon ranta-, katu- ja raitiotierakentamista.
Työt Laajasalossa
Kruunuvuorenrannan Haakoninlahdella kaikki on valmista rataa ja ns. yhteiskäyttöpylväitä myöten. Pylväissä tulee olemaan sekä katuvalaistus että raitiotien johtimet. Koirasaarentiellä välillä Saaristolaivastonkatu-Reiherintie ovat suurimmat kunnallistekniset työt kohta valmiina. Myös Isosaarentien kunnallistekniikka on valmistumassa.
Suurin vielä edessä ovat työ on Koirasaarentien itäpään jyrkän mäen loivennus raitiotietä varten. Siinä on tarpeen louhia kalliota siten, että kadun nykyinen pinta putoaa useita metrejä.
Sipoonkorven kansallispuistoon pääsee tulevana kesänä suoraan Helsingistä vaivattomasti ja ekologisesti Sipoonkorpi Hop-On Hop-Off -bussin kyydissä. Bussi liikennöi kesäkauden ajan lauantaisin ja sunnuntaisin. Helsingin lähtöpysäkki on Mellunmäen metroasemalla.
Sipoonkorpi Hop-On Hop-Off -bussi kulkee kesäviikonloppuisin 13.5.-1.10.2023 välisenä aikana. Bussin pysäkkimäärää ja reittiä on uudistettu aiemmista vuosista edellisen kauden matkustajamäärien ja asiakkailta saadun palautteen perusteella. Uusien laajennettujen reittien tavoitteena on helpottaa pääsyä Sipoonkorven kansallispuistoon, jossa voi viettää vaikka koko päivä luonnosta nauttien ja tulentekopaikoilla eväitä grillaillen. Kansallispuiston lisäksi voi vierailla Sipoon vanhalla kirkolla, tai Nikkilän entisellä mielisairaala-alueella, jossa on monipuolista kulttuuritarjontaa.
Uudistettu Hop-On Hop-Off -bussin reitti kulkee Mellunmäen metroasemalta Korvenportin, Sipoonjoen Perinnesaunan ja Sipoon Vanhan kirkon kautta Nikkilään. Nikkilästä bussi kulkee Kuusijärven ja Koivukylän kautta Vantaan Tikkurilaan. Bussin päätepysäkit ovat Mellunmäki, Tikkurila ja Nikkilä.
- Haluamme olla mukana parantamassa Sipoonkorven kansallispuiston saavutettavuutta. Bussilinjan päätepysäkki Mellunmäessä tarjoaa ensi kesänä helsinkiläisille ja kaupungissamme vieraileville helpon ja ekologisen yhteyden kansallispuistoon, kertoo Helsingin matkailupäällikkö Nina Vesterinen.
Viiden euron päivälipulla Suomen metsäisimpään metsään
Hop-on Hop-off-bussin reittiä ajetaan matalalattiabussilla, johon ovat tervetulleita myös koirat. Bussin päivälipun hinta on 5 euroa ja yhdensuuntaisen kertalipun hinta 3 €. Alle 7-vuotiaat lapset matkustavat veloituksetta. Maksu suoritetaan kuljettajalle ja välineinä toimivat käteinen sekä maksukortit. Reittiä operoi kuljetusyhtiö Taksikuljetus Oy.
Bussiyhteyden tavoitteena on helpottaa helsinkiläisten matkantekoa Sipoonkorven kansallispuistoon ja kannustaa kansallispuiston kävijöitä myös suosimaan julkista liikennettä. Samalla bussiyhteyden avulla halutaan helpottaa kansallispuiston pysäköintialueiden ajoittaista ruuhkautumista.
Reittitiedot ja aikataulut tullaan lisäämään myös HSL:n reittioppaaseen.
Tammikuussa alkanut FinnCycle-tutkimushanke tutkii pyöräliikenteen seuraavan suuren kehitysloikan toteuttamista Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on vakiinnuttaa pyöräily osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää. Helsingin kaupunki osallistuu Tampereen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernen toteuttamaan tutkimukseen yhdessä 12 muun suomalaiskaupungin kanssa.
Kööpenhaminassa pyöräily on nopein ja helpoin tapa liikkua. Kuva: Kalle Vaismaa / Tampereen yliopisto
Olennainen osa vihreää siirtymää on suosia kestäviä ja vähäpäästöisiä kulkutapoja. Viimeisten viiden vuoden aikana valtiolta on herunut rahaa kuntien katuverkon parantamiseen ja olosuhteet pyöräilyyn ovat parantuneet. Silti pyöräilyä ei vieläkään mielletä aidosti vaihtoehtona julkiselle liikenteelle ja yksityisautoilulle.
– Pyöräilyä ajatellaan usein pelkästään liikuntaharrastuksena, vaikka se pitäisi nähdä osana liikennejärjestelmää, yhtenä arjen liikkumismuotona, sanoo FinnCycle-hankkeen vetäjä, väitöskirjatutkija Harri Vaarala Tampereen yliopistosta.
Tutkimuksessa pyöräilyn edistämisen edellytyksiä suomalaiskaupungeissa peilataan hyviksi todettuihin eurooppalaisiin käytäntöihin. Tutkimus tarjoaa kaupunkien päättäjille, viranomaisille ja liikennesuunnittelijoille tutkitun tiedon muodossa eväitä pyöräliikenteen edistämiseen.
Toimiva infra ja talvikunnossapito kynnyskysymyksiä
Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja väestön liikkumattomuus ovat painavia syitä edistää pyöräliikennettä kaupungeissa. Jotta yhä useampi valitsisi pyörän arjen matkoilleen, kaupungeista pitäisi löytyä pyöräliikenteelle laadukas infra, sitä suosiva liikenneverkko ja toimiva talvikunnossapito.
— Helsingissä pyöräliikenteeseen suhtaudutaan keskeisenä osana liikennejärjestelmää. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä mahdollistaa mahdollisimman monen määränpään helppo ja turvallinen ympärivuotinen saavutettavuus polkupyörällä – oli pyöräilijä sitten kahdeksan- tai 80-vuotias, kertoo pyöräliikenteen koordinaattori ja liikennesuunnittelija Oskari Kaupinmäki Helsingin kaupungilta.
— Tavoitteemme on, että pyöräilyn osuus matkoista kasvaa selvästi ja näin edesautetaan hiilineutraalisuustavoiteen saavuttamista, jatkaa Kaupinmäki.
Harri Vaaralan mukaan tulevaisuudessa pyöräilylle pitää esimerkiksi tarjota oma turvallinen paikka liikenteessä sekä mahdollistaa ympärivuotinen ajaminen.
— Risteykset ja pysäköinti vaativat myös huomiota. Yleensäkin koko matkaketju pitäisi suunnitella pitkäjänteisesti, hän korostaa.
FinnCycle-tutkimushankkeen pääteemoja ovat pyöräliikenteen infran laatu, pyöräily-ystävällinen liikenneverkko, pyöräliikenteen kausivaihtelu ja pitkäjänteinen liikennepolitiikka.
Tutkimus kestää kesäkuuhun 2025 saakka. Liikenteen tutkimuskeskus Verne tekee tutkimus- ja kehitystyötä tiiviissä yhteistyössä hanketta rahoittavien 13 suomalaisen edelläkävijäkaupungin kesken. Hankkeessa ovat mukana Helsinki, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Rauma, Tampere, Turku ja Vaasa.
Kalasataman Nihdin ja Korkeasaaren välille rakennettavan 293 metriä pitkän Finkensillan kannen valutyöt on aloitettu. Betonia sillankanteen menee 4700 m3 eli 600 betoniautollista. Valu kestää yhteensä neljä vuorokautta ja tuon neljän vuorokauden ajan betoniauto tyhjentää kuorman pumpulle 15 minuutin välein. Kannen muotti on rakennettu puusta ja se vastaa kooltaan jalkapallokenttää.
Kannen valu aloitettiin heti aamusta.
Finkensillan rakentamistyöt aloitettiin lokakuussa vuonna 2021 ja ensimmäinen työvaihe oli noin 300 m pituisen työsillan rakentaminen. Työsillan rakentaminen mahdollistaa sillan välitukien ja -kannen rakentamisen. Työsilta koostuu teräsputkista, teräspalkeista ja puisista pelkkalavoista.
Finkensillassa on kuusi välitukea ja kaksi maatukea. Silta on jatkuva jännitetty betoninen palkkisilta. Sillan kannen kahdessa pääpalkissa on yhteensä 30 jänneputkea ja putkissa jänneterästä noin 90 henkilöauton painon verran eli 130 000 kg. Silta jännitetään, kun kannen betoni on saavuttanut jännityslujuuden, keskimäärin noin 10 vrk valusta.
Finkensillan raudoitustyöt kestivät noin neljä kuukautta ja betoniterästä siltaan asennettiin yhteensä 450 000 kg, joka vastaa noin 320 henkilöauton painoa.
Jännitys- ja injektointitöiden jälkeen päästään purkamaan kannen muottia sekä telinettä, sekä asentamaan lopullisia reunapalkin kylkeen tulevia erikoiskaiteita. Muotin ja telineen purkamisen jälkeen asennetaan sillan alle huomattava määrä varausputkia, sekä viimeistellään betonipinnat.
Lämpötilan noustessa keväällä riittävän ylös, tehdään kannen vesieristystyöt. Vesieristystöiden jälkeen eristeen päälle tehdään suojarakenteet, mitkä suojaa vesieristettä mekaaniselta rasitukselta.
Vielä kuluvan vuoden aikana silta on työyhteenliittymän osalta valmis, minkä jälkeen allianssi tulee jatkamaan kiskoasennuksilla, pintarakenneasennuksilla, sekä raitiotien vaatiman tekniikan asentamisella.
Sompasaaren- ja Korkeasaaren rannoille rakennetaan Kruunusillat-hankkeen yhteydessä huomattava määrä tukimuureja rantapenkerettä tukemaan. Tukimuurielementtejä tulee yhteensä 98 kpl ja pituutta tukimuurirakenteilla on reilu 350 m. Tukimuurit tulevat sijoittumaan Finkensillan ja Kruunuvuorensillan välille, Korkeasaareen Mustikkamaan puoleiselle täyttöosuudelle.
Tukimuurielementtien vedenalaiset osat rakennetaan työmaalla ja yhden yksittäisen elementin koko vaihtelee jonkin verran. Painoa elementeillä on 17 000–52 000 kg. Tukimuurielementit nostetaan paikoilleen isolla autonosturilla. Kolmen tukimuurikokonaisuuden elementit nostellaan paikoilleen seuraavien viikkojen aikana. Nämä tukimuurit sijaitsevat Finkensillan ja Korkeasaarensillan välittömässä läheisyydessä.
Tukimuurielementit rakennetaan työmaalla.
Mustikkamaan sillan molemmin puolin tulevat tukimuurit rakennetaan suoraan paikoilleen. Näiden tukimuurien rakenne poikkeaa elementtirakenteisista siten, että muuriseinien alla on paalujen varassa oleva laatta = paalulaatta. Laatta sijaitsee myös fyysisesti merenpinnan yläpuolella. Laatan raudoituksen yhteydessä on myös asennettu tukimuurin vaatimat tartuntaraudat valmiiksi. Laatan betonoinnin jälkeen tukimuurin seinän ulkopuoleinen muotti (näkyviin jäävä pinta) rakennetaan ensin, jota vasten tehdään tukimuuriseinän vaatima raudoitus. Raudoituksen jälkeen tehdään sisäpuolen muotti, eli muotti tuplataan. Tuplauksen jälkeen muotti onkin valuvalmis.
Mustikkamaan sillan molemmin puolin tulevat tukimuurit rakennetaan suoraan paikoilleen.
Korkeasaaren alueella on tehty ruoppaus- ja täyttötöitä, joten uutta rantaakin tulee paljon. Tämä uusi rantaviiva tuetaan osalta matkaa tukimuurein. Uuden rantaviivan alue rakennetaan niin, että rakennettava maapenger rakennetaan työteknisistä syistä ylileveänä tasoon n. +1. Tämän jälkeen alue syvätiivistetään syvätiivistykseen tarkoitetulla kalustolla. Syvätiivistyksen jälkeen penkka puretaan ja tasataan tavoitetasoon, jotta tukimuurielementit pystytään nostamaan suunnitellulle paikalleen.
Syvätiivistystyö käynnissä.
Tukimuurielementtien alapinta asennetaan noin -2 m syvyyteen, muutaman sentin tarkkuudella. Elementtien paikalleenlaskun jälkeen elementtien päälle rakennetaan vielä paikallavalettava korotusosa. Valmiin tukimuurin yläpinta on korkeimmillaan tasolla +5,6 m ja matalimmillaan +1,5 m merenpinnasta.
Kruunuvuorensillan 135 metrin korkeuteen kohoavan pylonin eli kannatinpylvään perustamistyöt ovat hyvässä vauhdissa. Viikonloppuna valettiin pylonin alempi peruslaatta.
Pyloni rakentuu kahden peruslaatan päälle.
Pyloni perustetaan kalliovaraisena ja nyt valetun alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m merenpinnan alapuolella. Peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m. Peruslaatan raudoitehäkki nostettiin paikoilleen tammikuussa. Nyt suoritettu valu oli kestoltaan 32 tunnin yhtäjaksoinen työrupeama. Valu aloitettiin perjantaina klo 17 ja työ saatiin päätökseen sunnuntaina klo 01. Valu toteutettiin kolmella betonipumpulla, jotka pumppasivat betonia taukoamatta. Betonia valuun meni yhteensä 2100 m3.
Valu toteutettiin kolmella betonipumpulla.
Peruslaatan valu tehtiin vedenalaisen valuna. Vedenalaisessa valussa, valun aikana, betonimassan sisään ei saa joutua ilmaa tai vettä. Tästä syystä valuputkenpää pidetään koko valun ajan tuoreen betonimassan sisällä betonin pumppauksen aikana. Vedenalaisessa valussa massaa ei tiivistetä. Vedenalaisissa betonoinneissa sukeltajalla on merkittävä rooli valun onnistumisessa, koska sukeltaja seuraa betonoinnin edistymistä ja raportoi tilannetta työnjohdolle.
Nyt valetun kalliovaraisen peruslaatan päälle valettava toinen peruslaatta on kooltaan 12 m x 12 m x 3,5 m. Tämä peruslaatta rakennetaan kuivatyönä kasuunin avulla. Kasuuni toimii kuin ”käänteinen uima-allas” meressä, eli laatikko, joka pitää meriveden ulkopuolella. Ylemmän peruslaatan kasuunia aletaan rakentamaan heti, kun alemman peruslaatan valua varten rakennettu työtaso on purettu.
Helsingin kaupunki panostaa voimakkaasti kaupunkilaisten viihtyvyyteen sekä ulkoilun- ja liikkumisen mahdollisuuksiin. Tässä myös työmatkaliikkuminen on merkittävässä roolissa.
Uusia reittejä on suunnitteilla ja valmistuu koko ajan. Näille asioille kaupungilla on oma sivustonsa, jonka linkki alla.
Siltatyömaa Hakaniemen rannassa on tilanteessa, jossa uutisia ei tälle viikolle ole. Siksi alueen oma tiedotus toivottaa kevättä tulevaksi ja suosittelee, että käyt tutustumassa kaupungin uusiin mahdollisuuksiin osoitteessa: https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/pyoraily
