Pylonin valupinta on +85,6 m korkeudella. Jalat ovat yhdistyneet yhdeksi rakenteeksi, ja pylonin jalka kohoaa nyt yhden muottikuution suojassa. Tämä osuus 77,5 metristä 101 metriin on nimeltään pylonin yläosa.
Pylonin muottiin kuljetaan rakennushissillä.
Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Kiipeävä muotti on vanerisen kuution suojassa. Kuution koko on noin 8 m * 10 m * 7 m. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua haluttuun lujuuteen ja tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten. Valujakson korkeus on neljä metriä.
Ennen betonointia tehdään valuosan raudoitus. Terästehtaalla valmiiksi katkotut ja taivutetut harjateräkset sidotaan korkeuksissa yhtenäiseksi raudoitteeksi. Raudoitusta tulee yhteensä neljä kerrosta, ja uloin kerros tehdään ruostumattomasta teräksestä. Tällä mahdollistetaan pylonin 200 vuoden käyttöikä.
Työvuorossa työskentelee kahdeksan raudoittajaa.
Muottikuution sisällä on myös pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Hoitotason suojassa sijaitsee myös työmiesten sosiaali- ja varastotilat.
Kiipeävän muotin hoitotasolta tehdään betonipinnan jälkihoitotyöt ja tunkataan valumuotti ylöspäin .
Pylonin muottikuutioon noustaan rakennushissillä. Hissin päätepysäkki on tällä hetkellä tasolla +77 m. Hissiä korotetaan sitä mukaa, kun pylonin nousee ylöspäin.
Kruunuvuorensillan keskituen eli pylonin betonin valukorkeus nyt 100 metriä. Pylonin köysikotelo-osuuden rakentaminen on käynnissä ja nyt paikoilleen on asennettu kolme köysikoteloa. Pylonin kokonaiskorkeus on 111 metriä.
Pylonin alaosaksi kutsutaan pylonin osaa tasosta 25 m tasoon 78 m. Alaosa koostuu kahdesta erillisestä jalasta. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja. Toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee 98 m korkeuteen.
Portaat ovat ns. pystytikkaat.
Itäjalan huoltoportaiden asentaminen on käynnissä. Portaat eivät ole varsinaiset portaat, vaan ne ovat ns. pystytikkaat. Tikkaissa kiivetään turvaköyden kanssa. Tikkaita käytetään pylonin sisäpuolen tarkastuksiin, sekä kulkutienä pylonin huipulle. Köysikotelo-osuudella tikkaat asennetaan myös pylonin ulkopuolelle, jotta köysien ja pylonin liityntäkohdat on mahdollista tarkistaa. Käynti näille ulkopuolella oleville tikkaille tapahtuu pylonin köysiosuuden yläpuolelta, noin tasolta 124 m.
Pylonin jalat kohoavat kiipeävän muottirakenteen suojassa kohti korkeuksia. Tämän viikon valujen jälkeen länsijalan betonirakenteen yläpinta kohoaa +54,4 m korkeuteen ja itäjalan korkeus on +46,6 m.
Jalat kohoavat eritahtisesti työteknisistä syistä. Eritahtisella nousulla varmistetaan se, että muotit eivät ota kiinni toisiinsa, kun muotteja nostetaan seuraavalle valutasolle.
Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Kiipeävä muotti on vanerisen kuution suojassa. Kuution koko on noin 8 m * 10 m * 7 m. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irroitetaan valupinnasta. Muottitason alapuolelta ylöspäin nousee samalla suojaseinin pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.
Nyt rakennettava osuus tasosta +25 m tasoon +78 m on nimeltään pylonin alaosa. Se koostuu kahdesta erillisestä jalasta. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee +98 m korkeuteen.
Rakentuakseen pyloni tarvitsee kaverikseen torninosturin. Nosturin koukkukorkeus on tällä hetkellä +78 m ja huippu on +93 m tasossa. Nosturia korotetaan vielä kerran pylonin kohotessa. Silloin nosturin koukkukorkeus tulee olemaan +148 m ja nosturin korkein osa eli huippu tällöin +163 m korkeudessa.
Valmistuttuaan pyloni tulee kohoamaan +135 m korkeuteen vedenpinnasta ja kun otetaan huomioon myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 m. Pyloni on yksi Kruunuvuorensillan välituista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.
Kuluvan vuoden aikana pyloni kohoaa jo yli 100 metrin korkeuteen. Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja silta avataan liikenteelle vuonna 2027.
Kruunuvuorensillan 135 metrin korkeuteen kohoavan pylonin eli kannatinpylvään perustamistyöt ovat hyvässä vauhdissa. Viikonloppuna valettiin pylonin alempi peruslaatta.
Pyloni rakentuu kahden peruslaatan päälle.
Pyloni perustetaan kalliovaraisena ja nyt valetun alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m merenpinnan alapuolella. Peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m. Peruslaatan raudoitehäkki nostettiin paikoilleen tammikuussa. Nyt suoritettu valu oli kestoltaan 32 tunnin yhtäjaksoinen työrupeama. Valu aloitettiin perjantaina klo 17 ja työ saatiin päätökseen sunnuntaina klo 01. Valu toteutettiin kolmella betonipumpulla, jotka pumppasivat betonia taukoamatta. Betonia valuun meni yhteensä 2100 m3.
Valu toteutettiin kolmella betonipumpulla.
Peruslaatan valu tehtiin vedenalaisen valuna. Vedenalaisessa valussa, valun aikana, betonimassan sisään ei saa joutua ilmaa tai vettä. Tästä syystä valuputkenpää pidetään koko valun ajan tuoreen betonimassan sisällä betonin pumppauksen aikana. Vedenalaisessa valussa massaa ei tiivistetä. Vedenalaisissa betonoinneissa sukeltajalla on merkittävä rooli valun onnistumisessa, koska sukeltaja seuraa betonoinnin edistymistä ja raportoi tilannetta työnjohdolle.
Nyt valetun kalliovaraisen peruslaatan päälle valettava toinen peruslaatta on kooltaan 12 m x 12 m x 3,5 m. Tämä peruslaatta rakennetaan kuivatyönä kasuunin avulla. Kasuuni toimii kuin ”käänteinen uima-allas” meressä, eli laatikko, joka pitää meriveden ulkopuolella. Ylemmän peruslaatan kasuunia aletaan rakentamaan heti, kun alemman peruslaatan valua varten rakennettu työtaso on purettu.
Kruununvuorensillan rakenteen keskeinen osa ja näkyvin elementti on 135 metrin korkeuteen nouseva pyloni. Pyloni kohoaa metrin korkeammalle kuin Kalasataman korkein tornitalo.
Pyloni toimii Kruunuvuorensillan välitukena ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.
Pylonin havainnekuva.
Pyloni perustetaan kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m. Peruslaatan raudoitteena toimii 250 000 kg painoinen raudoitehäkki, joka lasketaan paikoilleen telaristikkonosturilla. Alemman peruslaatan muottina toimii kallioon louhittu potero, jonne raudoitehäkki eli katiska seuraavaksi lasketaan. Peruslaatan valu tehdään vedenalaisena valuna katiskaan asennettujen valuputkien avulla.
Pylonin alemman peruslaatan muottina toimii kallioon louhittu potero.
Vedenalaisessa valussa, valun aikana, betonimassan sisään ei saa joutua ilmaa tai vettä. Tästä syystä valuputken pää pidetään koko valun ajan tuoreen betonimassan sisällä betonin pumppauksen aikana. Vedenalaisessa valussa massaa ei tiivistetä. Vedenalaisissa betonoinneissa sukeltajalla on merkittävä rooli valun onnistumisessa, koska sukeltaja suorittaa betonoinnin. Yhteys pinnalle tapahtuu radiopuhelin- ja/tai videoyhteydellä.
Maavaraisen peruslaatan päälle valetaan toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Tämän laatan koko on 12 m x 12 m x 3,5 m. Alempi peruslaatta tehdään vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle alkaa kohoamaan pyloni.
Seuraava työvaihe on raudoitehäkin eli katiskan nostotyö, joka tehdään lähiaikoina, suotuisten tuuliolojen vallitessa.
Kruunusillat-raitiotien rakentaminen alkaa Haakoninlahdessa 4.4.2022. Teemme huhti-joulukuussa rakennustöitä Haakoninlahdenkadulla, Stansvikin rantakadulla ja Mirandankadulla. Teemme raitiotien vaativat maanalaiset työt ja pysäkit sekä asennamme jo nyt ensimmäiset kiskot, vaikka matkustajaliikenne alkaakin vasta vuonna 2027. On mahdollista, että työskentelemme vuoden lopussa myös Koirasaarentiellä (välillä Saaristolaivastonkatu-Haakoninlahdenkatu).
Haittaamme arkeanne, vaikka emme haluaisi. Työmme aiheuttavat melua ja pölyä, joita torjutaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Työmaa aiheuttaa myös liikennejärjestelyjä sekä mahdollisia yötöitä.
Melua aiheuttavat työt
Raitiotien rakennustyöt vaativat sekä louhintaa että porapaalutusta. Melua aiheutuu heti töiden aloittamisesta lähtien. Meluavaa työtä tehdään erityisesti huhti-heinäkuussa talojen lähellä. Sen jälkeen melua syntyy enimmäkseen hieman kauempana taloista, Haakoninlahdenkadun eteläpuoliskolla.
Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin kello 7–18, mutta toisinaan ympäristöviranomaisen antaman luvan mukaisesti klo 22 asti tai viikonloppuisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena klo 7–18. On silti tosiasia, että myös muut työmme voivat häiritä. Kruunusillat tarjoaa kuulosuojaimia (korvatulppia) halukkaille. Niitä on noudettavissa Haakoninlahdenkadun ja Koirasaarentien risteyksessä sijaitsevasta postilaatikosta.
Yötyöt
On mahdollista, että joudumme tekemään yötöitä. Niille voi tulla tarvetta esimerkiksi silloin, jos kesästä tulee kuuma. Raitiotien kiskojen hitsaustyöt täytyy siinä tapauksessa tehdä öisin, kun kiskot ovat viileät.
Liikennejärjestelyt
Työmaa aiheuttaa muutoksia pysäköintiin ja liikkumiseen.
Kadunvarsipysäköinti ei enää ole mahdollista Haakoninlahdenkadun varrella 4.4. lähtien.
Lisäksi huhtikuun alusta alkaen jalankulkijoille ja pyöräilijöille voi tulla pysähdyksiä Haakoninlahdenkadulla jalkakäytävällä ja pyörätiellä tehtävien räjäytysten vuoksi.
Arviolta toukokuun alussa Haakoninlahdenkatu muuttuu moottoriajoneuvoliikenteelle yksisuuntaiseksi. Käyttöön jää vain yksi, pohjoisesta etelään kulkeva kaista. Turumankadulta, Pojamankadulta ja Disankadulta ei silloin pääse enää kääntymään vasemmalle pohjoiseen päin. Järjestely on voimassa näillä näkymin marraskuuhun asti.
Opastamme reitit kadulla ja kerromme myös nettisivuilla ja Facebookissa muutoksista. Ajantasainen kartta liikennejärjestelyistä löytyy nettisivuiltamme: https://kruunusillat.fi/category/kruunuvuorenranta/
Kruunusillat-allianssin Hakaniemen uudistumiseen liittyvät rakennustyöt ovat käynnissä Sörnäisten rantatiellä. 5.4. alkaen työmaalla tehdään louhinta- eli räjäytystöitä, joilla on vaikutuksia moottoriajoneuvoliikenteeseen. Louhinnat tehdään kunnallistekniikan uusimisen takia, ja ne kestävät arviolta 21.4. saakka.
Kruunusillat-allianssin Hakaniemen uudistumiseen liittyvät rakennustyöt ovat käynnissä Sörnäisten rantatiellä. 5.4. alkaen työmaalla tehdään louhinta- eli räjäytystöitä, joilla on vaikutuksia moottoriajoneuvoliikenteeseen. Louhinnat tehdään kunnallistekniikan uusimisen takia, ja ne kestävät arviolta 21.4. saakka.
Räjäytyksiä tehdään arkipäivisin ruuhka-aikojen ulkopuolella (klo 10 – 15) maksimissaan kahdeksan kertaa päivässä. Liikenne pysäytetään tällöin muutamiksi minuuteiksi kerrallaan. Pysäytykset pyritään ajoittamaan siten, että ne tapahtuvat liikennevalojen päävaiheen ollessa punaisella.
Liikenteenohjaajat ohjaavat liikennettä.
Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle
Lyhyitä, muutaman minuutin liikennekatkoja on arkisin klo 10-15 välillä.
Vaikutukset joukkoliikenteelle
Lyhyitä, muutaman minuutin liikennekatkoja on arkisin klo 10-15 välillä.
Vaikutukset pyöräliikenteelle
Ei vaikutuksia.
Vaikutukset jalankululle
Ei vaikutuksia.
Hakaniemessä Kruunusillat-raitiotien rakennustyöt sekä liittyvät työt, kuten Hakaniemensillan ja Näkinsillan uusiminen, jatkuvat vaiheissa vuoteen 2026 asti.
Tuleva Kruunuvuorensilta kurkottaa yli Kruunuvuorenselän. Etualalla Korkeasaari ja taustalla Kruunuvuorenranta. Kuvan alareunassa näkyy myös nykyinen Korkeasaarensilta ja tulevan Finkensillan pää. Kuva: WSP ja Knight Architects
Kolme uutta siltaa ja niitä pitkin raitiotie Hakaniemen ja Laajasalon välille sekä reitin varren suuret maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallistekniset työt ovat yli puolivälissä. Hanke etenee hyvin aikataulussa, jonka mukaan raitiotien matkustajaliikenne alkaa vuonna 2027.
Kruunusillat kiittää kaupunkilaisia kärsivällisyydestä melun ja liikennejärjestelyiden sekä muiden rakentamisen haittojen takia.
Hakaniemen ja Kruununhaan alueen työt
Tämän vaativan työmaan ensimmäinen valmistunut kokonaisuus oli Sörnäisten rantatien ylittävä jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu uusi Näkinsilta, jonka avajaisia vietettiin kesäkuussa.
Hyvin meluisat rantamuurin ja paalulaattojen paalutustyöt ja louhintoja vaatineet kunnallistekniset työt Pohjoisrannassa, Hakaniemenrannan länsiosassa, Merihaankadulla ja Miina Sillanpään kadulla ovat jo pääosin tehty.
Kunnallisteknisten töiden pitkällisin ja laajalle alueelle paloissa ulottunut työ on ollut nyt loppusuoralla oleva keskustasta tulevan painejäteviemärin uusiminen väliaikaisjärjestelyineen ja Näkinsillan alle rakennettu uusi pumppaamo kaikkine siihen liittyvine asennuksineen.
Lisäksi uuden Hakaniemensillan uniikki ja hyvin haastava teräsrakenne on jo kokonaisuudessaan asennettu.
Suurimmat jäljellä olevat työt ovat Hakaniemensillan loppuun rakentaminen, vanhan Hakaniemensillan purkaminen, Merihaansillan rakentaminen Merihaasta Kalasataman Nihtiin ja lainvoimaista vesilupaa odottava Merihaan edustan ruoppaus- ja täyttötyö sekä Siltasaarenkadun remontti Hakaniemen torin ja Pitkänsillan välillä.
Työmaasta on tehnyt erittäin haastavan sen sijainti osin vanhalla Merihaan täyttömaalla ja ennen kaikkea keskellä Sörnäisten rantatietä, jota on kulkenut myös työmaan ajan noin 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Työt merellä Korkeasaaren molemmin puolin
Uusista raitiotiesilloista keskimmäinen eli Kalasataman Nihdin ja Korkeasaaren välinen Finkensilta on sillanrakennustöiden osalta lähes valmis.
Valmistuttuaan Suomen pisimmän sillan eli Korkeasaaren ja Laajasalon välisen Kruunuvuorensillan 1200 metristä siltakantta on valettu jo yli 400 metriä. Lisäksi sillan keskituen eli pylonin vaativa perustustyö on valmis. Seuraavaksi pyloni kohoaa siltakannen tasoon vielä tämän vuoden aikana. Lopullisessa 135 metrin korkeudessa se on vuonna 2025, jolloin pyloniin asennetaan siltakantta kannattelevat teräksiset vinoköydet.
Lopuksi silloille rakennetaan raitiotiekiskot ja raitiotien sähköjärjestelmät. Lisäksi Korkeasaaressa tehdään vielä paljon ranta-, katu- ja raitiotierakentamista.
Työt Laajasalossa
Kruunuvuorenrannan Haakoninlahdella kaikki on valmista rataa ja ns. yhteiskäyttöpylväitä myöten. Pylväissä tulee olemaan sekä katuvalaistus että raitiotien johtimet. Koirasaarentiellä välillä Saaristolaivastonkatu-Reiherintie ovat suurimmat kunnallistekniset työt kohta valmiina. Myös Isosaarentien kunnallistekniikka on valmistumassa.
Suurin vielä edessä ovat työ on Koirasaarentien itäpään jyrkän mäen loivennus raitiotietä varten. Siinä on tarpeen louhia kalliota siten, että kadun nykyinen pinta putoaa useita metrejä.
Kovaa melua aiheuttaviin töihin lukeutuu sekä paalutusta että pontitusta. Niitä on tehty jo pidemmän aikaa ja ne tulevat myös jatkumaan.
Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa pontitusta tehdään lopullisen paineviemärin rantautumiskohdan kaivannon tukemiseksi. Paalutus taas liittyy uuden Hakaniemensillan rakentamiseen. Parhaillaan esimerkiksi työsillan teko vaatii sitä.
Näiden kovaa melua aiheuttavien töiden lisäksi meneillään on muitakin työvaiheita. Niihin lukeutuu esimerkiksi uuden Hakaniemensillan tukien rakennustyöt, vesihuoltotyöt ja kadun rakennekerrokset.
Sekä Hakaniemessä että Siltavuorenrannassa Kruunusillat-raitiotien rakennustyöt sekä liittyvät työt, kuten Hakaniemensillan ja Näkinsillan uusiminen, jatkuvat vaiheissa vuoteen 2026 asti.
Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin klo 7-18, mutta toisinaan klo 22 asti tai viikonloppuisin ja pyhäpäivisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena 7-18. On kuitenkin tosiasia, että myös muut työt aiheuttavat ääntä ja voivat häiritä.
Työvaiheesta aiheutuvan melun voimakkuuden vuoksi ovet ja ikkunat kannattaa pitää suljettuina. Kruunusillat tarjoaa kuulosuojaimia eli korvatulppia halukkaille: niitä on noudettavissa postilaatikosta, joka sijaitsee Kirjatyöntekijän ja Välikadun risteyksessä, kevyen liikenteen sillan vieressä.
Siltasaarenkadun pohjoisen suuntaan kulkeva moottoriajoneuvoliikenne palaa John Stenbergin rantaan 16.8. alkaen.
Siltasaarenkadun katuremontti etenee. Kadun itäreunassa sekä John Stenbergin rannassa tehtävät työt ovat valmistuneet, ja seuraavaksi työn alle otetaan Siltasaarenkadun länsireuna. Tällä on vaikutuksia erityisesti moottoriajoneuvojen ja pyöräilyn reitteihin.
Siltasaarenkadun pohjoisen suuntaan kulkeva moottoriajoneuvoliikenne palaa John Stenbergin rannan kautta kulkevalle kiertoreitille
Siltasaarenkadun ajoneuvoliikenne keskustan suunnasta ohjataan 16.8. alkaen jälleen John Stenbergin rantaan.
Kiertoreitti kulkee John Stenbergin rantaa pitkin Hakaniemenrantaan ja takaisin Siltasaarenkadulle. Hakaniemenrannan ja Siltasaarenkadun risteyksessä vasemmanpuoleinen kaista on vain keskustan suuntaan kääntyville ja oikeanpuoleinen kaista Kallion suuntaan kääntyville.
Kääntymiskielto Pitkänsillanrantaan keskustan suunnasta pysyy edelleen voimassa.
Siltasaarenkadun etelän (keskustan) suuntaan kulkeva moottoriajoneuvoliikenne
Toinen suoraan menevä kaista Siltasaarenkadulta poistuu välillä Hakaniemenranta – John Stenbergin ranta. Liikenne keskustan suuntaan ohjataan yhtä kaistaa pitkin raitiotien yli itäisen ajoradan kautta Pitkällesillalle. Siltasaarenkadun ja John Stenbergin rannan liittymään tulee oma liikennevalo-ohjaus raitiovaunuille.
Pyöräilyn pääreitti keskustaan opastetaan Hämeentieltä Eläintarhantien kautta pääradan varteen.
Pyöräilyn pääreitti keskustan suuntaan opastetaan Eläintarhantien kautta pääradan varteen.
Siltasaarenkadun länsireunan pyöräilyreitti poistuu käytöstä välillä Paasivuorenkatu – Pitkänsillanranta. Keskustan suuntaan kulkeva pyöräily opastetaan ensisijaisesti kiertoreitille Eläintarhantien kautta pääradan varteen. Hakaniemen torin kohdalla välillä Eläintarhantie – Paasivuorenkatu Siltasaarenkadun länsireunan pyörätie muuttuu kaksisuuntaiseksi.
Vaikutukset jalankululle
Jalankulun reitti Siltasaarenkadulla kapenee välillä Paasivuorenkatu – Pitkäsillanranta. Kiinteistöihin järjestetään kulkureitit koko rakentamisen ajan.
Vaikutukset joukkoliikenteelle
Pohjoisen suuntaan kulkeva bussiliikenne palaa kiertoreitille John Stenbergin rantaan. Pois käytöstä ollut Hakaniemen torin pohjoisen suunnan pysäkki (H2401) Siltasaarenkadun itäreunalla palautuu takaisin käyttöön. Länsipuolen pysäkkijärjestelyt pysyvät nykyisellään. Hakaniemeen päättyvien linjojen kierto Hakaniemen torikadulle Hakaniemenkadun eteläpäästä poistuu.
Raitiovaunuliikenteelle tulee erillinen liikennevalo-ohjaus Siltasaarenkadun ja John Stenbergin rannan liittymään. Moottoriajoneuvoliikenne risteää liittymässä raitiovaunuliikenteen kanssa.
Yllä mainitut järjestelyt ovat tämänhetkisen arvion mukaan voimassa vuoden 2024 loppuun saakka.
Siltasaarenkadun katuremontin vaiheet
Kruunusillat-allianssi toteuttaa Siltasaarenkadun remontin seuraavissa vaiheissa:
1. vaihe eli kadun itäreuna talven ja kesän 2024 aikana
2. vaihe eli kadun länsireuna syksyn ja alkutalven 2024 aikana
3. vaihe eli raitiotien osuus keväästä 2025 eteenpäin. Remontti valmistuu tämänhetkisen arvion mukaan viimeistään alkuvuonna 2026.
Moottoriajoneuvot käyttävät raitiovaunujen kanssa samaa kaistaa noin 50 metrin matkalla.
Kruunusillat-allianssi uusii kunnallistekniikkaa Siltasaarenkadulla valmistellen vuoden 2024 alussa alkavaa isompaa katuremonttia. Työ aiheuttaa tässä vaiheessa kaistamuutoksia Siltasaarenkadulla Pitkänsillan jälkeen, John Stenbergin rannan risteyksen kohdalla noin 50 metrin matkalla. Kadun itäreunan ajokaista suljetaan tilapäisesti ja autoliikenne kulkee pohjoisen suuntaan vain yhtä kaistaa pitkin, joka on samalla raitiovaunukaista.
Järjestely saattaa hidastaa pohjoisen suuntaan kulkevaa liikennettä erityisesti iltapäiväruuhkan aikaan. Vaihtoehtoinen reitti pohjoisen suuntaan kulkee Liisankadun ja Pohjoisrannan kautta.
Jalankulun ja pyöräilyn reitti Pitkänsillan itäreunassa muuttuu samalla pyöräilylle kaksisuuntaiseksi. John Stenbergin rannan risteyksessä reitti ohittaa työmaan uutta luiskaa pitkin. Risteyksessä oleva suojatie siirtyy noin 15 metriä idemmäksi.
John Stenbergin ranta on jo aiemmin muutettu yksisuuntaiseksi kaduksi Pitkänsillan suuntaan, ja liikenne kulkee yhdellä kaistalla. Risteyksestä pääsee edelleen kääntymään molempiin suuntiin Siltasaarenkadulle.
Järjestely on voimassa arviolta 28.11.2023 saakka.
Vaikutukset jalankululle
Jalankulku on mahdollista molemmilla puolilla sekä Siltasaarenkatua että John Stenbergin rantaa, mutta kyseisten katujen risteysalueella kuljetaan uutta luiskaa pitkin ja suojatie siirtyy noin 15 metriä idemmäksi.
Vaikutukset pyöräilylle
Pyöräilyn reitti Pitkänsillan itäreunassa muuttuu kaksisuuntaiseksi. John Stenbergin rannan risteyksessä reitti ohittaa työmaan uutta luiskaa pitkin.
Vaikutukset joukkoliikenteelle
Kaistan sulku saattaa hidastaa kaikkea moottoriajoneuvoliikennettä erityisesti ruuhka-aikoina.
Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle
Kaistan sulku saattaa hidastaa kaikkea moottoriajoneuvoliikennettä erityisesti ruuhka-aikoina.
Uudet liikennejärjestelyt opastetaan maastossa liikennemerkein ja verkossa karttapalvelussa: https://kartta.hel.fi
Suurimmat muutokset ovat Hakaniemen torikadun yksisuuntaistaminen alkaen 4. tammikuuta ja Siltasaarenkadun Hakaniementorin ja Pitkänsillan välisen osuuden yksisuuntaistaminen alkaen 8. tammikuuta.
Hakaniemen torikatu muuttuu yksisuuntaiseksi joukkoliikennekaduksi 4.1.2024
Hakaniemen torikatu muuttuu Kallion suuntaan yksisuuntaiseksi välillä Hakaniemenranta-Miina Sillanpään katu, ja katu varataan ainoastaan bussiliikenteelle ja bussien taukopaikoille. Muu moottoriajoneuvoliikenne ohjataan Hakaniemenkadulle.
Hakaniemen torikatu muuttuu yksisuuntaiseksi joukkoliikennekaduksi 4.1. alkaen.
Vaikutukset jalankululle
Viherniemen puiston läpi kulkeva jalankulkuyhteys siirtyy kulkemaan Hakaniemenrannan kautta.
Vaikutukset pyöräilylle
Ei vaikutuksia.
Vaikutukset joukkoliikenteelle
Linjojen 623, 633, 643, 643K taukopaikat ja lähtöpysäkit siirtyvät Hakaniemen torikadulle 7.1. alkaen. Linjojen 711, 721 ja 731 lähtöpysäkit säilyvät Hakaniemen torikadulla. Linjojen 73 ja 74 pysäkki siirtyy Siltasaarenkadulta Hakaniemen torikadulle 7.1. yhden päivän ajaksi, jonka jälkeen se siirtyy Karhupuistoon (8.1. alkaen).
Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle
Hakaniemen torikatu muutetaan yksisuuntaiseksi joukkoliikennekaduksi. Muu moottoriajoneuvoliikenne ohjataan Hakaniemenkadulle.
Siltasaarenkadun pohjoisen suuntaan kulkeva liikenne ohjataan John Stenbergin rannan kautta kulkevalle kiertoreitille 8.1. alkaen
Siltasaarenkadun ajoneuvoliikenne keskustan suunnasta ohjataan 8.1. alkaen John Stenbergin rantaan. Tällä hetkellä John Stenbergin ranta on yksisuuntainen keskustan suuntaan, mutta ajosuunta kääntyy 8.1. toisin päin.
Keskustan suunnasta tuleva liikenne ohjataan Pitkänsillan jälkeen John Stenbergin rantaan.
Vaikutukset jalankululle
Ei vaikutuksia.
Vaikutukset pyöräilylle
Pitkänsillan itäreuna on jo aiemmin muutettu kaksisuuntaiseksi jalankulun ja pyöräilyn väyläksi. Pyöräliikenne on siirretty pois John Stenbergin rannan ajoradalta.
Vaikutukset joukkoliikenteelle
Bussit 23, 61, 61N, 64, 65, 66, 67, 67N, 71, 73N, 74N, 75, 77, 77N, 78, 78N, 79N, 600, 611, 611B, 614, 617, 633N, 717, 717K, 717N, 718, 718A, 721N, 731N, 739, 785, 785K, 787, 787A, 787K, 788, 788K pohjoisen suuntaan ajavat 8.1.2024 lähtien Siltasaarenkadun pysäkeille H2401 ja H2403 John Stenbergin rannan kautta.
Linjojen 73 ja 74 päätepysäkki siirtyy Karhupuistoon: pysäkki H2424 Fleminginkadulla. Väliaikainen pysäkki H2151 on Sörnäisten metroaseman luona Hämeentiellä.
Vaikutukset moottoriajoneuvoliikenteelle
Toinen moottoriajoneuvoliikenteen kaista pohjoisen suuntaan suljetaan Unioninkadulla Liisankadun jälkeen. Tällä varmistetaan raitiotieliikenteen sujuvuus. Siltasaarenkatu pohjoisen suuntaan suljetaan kokonaan moottoriajoneuvoliikenteeltä välillä John Stenbergin ranta – Hakaniemenranta.
Kiertoreitti kulkee John Stenbergin rantaa pitkin Hakaniemenrantaan ja takaisin Siltasaarenkadulle. Hakaniemenrannan ja Siltasaarenkadun risteyksessä vasemmanpuoleinen kaista on vain keskustan suuntaan kääntyville ja oikeanpuoleinen kaista Kallion suuntaan kääntyville. Liittymäalueen väistämisvelvollisuudet muuttuvat.
Kääntyminen Pitkänsillanrantaan keskustan suunnasta tultaessa kielletään myös yöaikaan.
Yllä mainitut järjestelyt ovat tämänhetkisen arvion mukaan voimassa vuoden 2024 loppuun saakka.
Uudet liikennejärjestelyt opastetaan maastossa liikennemerkein ja verkossa karttapalvelussa: https://kartta.hel.fi
Siltasaaren katuremontin vaiheet
Kruunusillat-allianssi on jo syksyn ajan valmistellut Siltasaarenkadun katuremonttia Pitkänsillan pohjoispuolella, John Stenbergin rannan risteyksen tuntumassa. Varsinainen katuremontti käynnistyy tammikuussa uusin liikennejärjestelyin, jotka muuttuvat työn edetessä.
Remontti on suunniteltu tehtäväksi seuraavissa vaiheissa:
1. vaihe eli kadun itäreuna talven ja kesän 2024 aikana
2. vaihe eli kadun länsireuna syksyn ja alkutalven 2024 aikana
3. vaihe eli raitiotien osuus keväästä 2025 eteenpäin. Remontti valmistuu tämänhetkisen arvion mukaan viimeistään alkuvuonna 2026.
Riistakameran kuvassa Nimismies-luodolta näkyy naurulokkeja ja näiden poikasia 4.6.2022. Luoto sijaitsee käytännössä aivan kiinni työmaassa. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy
Vuosittaisen linnustoseurannan mukaan Helsingin Kruunuvuorenselän Suomen suuri siltatyömaa ei vähentänyt pesivien saaristolintujen määriä ensimmäisenä rakentamiskesänä.
Työmaan vaikutusalueella tutkituilla viidellä lintuluodolla linnut pesivät aiempien vuosien tapaan ja runsaimpien lajien parimäärät pysyivät suunnilleen samana tai jopa hieman kasvoivat.
Luodoilla pesi yhteensä kymmenen lajia saaristolintuja. Kokonaisparimäärä oli 1262, joista selvä enemmistö oli naurulokkeja. Naurulokki on Suomessa vähentynyt laji ja siksi luokiteltu uhanalaiseksi.
Työmaan vaikutusalueella sijaitsee yksi Helsingin merkittävimmistä naurulokkiyhdyskunnista. Nyt sillan ensimmäisenä rakentamiskesänä yhdyskunnan poikastuotto oli jopa suurempi, yhteensä noin 1000 poikasta, kuin kesinä ennen rakentamista. Muutos tuskin silti liittyy työmaahan.
Muita luodoilla yleisiä lajeja olivat kalatiira ja valkoposkihanhi.
Työmaa huomioi linnut siten, että pesimäaikana (1.4.–30.6.) ei tehty lainkaan paalutustöitä Kruunuvuorensillan alueella, eikä muitakaan töitä 250 metriä lähempänä lintuluotoja.
Laskennat osoittivat myös, että vaikka työmaan vaikutuspiirissä saaristolintujen kokonaisparimäärä pysyi vakaana, niin vaikutuspiirin ulkopuolella ns. vertailuluodoilla parimäärä vähentyi voimakkaasti. Syitä ei tiedetä, mutta pedoilla saattaa olla vaikutusta asiaan.
Pesimälinnuston seurantaa jatketaan myös tulevan kesänä. Lisäksi laskennat tehdään myös hankkeen valmistuttua raitiotien ollessa käytössä.
Uuden Hakaniemensillan rakentaminen on edennyt niin pitkälle, että keväällä 2021 molemmille puolille salmea perustetut työmaakoppikylät joudutaan nyt siirtämään kauemmaksi siltatyömaasta.
Kruununhaassa koppikylä siirtyy vuodenvaihteessa Siltavuorenrantaan kadun pohjoisreunaan. Siirtoa on jo valmisteltu esimerkiksi viemäröinnin rakentamisella. 18.12.2023 alkaen Siltavuorenrannasta poistuu koppikylän takia 20 kadunvarren pysäköintipaikkaa.
Pysäköintipaikat ovat pois käytöstä tämän hetkisen tiedon mukaan vuoden 2025 loppuun saakka.
Hakaniemen puolella koppikylä siirtyy torin viereen hiekkakentälle vuodenvaihteen jälkeen.
Siltavuorensalmen vesiliikenne sekä Hakaniemenrannan jalankulku ja pyöräliikenne katkeavat kahtena yönä viikolla 28 4.7.2022 09:33:45 | Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Vesiliikenne joudutaan katkaisemaan Siltavuorensalmessa Hakaniemensillan kohdalla kahtena yönä viikolla 28. Siltavuorensalmessa tehdään silloin viemäriputkien upotustöitä. Samoina öinä myös jalankulku ja pyöräliikenne katkaistaan hetkellisesti Hakaniemenrannassa.
Vesiliikenne on poikki suunnitelmien mukaan maanantain 11.7. ja tiistain 12.7. välisenä yönä sekä tiistain 12.7. ja keskiviikon 13.7. välisenä yönä. Vesiliikenteen katkon pituus on molempina öinä klo 21-09. Vesiliikenteen katko tarkoittaa, että Hakaniemensillan ali ei pääse kulkemaan ja vesiliikenneyhteys Kaisaniemenlahteen on suljettu.
Myös jalankulku ja pyöräliikenne katkeavat samoina öinä Hakaniemenrannasta Hakaniemensillan ja Merihaan parkkihallitunnelin väliltä. Katkon pituus on noin klo 21-00 kumpanakin yönä. Kiertoreitti kulkee Hakaniemenkadun, väliaikaisen Näkinsillan ja Sörnäisten rantatien kautta. Järjestely joudutaan tekemään, sillä jalankululle ja pyöräliikenteelle ei saada tehtyä väliaikaista kiertoreittiä rakennustyömaasta johtuen.
On mahdollista, että upotustyöt siirtyvät huonon sään tai koneongelmien vuoksi. Siinä tapauksessa sekä vesiliikenteen että jalankulun ja pyöräliikenteen katkot voivat siirtyä 13.-14.7. ja 14.-15.7. välisille öille.
Ajantasainen tieto upotustöiden ajankohdasta löytyy Kruunusillat-raitiotien nettisivujen Veneilijöille-sivulta: https://kruunusillat.fi/veneilijoille
Viemäriputken upotus liittyy uuden Hakaniemensillan rakentamiseen. Uuden Hakaniemensillan linjauksen kohdalla Siltavuorensalmessa on kulkenut jätevesilinja, ns. paineviemäri, joka kuljettaa ison osan kantakaupungin jätevesistä. Tämä paineviemäri on siirrettävä pois uuden sillan kohdalta.
Nyt rakennustöissä ollaan siinä pisteessä, että uudet, vanhan viemärilinjan tilalle tulevat paineviemärit päästään upottamaan Siltavuorensalmen pohjaan. Työ tehdään yötyönä, jotta haitta liikenteelle olisi mahdollisimman vähäinen.
Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan yhdistävän Kruunuvuorensillan välitukien paalutustyö aiheuttaa kovaa melua tammikuun 2022 alusta maaliskuun loppuun saakka. Erityisesti melu kuuluu Kruunuvuorenrannassa, mutta valitettavasti se kantautuu myös muille ranta-alueille.
Paalutustyötä tehdään meluluvan puitteissa arkisin klo 7-18. Alueella tehdään melusuunnitelman mukaisesti melumittausta. Melumittauspisteitä on muun muassa Mustikkamaalla ja Korkeasaaressa.
Kalasataman ja Korkeasaaren väliin rakennettavan Finkensillan paalutustyöt alkavat arviolta tammikuun loppupuolella kuuluen erityisesti Kalasataman alueella.
Vaikka paalutus on kaikkein meluisinta työtä, on kuitenkin tosiasia, että myös muut työt aiheuttavat ääntä ja voivat häiritä.
Haapaniemenkatu 6 -kiinteistö ohitetaan siirtymällä suojatietä pitkin kadun toiselle puolelle. Sörnäisten rantatie 13 -kiinteistöön on kulku kiinteistön keskeltä ja molemmista päistä.
Kruunusillat-allianssi uusii kunnallistekniikkaa Sörnäisten rantatiellä ja Haapaniemenkadulla. Maanantaista 20.11.2023 alkaen työt aiheuttavat muutoksia jalankulun ja pyöräilyn reitteihin kiinteistöjen Haapaniemenkatu 6 ja Sörnäisten rantatie 13 kohdalla.
Haapaniemenkatu 6 -kiinteistö ohitetaan siirtymällä suojatietä pitkin toiselle puolelle katua.
Sörnäisten rantatie 13 -kiinteistöön kulku tapahtuu rakennuksen keskeltä sekä molemmista päistä.
Järjestelyjen kesto on tämänhetkisen arvion mukaan jouluun saakka.
Sörnäisten rantatiellä tehdään ajokaistojen siirtoja ja liikennevalomuutoksia torstaina 19.10. klo 18 alkaen. Osa ajokaistoista joudutaan sulkemaan työn ajaksi, mutta liikenne kulkee koko ajan molempiin suuntiin vähintään yhtä kaistaa pitkin.
Haapaniemenkadun ja Sörnäisten rantatien risteyksen liikennevalot ovat pois käytöstä työn ajan. Liikenteenohjaajat ohjaavat liikennettä.
Työllä ei ole vaikutusta jalankulun tai pyöräilyn reitteihin.
