Pyloniin tulevan köysikotelo-osuuden alimman osan, eli hunajakennon asentaminen on aloitettu peruspulttien ja raudoitteen asennuksella ja betonoinnilla. Kun tämä valujakso saatiin myöhään eilen illalla valmiiksi, on pylonin korkeus nyt 100,7 m.
Pylonin köysialue koostuu yhteensä seitsemästä köysikotelosta. Yhden ”köysikotelopalikan” koko on n. 3 m x 6 m x 2 m ja painoa on n. 34 t. Pylonin osuutta 101 m korkeudesta 122 m korkeuteen kutsutaan köysialueeksi.
Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa, kunnes saavutetaan 135 m korkeus. Pylonin huipulla on ”parveke”, joka mahdollistaa muun muassa lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamasuojauksena toimiva salamamasto.
Pylonin saavutettua huippukorkeuden, on vuorossa sillan vinoköysiasennukset, sillan vinoköysiosuuden hitsaukset, loput sillan pintarakennetyöt ja kaiteiden asennuksien viimeistelyt. Tämän jälkeen sillalle asennetaan raitiotiekiskot ja raitiotien sähköjärjestelmät.
Pyloni valmistuu vuonna 2025, ja raitiotien matkustajaliikenteen on tavoite alkaa koko uudella reitillä vuonna 2027.
Pyöräilijät ja jalankulkijat pääsevät sillalle heti, kun se on turvallisesti mahdollista. Tämä tapahtuu jo ennen raitiotien matkustajaliikenteen alkamista, todennäköisesti vuonna 2026.
Metroliikenne ei kulje kaikille asemille kesällä. Rautatientorin metroasema on suljettu 3.6.-1.9. välisen ajan, eikä Helsingin keskustan läpi voi matkustaa metrolla. Mellunmäen asema on kiinni 3.6.-8.9., ja myös Myllypuron ja Kontulan asemat ovat osan kesästä suljettuina.
Rautatientorin metroasema on suljettu kesän ajan, koska asemalla tehdään muutostöitä muun muassa paloturvallisuuden ja liikennöinnin sujuvuuden parantamiseksi. Kuva: Antti Honkala
Helsingin metro on palvellut yli 40 vuotta. Metrojärjestelmää ja metroasemia tulee huoltaa, jotta metro palvelee myös tulevina vuosikymmeninä. Kesällä 2024 parannetaan Rautatientorin metroaseman paloturvallisuutta sekä korjataan Kontulan ja Mellunmäen välissä sijaitsevia Länsimäentien metrosiltoja ja Kontulan metroaseman laiturialuetta.
HSL järjestää poikkeusten aikana korvaavaa bussi- ja ratikkaliikennettä. Matkustajille korjaustöistä aiheutuvaa haittaa pyritään vähentämään tekemällä useita parannustöitä saman liikennekatkon aikana.
Metroliikenne Helsingin keskustan läpi
Rautatientorin metroasema on suljettuna kolmen kuukauden ajan kesäkuun alusta syyskuun alkuun. Katkon aikana Helsingin keskustan läpi ei voi matkustaa metrolla. Metro kulkee kesällä työmaiden takia tavallista harvemmalla vuorovälillä. Metron pääteasemat keskustassa ovat Kamppi Espoon suunnasta ja Helsingin yliopisto Itä-Helsingin suunnasta.
Kampin ja Helsingin yliopiston välisen osuuden voi kulkea kävellen tai raitiovaunulla. Raitiovaunu 9 ja metroa korvaava linja 9B kulkevat Hakaniemen, Kaisaniemenkadun, Rautatieaseman ja Simonkadun raitiovaunupysäkkien kautta. Helsingin yliopiston asemalla raitiovaunut pysähtyvät Kaisaniemenkadun pysäkillä, ja Kampin metroasemaa lähinnä oleva pysäkki on Simonkatu.
Paloturvallisuuden lisäksi myös Rautatientorin aseman ulkoasu kohenee, kun muun muassa valaistusta uudistetaan.
Metro kulkee tiheimmillään Helsingin yliopiston ja Itäkeskuksen välillä 5 minuutin välein ja Kampin ja Kivenlahden välillä 6 minuutin välein. Poikkeuksen aikana kaikki Espoon-suunnan metrojunat ajavat Kivenlahteen asti. Metro kulkee Espoosta vain Kamppiin asti.
Metroliikenne Itäkeskuksen ja Mellunmäen välillä
Mellunmäen metroasema on kiinni kolmen kuukauden ajan kesäkuun alusta syyskuun 8. päivään saakka Länsimäentien ylittävän metrosillan korjauksen takia. Kontulan asema on suljettuna 24.6.–4.8. aseman peruskorjauksen takia. Lisäksi Myllypuron metroasema on kiinni 8.7.–4.8. metroradan siltojen peruskorjausten takia.
Metroa korvaa bussilinja 99M. 99M ajaa Kontulan ja Mellunmäen välillä 3.–23.6. ja 5.8.–8.9. Kun Kontulan metroasema on suljettu juhannuksen jälkeen, 99M ajaa Itäkeskuksen ja Mellunmäen välillä.
Myös normaalisti kulkevat bussilinjat, kuten Mellunmäen ja Kontulan asemien kautta kulkeva runkolinja 560, tarjoavat korvaavia yhteyksiä. Linjat 92, 94 ja 95 kulkevat tavanomaista tiheämmin.
Raitiovaunulinjoilla 1, 2, 4, 8 ja 10 on reittimuutoksia maanantaista 3.6. alkaen. Kuva: Beatrice Bucht
Raitiovaunujen reitit muuttuvat
Kesäkuun alusta myös raitiovaunujen reitit muuttuvat. Raitioliikenteeseen vaikuttavat Mannerheimintien katutöiden eteneminen Oopperan risteykseen, Crusellinsillan korjaus Jätkäsaaressa sekä pienemmät työmaat. Reittimuutoksia on linjoilla 1, 2, 4, 8 ja 10 maanantaista 3.6. alkaen. Raitiolinjat säilyvät samoilla poikkeusreiteillä syksyyn asti.
Lisäksi kesän aikana on poikkeuksia junaliikenteessä: rantaradan liikenne katkeaa kuukaudeksi Leppävaaran länsipuolella juhannuksen jälkeen, ja pääradalla junat kulkevat tavallista harvemmin.
Helpoiten oman reitin selvittää HSL-sovelluksen tai Hsl.fi Reittioppaan avulla. Kesän reittejä voi tutkia jo nyt, kun matkan päivämääräksi valitsee 3.6. tai myöhemmän ajankohdan.
Pylonin valupinta on +85,6 m korkeudella. Jalat ovat yhdistyneet yhdeksi rakenteeksi, ja pylonin jalka kohoaa nyt yhden muottikuution suojassa. Tämä osuus 77,5 metristä 101 metriin on nimeltään pylonin yläosa.
Pylonin muottiin kuljetaan rakennushissillä.
Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Kiipeävä muotti on vanerisen kuution suojassa. Kuution koko on noin 8 m * 10 m * 7 m. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua haluttuun lujuuteen ja tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten. Valujakson korkeus on neljä metriä.
Ennen betonointia tehdään valuosan raudoitus. Terästehtaalla valmiiksi katkotut ja taivutetut harjateräkset sidotaan korkeuksissa yhtenäiseksi raudoitteeksi. Raudoitusta tulee yhteensä neljä kerrosta, ja uloin kerros tehdään ruostumattomasta teräksestä. Tällä mahdollistetaan pylonin 200 vuoden käyttöikä.
Työvuorossa työskentelee kahdeksan raudoittajaa.
Muottikuution sisällä on myös pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Hoitotason suojassa sijaitsee myös työmiesten sosiaali- ja varastotilat.
Kiipeävän muotin hoitotasolta tehdään betonipinnan jälkihoitotyöt ja tunkataan valumuotti ylöspäin .
Pylonin muottikuutioon noustaan rakennushissillä. Hissin päätepysäkki on tällä hetkellä tasolla +77 m. Hissiä korotetaan sitä mukaa, kun pylonin nousee ylöspäin.
Pylonin jalat kohoavat kiipeävän muottirakenteen suojassa kohti korkeuksia. Tämän viikon valujen jälkeen länsijalan betonirakenteen yläpinta kohoaa +54,4 m korkeuteen ja itäjalan korkeus on +46,6 m.
Jalat kohoavat eritahtisesti työteknisistä syistä. Eritahtisella nousulla varmistetaan se, että muotit eivät ota kiinni toisiinsa, kun muotteja nostetaan seuraavalle valutasolle.
Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Kiipeävä muotti on vanerisen kuution suojassa. Kuution koko on noin 8 m * 10 m * 7 m. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irroitetaan valupinnasta. Muottitason alapuolelta ylöspäin nousee samalla suojaseinin pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.
Nyt rakennettava osuus tasosta +25 m tasoon +78 m on nimeltään pylonin alaosa. Se koostuu kahdesta erillisestä jalasta. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee +98 m korkeuteen.
Rakentuakseen pyloni tarvitsee kaverikseen torninosturin. Nosturin koukkukorkeus on tällä hetkellä +78 m ja huippu on +93 m tasossa. Nosturia korotetaan vielä kerran pylonin kohotessa. Silloin nosturin koukkukorkeus tulee olemaan +148 m ja nosturin korkein osa eli huippu tällöin +163 m korkeudessa.
Valmistuttuaan pyloni tulee kohoamaan +135 m korkeuteen vedenpinnasta ja kun otetaan huomioon myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 m. Pyloni on yksi Kruunuvuorensillan välituista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.
Kuluvan vuoden aikana pyloni kohoaa jo yli 100 metrin korkeuteen. Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja silta avataan liikenteelle vuonna 2027.
