Tiedote 4.1.2024

Taiteilija Laura Beloffin ja työryhmän toteuttama R-Bus oli tapahtumallinen taideteos, jossa itseohjautuva robottibussi liikkui Kalasataman kaduilla elokuussa 2023.

R-bus on osa Kalasataman ja HAM Helsingin taidemuseon A Stream among Streams -ympäristötaidekokonaisuutta. Kuva: HAM/Sonja Hyytiäinen

Laura Beloff on kiinnostunut siitä, kuinka arkeamme ohjaavat monet piiloon jäävät algoritmit ja älyteknologia, joiden toimintaan meidän on luotettava. Itseohjautuva robottibussi oli aktiivinen toimija, joka valitsi reittinsä sattumanvaraisesti algoritmien avulla ennalta määritellyn alueen sisällä Kalasatamassa. Teos herätteli kävijöitä pohtimaan, minkälainen kokemus syntyy, kun annamme robotin ottaa reitistämme ohjat.

Bussin sisällä soi vieras mutta kuitenkin tutunoloinen äänimaisema. Robottibussiin striimattiin reaaliaikainen äänimaisema, joka syntyi, kun Kalasatamaan sijoitetut laitteet poimivat alueen eliöiden ja ympäristön ääniä. Tekoäly analysoi ja täydensi tätä reaaliaikaista äänimaisemaa tunnistamalla miltä äänitaajuuksilta puuttuu eliöiden ääniä ja tuottamalla kuvitteellisten eliöiden ääniä, jotka täydensivät tyhjät taajuudet. 

Kalasatamaa rakennetaan yhä, ja urbaanin ja luonnonympäristön suhde ovat alueella murroksessa. Teos viritti pohtimaan vaikutustamme ympäristöömme ja sen ekologiaan: ihmiset tuottavat esimerkiksi paljon ääniä, joihin eliöt koettavat sopeutua muun muassa muokkaamalla oman äänensä taajuutta.

R-bus on osa Kalasataman ja HAM Helsingin taidemuseon A Stream among Streams -ympäristötaidekokonaisuutta, jonka ovat kuratoineet Aleksandra Kiskonen ja Kristiina Ljokkoi. Kokonaisuuteen kuuluvat teokset valmistuvat Kalasatamaan seuraavan vuosikymmenen aikana, ja ne liitetään Helsingin kaupungin taidekokoelmaan.

Taiteilija Laura Beloffin lisäksi työryhmässä olivat mukana Marko Tandefelt, Petri Ruikka, Calvin Guillot Suarez, Jani Hietanen, Sebastian Schlecht, Andrea Mancianti, John W. Fail ja Esther Saraste.

Alla olevalla videolla voit tutustua tarkemmin R-Bus-teokseen.

Video aiheesta tästä linkistä

Tiedote 17.10.2023

Kruunuvuorensillan Korkeasaaren puoleiseen päähän, tarkemmin sanottuna Palosaareen, on rakenteilla alikulkusilta. Tämä silta on Palosaaren alikulkusilta ja se mahdollistaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisen kulun tulevan raitiotien ali.

Palosaaren alikulkusillalla ja Krunuvuorensillalla on yhteinen maatuki eli alikulkusilta on suoraan yhteydessä Kruunuvuorensiltaan, mutta se on kuitenkin oma itsenäinen silta.

Rakennettava silta on betonirakenteinen kehäsilta. Kesäsillassa kansirakenne ja välituet on kiinnitetty toisiinsa jäykästi. Alikulkusillan kokonaispituus on noin 23 m. Sillan Kruunuvuorenpuoleiselle sivulle tehdään betonireliefi eli taideteos. Reliefi kuvaa Kruunuvuorensillan välitukien muotoa.

Tiedote 17.4.2023

Kalasataman Nihdin ja Korkeasaaren välille rakennettavan 293 metriä pitkän Finkensillan kannen valutyöt on aloitettu. Betonia sillankanteen menee 4700 m³ eli 600 betoniautollista. Valu kestää yhteensä neljä vuorokautta ja tuon neljän vuorokauden ajan betoniauto tyhjentää kuorman pumpulle 15 minuutin välein. Kannen muotti on rakennettu puusta ja se vastaa kooltaan jalkapallokenttää.

Kannen valu aloitettiin heti aamusta.

Finkensillan rakentamistyöt aloitettiin lokakuussa vuonna 2021 ja ensimmäinen työvaihe oli noin 300 m pituisen työsillan rakentaminen. Työsillan rakentaminen mahdollistaa sillan välitukien ja -kannen rakentamisen. Työsilta koostuu teräsputkista, teräspalkeista ja puisista pelkkalavoista.

Finkensillassa on kuusi välitukea ja kaksi maatukea. Silta on jatkuva jännitetty betoninen palkkisilta. Sillan kannen kahdessa pääpalkissa on yhteensä 30 jänneputkea ja putkissa jänneterästä noin 90 henkilöauton painon verran eli 130 000 kg. Silta jännitetään, kun kannen betoni on saavuttanut jännityslujuuden, keskimäärin noin 10 vrk valusta.

Finkensillan raudoitustyöt kestivät noin neljä kuukautta ja betoniterästä siltaan asennettiin yhteensä 450 000 kg, joka vastaa noin 320 henkilöauton painoa.

Jännitys- ja injektointitöiden jälkeen päästään purkamaan kannen muottia sekä telinettä, sekä asentamaan lopullisia reunapalkin kylkeen tulevia erikoiskaiteita. Muotin ja telineen purkamisen jälkeen asennetaan sillan alle huomattava määrä varausputkia, sekä viimeistellään betonipinnat.

Lämpötilan noustessa keväällä riittävän ylös, tehdään kannen vesieristystyöt. Vesieristystöiden jälkeen eristeen päälle tehdään suojarakenteet, mitkä suojaa vesieristettä mekaaniselta rasitukselta.

Vielä kuluvan vuoden aikana silta on työyhteenliittymän osalta valmis, minkä jälkeen allianssi tulee jatkamaan kiskoasennuksilla, pintarakenneasennuksilla, sekä raitiotien vaatiman tekniikan asentamisella.

Julkinen tiedote 24.5.2021

Tulevina vuosina Hakaniemi kokee muodonmuutoksen. Me Kruunusillat-raitiotien tekijät rakennamme teille myös uutta rantaa ja katuja sekä uuden Hakaniemensillan. Lisäksi korjaamme viemäreitänne, vesijohtojanne sekä sähkö- ja telekaapeleitanne.

Aloitamme toukokuussa töillä, jotka eivät liity raitiotiehen. Työmme päättyvät vasta vuonna 2026.

Työmaat aiheuttavat haittaa

Rakentamisvuodet tulevat olemaan rankkoja. Haittaamme arkeanne, vaikka emme haluaisi.

Voitte liikkua jalan, pyörätuolilla, pyörällä ja autolla kaikkialle, mutta turvallisuuden takia osa kulkureiteistänne pitenee. Myös suosittu Näkinsilta uusitaan. Työmaa-aikana käytössä on tilapäinen silta.

Opastamme reitit kadulla niin, että näette helposti mistä pääsee minnekin. Jos näin ei ole, antakaa meille palautetta. Kerromme myös ennalta nettisivuillamme ja mm. Facebookissa tulevista muutoksista.

Bussin 55 reitti siirtyy kesällä kulkemaan Hakaniemenrannasta suoraan Sörnäisten rantatielle. Linjan 502 päätepysäkki siirtyy Kallion kirjastolle. Linja 17 lakkautetaan.

Kadunvarsipysäköinti vähenee Hakaniemenrannassa, Siltavuorenrannassa, Kirjatyöntekijänkadulla ja Pohjoisrannassa.

Työmme aiheuttaa melua ja pölyä, joita pyrimme torjumaan käytettävissä olevin keinoin. Kauaksikin kuuluvaa melua syntyy paalutustöistä, jotka kestävät vaihtelevasti useita vuosia. Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin klo 7-18.

Bulletin också på svenska från denna länk

Tiedote 24.1.2024

Uuden Kruunuvuorensillan keskituki eli pyloni on nyt kohonnut sillan kansitasoon, noin 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kuluvan vuoden aikana ylitetään sata metriä ja valmistuessaan pylonin huippu on 135 metrin korkeudella.

Ilmakuva Kruunuvuorensillan pylonin rakentamisesta. Kuva: HTJ

Pyloni on näkyvin Kruunuvuorensillan tukirakenteista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Jos huomioidaan myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 metriä.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan ns. kiipeävän muotin tekniikalla. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.

Muottitason alapuolella ylöspäin nousee samalla pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt.

Betonin valukertoja pylonissa tulee yhteensä noin viisikymmentä ennen kuin pyloni on huipussaan. Nyt valuja on tehty kahdeksan ja seuraava valu on vuorossa helmikuussa. Pylonin betoniraudoitus on suunniteltu tavallisesta raudoituksesta poiketen korvaamalla osa harjateräsraudoitteesta 50 mm korkealujuustangoilla eli SAS-tangoilla.

Pyloni on perustettu kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on 9,5 metriä merenpinnan alapuolella. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 x 18 x 4,5 metriä ja sen muottina toimi kallioon louhittu potero. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle valettiin toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Alempi peruslaatta tehtiin vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle tulee pylonin jalusta.

Rakennettavan pylonin osat ovat perustus, jalusta, sidepalkki, pylonin alaosa, pylonin yläosa ja köysialue sekä pylonin huippu. Pylonin jalusta on alue, joka alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy 19,5 metrin korkeuteen. Jalusta on umpinainen teräsbetonirakenne.

Sidepalkiksi sanotaan osuutta 19 metrin korkeudesta 25 metrin korkeuteen. Sidepalkissa yhdistyvät kannen teräsrakenne ja pylonirakenne toisiinsa. Sidepalkin yläpuolelta, 25 metrin tasosta 78 metrin korkeudelle on pylonin alaosa. Alaosan kaksi haaraa (jalkaa) ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee 98 metrin korkeuteen.  Portaat jatkuvat huipulle asti.

Sidepalkit pylonin alueella.

 Pylonin teräsrakenteen asennuksenaikainen työtaso rakenteilla.

78 metrin korkeudelta alkaa pylonin yläosa ja tämä osa kohoaa aina tasolle 101 metriin. Tällä alueella pylonin haarat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Köysialue alkaa korkeudelta 101 metriä ja päättyy 124 metrin korkeuteen.

Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa, kunnes saavutetaan taso +135 metriä. Pylonin huipulla on ”parveke”, joka mahdollistaa muun muassa lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamasuojauksena toimiva salamamasto.

Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja raitiotien matkustajaliikenne alkaa sillalla vuonna 2027.

Tiedote 9.2.2023

 Tällä hetkellä Suomen suurimman sillan paikkaa pitää Raippaluodon silta, joka yhdistää Raippaluodon saaren mantereeseen Mustasaaressa. Raippaluodon silta on vinoköysisilta ja sen pituus on 1045 m ja alikulkukorkeus 26 m. Raippaluodon sillassa on kaksi pylonia ja niiden korkeus on 82,5 m. Raippaluodon silta vihittiin käyttöön vuonna 1997.

Raippaluodon silta. Kuva: Anniina Peni-Nyman.
Suomen toiseksi suurin silta on Tähtiniemen silta Heinolassa. Tähtiniemen silta on liittorakenteinen vinoköysisilta. Sillan pituus on 924 m ja sen H-kirjaimen muotoinen kannatinpylväs eli pyloni on 105 m korkea. Sillan pisin jänneväli on 165 m. Tähtiniemen silta vihitiin käyttöön 1993.

Tähtiniemen silta.
Tilanne tulee muuttumaan, kun Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan yhdistävästä Kruunuvuorensillasta tulee Suomen pisin ja korkein silta. Se on maailmanluokassakin poikkeuksellinen, sillä näin isoja siltoja ei ole maailmallakaan rakennettu pelkästään joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. Silta tulee valmistuttuaan olemaan kiinnostava nähtävyys paitsi kokonsa, myös sen suunnittelun takana olevan edistyksellisen liikenneajattelun ansiosta.

Kruunuvuorensilta on liittopalkein tuettu vinoköysisilta ja sillan rakentaminen aloitettiin syksyllä 2021 työsillan rakentamisella. Valmistuttuaan Kruunuvuorensillan pituus on 1191 m, pylonin korkeus 135 m ja sillan alikulkukorkeus 20 m. Sillan pisin jänneväli on 260 m. Tästä pidempi jänneväli tulee Kirjalansalmen siltaan Paraisille. Siinä jänneväli tulee olemaan 265 m.

Tiedote 10.5.2023

Kruunuvuorenselälle tulee 18 metrin alikulkukorkeus 25. heinäkuuta 2023 uuden Kruunuvuorensillan takia. Lisäksi kulku on kokonaan suljettu kaikilta veneiltä kahtena yönä heinäkuun lopussa nostotöiden vuoksi.

Rakennustyöt aiheuttavat kulkurajoituksia veneille myös muilla alueen uusilla silloilla.

KRUUNUVUORENSILTA

Laajasalon ja Korkeasaaren välillä Kruunuvuorenselällä on 25.7.2023 alkaen sillassa 18 metrin tilapäinen alikulkukorkeus yli kahden vuoden ajan. Valmiin sillan alikulkukorkeus on syksystä 2025 lähtien 20 metriä

Muutosten takia korvaavia laituripaikkoja tarvitsevien tulee olla yhteydessä Helsingin kaupunkiin: venepaikkavaraukset(at)hel.fi

Sillan kulkuaukko on nostotöiden vuoksi kokonaan suljettu 25.7.2023 klo 00.00-06.00 ja 26.7.2023 klo 00.00-06.00. Jos tuulta on yli 10 m/s nostotyöt siirtyvät seuraaviin öihin. Merinosturi työskentelee alueella 1-2 viikkoa. Nosturin lähelle ei pidä ajaa.

FINKENSILTA

Korkeasaaren ja Kalasataman Sompasaaren välisen Finkensillan väylä aukeaa noin lokakuussa 2023, minkä jälkeen sillan alikulkukorkeus on 6,9 metriä.

MERIHAANSILTA

Merihaan ja Kalasataman Sompasaaren välinen laivaväylä lakkautetaan 1.8.2023, mutta korkeusrajoitus salmeen tulee vasta aikaisintaan 1.10.2023. Tällöin väliaikaiseen työsiltaan jätetään Nihdin puoleiseen kulkuaukko, joka on noin 7 metriä leveä ja vähintään 2,3 metriä korkea. Kulkuaukon sijainti muuttuu työn edetessä.

Valmiissa sillassa, arviolta vuodesta 2026 alkaen, on 2,5 metrin alikulkukorkeus. Sillassa on myös erikoistapauksissa ajoneuvonosturien avulla avattava osuus.

HAKANIEMENSILTA

Siltavuorensalmessa Hakaniemensillan alikulkukorkeus on 3,5 metriä vuosina 2023-2024, minkä jälkeen se on valmiissa sillassa 4,7 metriä.

PÄIVITTYVÄT LISÄTIEDOT

Työmaan aiheuttamista veneilymuutoksista on ajantasainen tieto osoitteessa kruunusillat.fi/veneilijoille

KARTTA UUSISTA VESISTÖSILLOISTA:

https://kruunusillat.fi/content/uploads/2023/05/veneilytiedote_sillat_netti.jpg

Tiedote 7.5.2020

Alueelle on suunniteltu mm kymmenen asuntokorttelia. Lisäksi alueelle on suunniteltu Nihdin Merihakaan ja Hanasaareen yhdistävä Merihaansilta, josta haarautuu hiilisatamansilta.

Siirry suunnitelmiin

Tiedote 19.8.2024

Koirasaarentiellä Köökarinkujan risteysalueella tehdään 20.8.2024 alkaen kovaa melua aiheuttavaa kallion louhintaa. Työvaihe kestää maksimissaan 30.8. asti ja töitä tehdään päivittäin klo 7-18 välillä. Louhintaa joudutaan tekemään, koska kallio estää muuten kunnallistekniikan asennukset.

Kallion louhintaan kuuluu porausta, räjäytyksiä ja louheen lastausta. Poraus aiheuttaa jatkuvaa kovaa melua. Räjäytykset ovat satunnaisia ja niitä tehdään arviolta 1–5 päivässä. Kaikki lähialueen liikenne pysäytetään muutamiksi minuuteiksi räjäytysten ajaksi. Myös louheen lastauksesta syntyy melua, mutta ei yhtä kovaa kuin porauksesta.

Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin kello 7–18, mutta toisinaan ympäristöviranomaisen antaman luvan mukaisesti klo 22 asti tai viikonloppuisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt yleensä arkena klo 7–18. On silti tosiasia, että myös muut työmme voivat häiritä.

Tarjoamme heikkoa apua eli korvatulppia halukkaille. Niitä voi noutaa postilaatikosta Henrik Borgströmin tien risteyksestä Alepan edestä tai Köökarinkujan ja Koirasaarentien risteyksestä.

Pahoittelemme häiriöitä ja kiitämme kärsivällisyydestä.

Tiedote 1.6.2022

Toukokuun viimeisenä päivänä elettiin merkittäviä hetkiä, kun Kruunusillat-raitiotien kiskojen asennus alkoi Laajasalon Kruunuvuorenrannassa. Kyseessä on ensimmäiset raitiotiekiskot sekä Kruunusillat-hankkeelle että koko Laajasalolle. Saarella ei ole koskaan ollut raitiotietä.

Kruunusillat-raitiotien ratatyöt aloitettiin Kruunuvuorenrannan Haakoninlahdessa. Työt alkoivat 30.5. runkomelueristeen asentamisella. Ensimmäiset kiskot laskettiin 31.5. Kiskot tuotiin lavetilla, josta ne nostettiin ratapölkkyjen päälle. Seuraavina ratatöiden työvaiheina tehdään teknisiä järjestelmiä, raidelaatan betonivalu sekä kiskojen hitsaustöitä.

Haakoninlahdenkadun sekä sen eteläpäähän tulevien Stansvikin rantakadun ja Mirandankadun ratatyöt saadaan tehtyä tämän vuoden loppuun mennessä.

Kruunuvuorenrannan Koirasaarentiellä ratatyöt alkavat viimeistään ensi vuonna, mutta mahdollisesti jo tämän vuoden loppupuolella. Hakaniemen ratatyöt alkavat ensi vuonna.

Kruunusillat-raitiotien matkustajaliikenteen on tarkoitus alkaa vuonna 2027.

Tiedote 20.9.2022

Merihaansillasta tulee matala ja laiturimainen.

Kruunusillat-allianssi aloittaa syys-lokakuun vaihteessa Hakaniemen ja Kalasataman eteläkärjen eli Nihdin yhdistävän Merihaansillan rakentamisen. Merihaansilta on yksi kolmesta sillasta, jotka muodostavat raitiotieyhteyden Hakaniemestä Laajasaloon. Kahden muun sillan, eli Kruunuvuorensillan ja Finkensillan, rakentaminen on aloitettu vuonna 2021.

Merihaansillan rakentaminen aloitetaan vasta nyt, koska sen valmistumisaikataulu on sidoksissa Hanasaaren hiilivoimalan toiminnan alasajoon.

Väylä on huviveneilijöiden käytössä vielä kesäkauden 2023. 

Merihaansillan ja mahdollisesti myöhemmin rakennettavan Hiilisatamansillan linjaukset näkyvät kartassa.

Molemmilta rannoilta samaan aikaan

Sillanrakennustöitä on jo kesän ja syksyn aikana valmisteltu Nihdissä esimerkiksi purkamalla vanhoja laiturirakenteita ja porapaaluttamalla uutta rantamuuria. Syys-lokakuun vaihteessa sillan maatukien rakentaminen aloitetaan samaan aikaan sekä Nihdissä että Merihaassa.

Myös työsillan rakentaminen aloitetaan alkutalven aikana molemmilta rannoilta. Työsilta on väliaikainen rakenne, jolta käsin varsinaista siltaa rakennetaan.

Merihaansilta muodostuu neljästä eri lohkosta, ja noin 70-metriset päätylohkot pyritään saamaan talven aikana valmiiksi. Sen jälkeen jatketaan työsillan tekoa siten, että se valmistuu veneilykauden päätyttyä lokakuussa 2023.

Merihaansillan ollessa osa Kruunusillat-raitiotieyhteyttä sen katsotaan valmistuvan samaan aikaan kuin koko Kruunusillat-raitiotien: tavoite on, että matkustajaliikenne alkaa kaikilla silloilla vuonna 2027.

Merihaansillan paalut havainnekuvassa.

Meluavia työvaiheita luvassa

Sekä maatukien että työsillan rakentaminen vaatii lyönti- ja porapaalutusta. Nämä työt jatkuvat lokakuusta alkuvuoteen 2024, mutta eivät yhtäjaksoisina. Esimerkiksi 15.4.-31.7.2023 paalutuksesta pidetään pitkä tauko meriluonnon vuoksi.

Työsillan rakentamisesta aiheutuu enemmän melua kuin varsinaisen sillan rakentamisesta. Se on suurempi kuin varsinainen silta ja sen täytyy kantaa isoja työnaikaisia kuormia, kuten raskaita työkoneita.

Varsinaisen sillan valmistuttua työsilta puretaan pois, ja kaikki sen paalut nostetaan merestä ylös.

Merihaansillan työsiltaan tarvitaan 1200 paalua.

Matalaa ja linjakasta

Merihaansilta on suunniteltu matalaksi, laiturimaiseksi sillaksi, joka peittää mahdollisimman vähän merinäköalaa. Siten se istuu tyylillisesti Hakaniemen alueen uudistuvaan ilmeeseen, sillä myös uusi Hakaniemensilta on muotokieleltään matala ja linjakas.

Samalla Merihaansilta on tietysti yhtenäinen osa Kruunusillat-raitiotieyhteyttä, josta on tulossa pääkaupunkiseudun ja ehkä koko Suomen upein, jopa nähtävyydenomainen merellinen joukkoliikennereitti.

Muiden Kruunusiltojen tavoin Merihaansilta on tarkoitettu raitiovaunuliikenteen lisäksi jalankululle ja pyöräilylle.

Merihaansillan alituskorkeus on noin 2,5 metriä.

Muutamia erikoisuuksia

Merihaansillan rakentamiseen liittyy muutama erikoisuus. Matala, laiturimainen rakenne on tavallaan jo itsessään erikoista. Silta rakennetaan betonilaattasiltana, eikä palkkisiltana, mikä olisi yleisempi sillanrakennustapa.

Sillan ollessa alituskorkeudeltaan vain 2,5 metriä, sen Nihdin puoleiseen reunaan rakennetaan ajoneuvonosturien avulla avattava osuus. Aukko voidaan avata vain poikkeustapauksissa, sillä sen avaaminen katkaisee raitiotieliikenteen.

Sillan suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan lisäksi Hiilisatamansillan rakentamiseen. Hiilisatamansilta on Hanasaareen menevä haara, joka lähtee Merihaansillan kupeesta.

Hiilisatamansillan rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Se on kytköksissä Hanasaaren alueen muuhun kehitykseen.

Tiedote 2.8.2022

Suomen pisimmän sillan eli Helsinkiin rakennettavan Kruunuvuorensillan teräspalkkien lanseeraus eli tunkkaus on käynnistynyt siltatyömaalla Helsingin Kruunuvuorenrannassa.

Näkymä tunkattavan siltarakenteen alta. Kuva: Venla Ristola

Siltarakenteen teräspalkit kasaushitsataan työmaalla yhdeksi kokonaisuudeksi ja tunkataan vaiheittain sillan välitukien päälle. Nestetoiminen hydraulitunkki vetää vaijereiden avulla teräspalkkeja eteenpäin.

Kuva hydraulitunkeista. Kuva: Venla Ristola

Tällä hetkellä työmaalla on valmiina kolme lohkoa eli noin 90 metriä sillan teräsrakennetta ja tästä kokonaisuudesta tunkataan nyt 54 m. Tunkkausnopeus on noin 15 m tunnissa ja ensimmäinen tunkkaus kesti noin viisi tuntia. Seuraava tunkkaus on arviolta noin kuukauden kuluttua.  

Siltarakenteen teräslohkoja tunkataan Kruunuvuorenrannasta  ja Palosaaresta. Sillan vinoköysiosuuden teräspalkistot asennetaan paikalleen merinosturin avulla vuonna 2023.

Tiedote 29.5.2024

Kruunuvuorensilta on jaettu kolmeen osaan. Palosaaren puoleinen tulosilta sisältää sillan välituet 1–5 ja on pituudeltaan 250 m. Kruunuvuorenrannan puoleinen tulosilta on pituudeltaan 420 m ja sisältää välituet 7–14. Sillan vinoköysiosuus on pituudeltaan 520 m.

Työt ovat käynnissä jokaisella osuudella.

Sillan betonikansi on valettu kokonaisuudessaan Palosaaren puoleisen tulosillan osuudella. Nyt tulosillalla tehdään sääsuojateltan sisällä sillankannen vesieristystä. Silta on suojattu sääsuojateltalla noin 150 m  matkalta. Vesieristeenä käytetään kaksinkertaista epoksitiivistystä ja kaksinkertaista kermieristystä. Vesierityksen jälkeen valetaan raitiotiealueelle suojalaatta, tehdään betoninen keskikaide ja asfaltoidaan kevyenliikenteenväylä.

Palosaaren tulosilta

Vinoköysiosuuden kansilaatan valut on myös käynnissä. Valuja on tehty tällä hetkellä Kruunuvuorenrannan puolelta noin 70 m ja Palosaaren puolelta noin 20 m.

Vinoköysiosuus ja Kruuunuvuoren tulosilta

Kruunuvuoren puoleisen rannan tulosillan kansilaatta on myös kokonaisuudessaan valettu. Kansilaatan päälle tulevaa ratalaattaa on valettu jo ensimmäinen 40 m osuus ja seuraavan ratalaattaosuuden raudoitustyöt ovat käynnissä. Välitukien 9 ja 11 välisellä osuudella tehdään vesieritystä. Vesieristyksen päälle tehdään suojalaatta ja betoninen keskikaide. Betonikaiteen korkeus on 600 mm ja betoniosuuden päälle asennettavan teräskaiteen kanssa koko keskikaiteen korkeus kevyenliikenteen puolelta tulee olemaan 1200 mm.

Tiedote 28.1.2025

Kruunuvuorensillan vinoköysien asennustyöt on aloitettu. Tätä varten asennamme roikkotelineet veneaukon kohdalle ja veneaukon alikulkukorkeus muuttuu.

Veneaukon alikulkukorkeus on 3.2.-2.3.2025 välisenä aikana 14,5 m. Maaliskuun alussa alikulkukorkeus palautuu takaisin työnaikaiseen 18 m alikulkukorkeuteen.

Tiedote 1/2022

Olemme aloittaneet rannoillanne Kalasataman Nihdin ja Korkeasaaren välisen Finkensillan rakennustyöt sekä Korkeasaaren ja Laajasalon välisen Kruunuvuorensillan rakennustyöt.

Tammi-maaliskuu on siltatöiden paalutusmelun osalta pahinta aikaa. Korkeasaaren alueella ruopataan ja tehdään louhetäyttöä jääolosuhteiden salliessa.

Finkensilta ja Kruunuvuorensilta ovat tavoitteen mukaan valmiita vuonna 2025, jonka jälkeen niille rakennetaan päällysteet ja raitiotie. Raitiotien on tavoite aloittaa matkustajaliikenne vuonna 2027.

Lisäksi valmistelemme Nihdin länsirannalla tulevan Merihaansillan rantarakenteita.

Työmaat aiheuttavat haittaa

Haittaamme arkeanne, vaikka emme haluaisi. Pahoittelemme aiheuttamaamme haittaa.

Työmme aiheuttaa melua, jota torjumme kaikin käytettävissä olevin keinoin. Työskentelemme pääsääntöisesti arkisin kello 7-18, mutta toisinaan ympäristöviranomaisen antaman luvan mukaisesti klo 22 asti tai viikonloppuisin sekä pakottavista syistä öisin. Teemme kaikkein meluisimmat työt arkena 7-18. On silti tosiasia, että myös muut työmme voivat häiritä.

Rakentaminen aiheuttaa muutoksia veneväyliin. Korkeasaaren ja Kalasataman välinen väylän korvaava yhteys kulkee Mustikkamaan ja Korkeasaaren välistä. Koska se ei ole varsinainen väylä, liikkuminen tapahtuu omalla vastuulla. Korkeasaarensillan alikulkukorkeus on 4,7 metriä. Valmiin Finkensillan alikulkukorkeus on noin 6,5 metriä.

Kruunuvuorenselän väylää on siirretty länteen päin. Tälle väylälle tulee 18 m korkeusrajoitus syksyllä 2023, joka kestää syksyyn 2025. Valmiin sillan alikulkukorkeus on 20 m.

Meri ei ole työmaa-alueiden läheisyydessä kestävässä jäässä. Alueilta on pysyttävä oman turvallisuutensa vuoksi poissa. Myös kesällä veneillessä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta: 200 metriä lähemmäksi työmaarakenteita tai -kalustoa ei saa mennä. Kruunuvuorenselän korvaavan väylän käyttö on sallittu.

Tiedote 4.6.2024

Pylonin jalat kohoavat kiipeävän muottirakenteen suojassa kohti korkeuksia. Tämän viikon valujen jälkeen länsijalan betonirakenteen yläpinta kohoaa +54,4 m korkeuteen ja itäjalan korkeus on +46,6 m.

Jalat kohoavat eritahtisesti työteknisistä syistä. Eritahtisella nousulla varmistetaan se, että muotit eivät ota kiinni toisiinsa, kun muotteja nostetaan seuraavalle valutasolle.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan kiipeävän muotin tekniikalla. Kiipeävä muotti on vanerisen kuution suojassa. Kuution koko on noin 8 m * 10 m * 7 m. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irroitetaan valupinnasta. Muottitason alapuolelta ylöspäin nousee samalla suojaseinin pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan, sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.  

Nyt rakennettava osuus tasosta +25 m tasoon +78 m on nimeltään pylonin alaosa. Se koostuu kahdesta erillisestä jalasta. Jalat ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee +98 m korkeuteen.  

Rakentuakseen pyloni tarvitsee kaverikseen torninosturin. Nosturin koukkukorkeus on tällä hetkellä +78 m ja huippu on +93 m tasossa. Nosturia korotetaan vielä kerran pylonin kohotessa. Silloin nosturin koukkukorkeus tulee olemaan +148 m ja nosturin korkein osa eli huippu tällöin +163 m korkeudessa.

Valmistuttuaan pyloni tulee kohoamaan +135 m korkeuteen vedenpinnasta ja kun otetaan huomioon myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 m. Pyloni on yksi Kruunuvuorensillan välituista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Kuluvan vuoden aikana pyloni kohoaa jo yli 100 metrin korkeuteen. Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja silta avataan liikenteelle vuonna 2027.

Tiedote 28.3.2023

Kruunuvuorensillan 135 metrin korkeuteen kohoavan pylonin eli kannatinpylvään perustamistyöt ovat hyvässä vauhdissa. Viikonloppuna valettiin pylonin alempi peruslaatta. 

Pyloni rakentuu kahden peruslaatan päälle.

Pyloni perustetaan kalliovaraisena ja nyt valetun alemman peruslaatan perustamistaso on -9,5 m merenpinnan alapuolella. Peruslaatta on kooltaan 18 m x 18 m x 4,5 m. Peruslaatan raudoitehäkki nostettiin paikoilleen tammikuussa. Nyt suoritettu valu oli kestoltaan 32 tunnin yhtäjaksoinen työrupeama. Valu aloitettiin perjantaina klo 17 ja työ saatiin päätökseen sunnuntaina klo 01. Valu toteutettiin kolmella betonipumpulla, jotka pumppasivat betonia taukoamatta. Betonia valuun meni yhteensä 2100 m³.

Valu toteutettiin kolmella betonipumpulla.

Peruslaatan valu tehtiin vedenalaisen valuna. Vedenalaisessa valussa, valun aikana, betonimassan sisään ei saa joutua ilmaa tai vettä. Tästä syystä valuputkenpää pidetään koko valun ajan tuoreen betonimassan sisällä betonin pumppauksen aikana. Vedenalaisessa valussa massaa ei tiivistetä. Vedenalaisissa betonoinneissa sukeltajalla on merkittävä rooli valun onnistumisessa, koska sukeltaja seuraa betonoinnin edistymistä ja raportoi tilannetta työnjohdolle.

Nyt valetun kalliovaraisen peruslaatan päälle valettava toinen peruslaatta on kooltaan 12 m x 12 m x 3,5 m. Tämä peruslaatta rakennetaan kuivatyönä kasuunin avulla. Kasuuni toimii kuin ”käänteinen uima-allas” meressä, eli laatikko, joka pitää meriveden ulkopuolella. Ylemmän peruslaatan kasuunia aletaan rakentamaan heti, kun alemman peruslaatan valua varten rakennettu työtaso on purettu.  

Tiedote 21.6.2023

Helsingin Kruunuvuorensillan vinoköysiosuuden teräspalkit tulee nostamaan paikoilleen norjalainen merinosturi HLV Uglen.

Teräspalkit nostetaan väliaikaisten tukien päälle odottamaan, että sillan kannatinpylväs eli pyloni valmistuu ja vinoköydet kiristetään tukeutumaan pyloniin. Tämän työvaiheen jälkeen väliaikaiset tuet puretaan. Nostettavia teräspalkkeja on yhteensä kahdeksan ja palkkien pituus on 50 metristä 72,5 metriin ja leveys on 12 metristä 23 metriin.

Merinosturi on hyvin harvinainen näky Suomen rakennustyömailla. Kruunuvuorensillan teräspalkkeja tulee nostamaan HLV Uglen. Kruunusillat työmaalle Uglen tulee Norjan Haugesudista, jossa se on nostamassa paikoilleen muuntajia. Seuraava työmaa on myös Norjassa, Stavangerissa. Kruunuvuorensillan nostotyö on Uglenin ensimmäinen nostotyö Suomessa.

Aluksen pituus on 78,5 m, leveys 26 m, syväys 4,27 m, suurin toimintasyväys 5,77 m ja kantavuus 3 977 000 kg. Nosturin nostokapasiteetti on 800 000 kg. Alusta liikuttaa kaksi 1 000 Hv:n moottoria ja sivuttain alus liikkuu kahden 500 Hv moottorin avulla.

Nostotyöt vaikuttavat veneilyyn

Laajasalon ja Korkeasaaren välillä Kruunuvuorenselällä on 25.7.2023 alkaen sillassa 18 metrin tilapäinen alikulkukorkeus yli kahden vuoden ajan. Valmiin sillan alikulkukorkeus on syksystä 2025 lähtien 20 metriä.

Sillan kulkuaukko on nostotöiden vuoksi kokonaan suljettu 25.7.2023 klo 00.00-06.00 ja 26.7.2023 klo 00.00-06.00. Jos tuulta on yli 10 m/s nostotyöt siirtyvät seuraaviin öihin. Merinosturi työskentelee alueella 1-2 viikkoa. Nosturin lähelle ei pidä ajaa.

Turvalliset paikat nähdä merinosturi työssään on rannalta: joko Mustikkamaan uimarannalta tai Kruunuvuorenrannan lauttarannasta.