Kruunusillat kehitti infrahankkeiden hiilijalanjäljen laskentaa

Tiedote 16.5.2024

Kruunusillat laski raitiotiehankkeen ilmastovaikutukset. Laskennassa syntyi merkittävää infrahankkeiden päästölaskentatietoa, joka luovutettiin Suomen ympäristökeskuksen CO2-tietokantaan hyödynnettäväksi.

Laskentaan sisältyi kolme uutta siltaa, noin kahdeksan kilometriä uutta raitiotietä teknisine järjestelmineen sekä raitiotien käytöstä ja kunnossapidosta 50 vuoden* aikana syntyväksi arvioidut päästöt. Yhteensä päästöt olisivat noin 129 000 tCO2e**. Rakentamisen aikana näistä syntyy noin 97 800 tCO2e (76 %) ja käytön, huoltojen ja elinkaaren loppuvaiheen aikana noin 31 200 tCO2e (24 %).

Yhteispäästöt vastaavat noin 12 900 keskivertosuomalaisen vuotuisia päästöjä, tai vuosi sitten käytöstä poistetun Helsingin Hanasaaren hiilivoimalan noin kahden kuukauden päästöjä.

Merkittävimmät päästöt aiheutuvat rakennusaikaisten materiaalien, esimerkiksi betonin, teräksen, asfaltin ja kalliomurskeen, valmistuksesta sekä raitiotien käytönaikaisesta energiankulutuksesta.

Rakentamisen päästöjä on työmaalla vähennetty seuraavilla tavoilla: valitsemalla vähäpäästöistä betonia, kierrätettyjä kivituotteita ja muita rakennusmateriaaleja, hyötykäyttämällä työmaan massoja työmaan sisällä sekä käyttämällä uusiutuvaa dieseliä työkoneissa.

Miksi hankkeen hiilijalanjälkeä ei laskettu jo aikoja sitten?

Kruunusillat-yhteys päätettiin suunnitella siltoja pitkin kulkevana raitiotienä jo vuonna 2008. Tuohon aikaan missään liikennehankkeessa ei vielä tehty hiilijalanjäljen laskentaa.

Infra-alan hiilijalanjäljen laskenta on kehittynyt paljon viime vuosina. Helsingin kaupungilla on ollut tässä työssä merkittävä rooli yhdessä Väyläviraston ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Tulevaisuudessa laskentaa voidaan käyttää suunnittelun ja päätöksen teon tukena. Kruunusillat-hanke on pyrkinyt tukemaan kansallisen päästötietokannan kehitystä luovuttamalla luomansa hankekohtaisen päästötietokannan myös muiden käyttöön.

Onko nyt saatu laskentatulos hyvä vai huono?

Ei voida yksiselitteisesti sanoa päästölukua, jonka perusteella Kruunusillat olisi hyvä tai huono päästöjen suhteen. Ilman uutta siltayhteyttä Laajasaloon ei olisi voitu kaavoittaa lähes 20 000 asukkaalle uusia asuntoja. Näin ollen hiilijalanjäljen todellinen vertailuvaihtoehto liittyisi siihen, missä ja miten nämä 20 000 ihmistä asuisivat Laajasalon sijaan ja miten liikkuisivat. Tämä olisi hyvin vaikea laskea.

Julkisuudessa usein ilmastoystävällisenä esitetty lauttaliikenne ei olisi puolestaan täyttänyt Laajasalon uudelle joukkoliikenteelle asetettuja palvelutavoitteita.

Lisäksi Kruunusillat-raitiotie muodostaa osan kaupungin verkostomaisesta joukkoliikenteestä, eikä sitä ole mielekästä tarkastella yksinään. Se on osa toimivaa kokonaisuutta. Kruunusillat-raitiotie muun muassa ehkäisee itämetron ylikuormittumista.

*50 vuotta valittiin käytön ja kunnossapidon tarkasteluajaksi, koska se on yleinen tapa infrahankkeiden elinkaaripäästölaskennassa. On silti hyvä huomioida, että esimerkiksi Kruunuvuorensillan tekninen käyttöikä on 200 vuotta.

**CO2e = hiilidioksidiekvivalentti, joka kuvaa kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta kuin ne olisivat hiilidioksidia.

Lisätiedot: Laskentaraportti