Skip to main content

Helsingin uusi maamerkki kohoaa yli sataan metriin jo tänä vuonna

Tiedote 24.1.2024

 

Uuden Kruunuvuorensillan keskituki eli pyloni on nyt kohonnut sillan kansitasoon, noin 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kuluvan vuoden aikana ylitetään sata metriä ja valmistuessaan pylonin huippu on 135 metrin korkeudella.

Ilmakuva Kruunuvuorensillan pylonin rakentamisesta. Kuva: HTJ

Pyloni on näkyvin Kruunuvuorensillan tukirakenteista ja siihen tukeutuu vinoköysiosuuden teräspalkistot. Vinoköysiä tulee yhteensä 17 paria pylonin molemmin puolin.

Jos huomioidaan myös merenpinnan alapuolinen rakenne, on pylonin kokonaiskorkeus peruslaatan alapinnasta pylonin huippuun noin 145 metriä.

Pyloni rakennetaan kansitason yläpuolisilta osiltaan ns. kiipeävän muotin tekniikalla. Valuosan betonoinnin jälkeen annetaan massan kovettua tiettyyn lujuuteen. Tämän jälkeen muotit irrotetaan valupinnasta. Muotti ”kiipeää” tunkkaamalla, kiskojen avulla ylöspäin seuraavan valujakson rakentamista varten.

Muottitason alapuolella ylöspäin nousee samalla pylonirakenteen ympäröimä hoitotaso. Hoitotasolta valettu betonipinta tarkastetaan sekä suoritetaan tarvittavat jälkityöt.

Betonin valukertoja pylonissa tulee yhteensä noin viisikymmentä ennen kuin pyloni on huipussaan. Nyt valuja on tehty kahdeksan ja seuraava valu on vuorossa helmikuussa. Pylonin betoniraudoitus on suunniteltu tavallisesta raudoituksesta poiketen korvaamalla osa harjateräsraudoitteesta 50 mm korkealujuustangoilla eli SAS-tangoilla.

Pyloni on perustettu kalliovaraisena ja alemman peruslaatan perustamistaso on 9,5 metriä merenpinnan alapuolella. Pylonin alempi peruslaatta on kooltaan 18 x 18 x 4,5 metriä ja sen muottina toimi kallioon louhittu potero. Tämän kalliovaraisen peruslaatan päälle valettiin toinen, kooltaan hiukan pienempi peruslaatta. Alempi peruslaatta tehtiin vedenalaisena työnä, mutta tämän päälle tulevat rakenteet tehdään kuivatyönä. Näiden peruslaattojen päälle tulee pylonin jalusta.

Rakennettavan pylonin osat ovat perustus, jalusta, sidepalkki, pylonin alaosa, pylonin yläosa ja köysialue sekä pylonin huippu. Pylonin jalusta on alue, joka alkaa merenpinnan alapuolelta ja ylettyy 19,5 metrin korkeuteen. Jalusta on umpinainen teräsbetonirakenne.

Sidepalkiksi sanotaan osuutta 19 metrin korkeudesta 25 metrin korkeuteen. Sidepalkissa yhdistyvät kannen teräsrakenne ja pylonirakenne toisiinsa. Sidepalkin yläpuolelta, 25 metrin tasosta 78 metrin korkeudelle on pylonin alaosa. Alaosan kaksi haaraa (jalkaa) ovat rakenteeltaan onttoja, toisessa jalassa on huoltoportaat ja toisessa jalassa huoltohissi, joka kulkee 98 metrin korkeuteen.  Portaat jatkuvat huipulle asti.

Sidepalkit pylonin alueella.

 Pylonin teräsrakenteen asennuksenaikainen työtaso rakenteilla.

78 metrin korkeudelta alkaa pylonin yläosa ja tämä osa kohoaa aina tasolle 101 metriin. Tällä alueella pylonin haarat yhdistyvät taas yhdeksi rakenteeksi. Köysialue alkaa korkeudelta 101 metriä ja päättyy 124 metrin korkeuteen.

Köysitasolta huipulle on matkaa vielä kolme valujaksoa, kunnes saavutetaan taso +135 metriä. Pylonin huipulla on ”parveke”, joka mahdollistaa muun muassa lentoestevalojen huoltamisen. Huipulle asennetaan myös salamasuojauksena toimiva salamamasto.

Pyloni valmistuu vuonna 2025 ja raitiotien matkustajaliikenne alkaa sillalla vuonna 2027.

Julkinen liikenne, Liikennejärjestelyt, Kalasatama, Katusuunnitelma, Hakaniemenranta, Kruunusillat

Rakentaminen yli puolivälin

Tiedote 19.9.2023

Tuleva Kruunuvuorensilta kurkottaa yli Kruunuvuorenselän. Etualalla Korkeasaari ja taustalla Kruunuvuorenranta. Kuvan alareunassa näkyy myös nykyinen Korkeasaarensilta ja tulevan Finkensillan pää. Kuva: WSP ja Knight Architects

Kolme uutta siltaa ja niitä pitkin raitiotie Hakaniemen ja Laajasalon välille sekä reitin varren suuret maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallistekniset työt ovat yli puolivälissä. Hanke etenee hyvin aikataulussa, jonka mukaan raitiotien matkustajaliikenne alkaa vuonna 2027.

Kruunusillat kiittää kaupunkilaisia kärsivällisyydestä melun ja liikennejärjestelyiden sekä muiden rakentamisen haittojen takia.

Hakaniemen ja Kruununhaan alueen työt

Tämän vaativan työmaan ensimmäinen valmistunut kokonaisuus oli Sörnäisten rantatien ylittävä jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu uusi Näkinsilta, jonka avajaisia vietettiin kesäkuussa.

Hyvin meluisat rantamuurin ja paalulaattojen paalutustyöt ja louhintoja vaatineet kunnallistekniset työt Pohjoisrannassa, Hakaniemenrannan länsiosassa, Merihaankadulla ja Miina Sillanpään kadulla ovat jo pääosin tehty.

Kunnallisteknisten töiden pitkällisin ja laajalle alueelle paloissa ulottunut työ on ollut nyt loppusuoralla oleva keskustasta tulevan painejäteviemärin uusiminen väliaikaisjärjestelyineen ja Näkinsillan alle rakennettu uusi pumppaamo kaikkine siihen liittyvine asennuksineen.

Lisäksi uuden Hakaniemensillan uniikki ja hyvin haastava teräsrakenne on jo kokonaisuudessaan asennettu.

Suurimmat jäljellä olevat työt ovat Hakaniemensillan loppuun rakentaminen, vanhan Hakaniemensillan purkaminen, Merihaansillan rakentaminen Merihaasta Kalasataman Nihtiin ja lainvoimaista vesilupaa odottava Merihaan edustan ruoppaus- ja täyttötyö sekä Siltasaarenkadun remontti Hakaniemen torin ja Pitkänsillan välillä.

Työmaasta on tehnyt erittäin haastavan sen sijainti osin vanhalla Merihaan täyttömaalla ja ennen kaikkea keskellä Sörnäisten rantatietä, jota on kulkenut myös työmaan ajan noin 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Työt merellä Korkeasaaren molemmin puolin

Uusista raitiotiesilloista keskimmäinen eli Kalasataman Nihdin ja Korkeasaaren välinen Finkensilta on sillanrakennustöiden osalta lähes valmis.

Valmistuttuaan Suomen pisimmän sillan eli Korkeasaaren ja Laajasalon välisen Kruunuvuorensillan 1200 metristä siltakantta on valettu jo yli 400 metriä. Lisäksi sillan keskituen eli pylonin vaativa perustustyö on valmis. Seuraavaksi pyloni kohoaa siltakannen tasoon vielä tämän vuoden aikana. Lopullisessa 135 metrin korkeudessa se on vuonna 2025, jolloin pyloniin asennetaan siltakantta kannattelevat teräksiset vinoköydet.

Lopuksi silloille rakennetaan raitiotiekiskot ja raitiotien sähköjärjestelmät. Lisäksi Korkeasaaressa tehdään vielä paljon ranta-, katu- ja raitiotierakentamista.

Työt Laajasalossa

Kruunuvuorenrannan Haakoninlahdella kaikki on valmista rataa ja ns. yhteiskäyttöpylväitä myöten. Pylväissä tulee olemaan sekä katuvalaistus että raitiotien johtimet. Koirasaarentiellä välillä Saaristolaivastonkatu-Reiherintie ovat suurimmat kunnallistekniset työt kohta valmiina. Myös Isosaarentien kunnallistekniikka on valmistumassa.

Suurin vielä edessä ovat työ on Koirasaarentien itäpään jyrkän mäen loivennus raitiotietä varten. Siinä on tarpeen louhia kalliota siten, että kadun nykyinen pinta putoaa useita metrejä.

Julkinen liikenne, Hakaniemenranta, Kruunusillat

Helsinki haluaa pyöräilystä aidon vaihtoehdon arkiliikenteeseen

Tiedote 30.5.2023

Tammikuussa alkanut FinnCycle-tutkimushanke tutkii pyöräliikenteen seuraavan suuren kehitysloikan toteuttamista Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on vakiinnuttaa pyöräily osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää. Helsingin kaupunki osallistuu Tampereen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernen toteuttamaan tutkimukseen yhdessä 12 muun suomalaiskaupungin kanssa.

Kööpenhaminassa pyöräily on nopein ja helpoin tapa liikkua. Kuva: Kalle Vaismaa / Tampereen yliopisto

Olennainen osa vihreää siirtymää on suosia kestäviä ja vähäpäästöisiä kulkutapoja. Viimeisten viiden vuoden aikana valtiolta on herunut rahaa kuntien katuverkon parantamiseen ja olosuhteet pyöräilyyn ovat parantuneet. Silti pyöräilyä ei vieläkään mielletä aidosti vaihtoehtona julkiselle liikenteelle ja yksityisautoilulle.

– Pyöräilyä ajatellaan usein pelkästään liikuntaharrastuksena, vaikka se pitäisi nähdä osana liikennejärjestelmää, yhtenä arjen liikkumismuotona, sanoo FinnCycle-hankkeen vetäjä, väitöskirjatutkija Harri Vaarala Tampereen yliopistosta.

Tutkimuksessa pyöräilyn edistämisen edellytyksiä suomalaiskaupungeissa peilataan hyviksi todettuihin eurooppalaisiin käytäntöihin. Tutkimus tarjoaa kaupunkien päättäjille, viranomaisille ja liikennesuunnittelijoille tutkitun tiedon muodossa eväitä pyöräliikenteen edistämiseen.

Toimiva infra ja talvikunnossapito kynnyskysymyksiä

Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja väestön liikkumattomuus ovat painavia syitä edistää pyöräliikennettä kaupungeissa. Jotta yhä useampi valitsisi pyörän arjen matkoilleen, kaupungeista pitäisi löytyä pyöräliikenteelle laadukas infra, sitä suosiva liikenneverkko ja toimiva talvikunnossapito.

— Helsingissä pyöräliikenteeseen suhtaudutaan keskeisenä osana liikennejärjestelmää. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä mahdollistaa mahdollisimman monen määränpään helppo ja turvallinen ympärivuotinen saavutettavuus polkupyörällä – oli pyöräilijä sitten kahdeksan- tai 80-vuotias, kertoo pyöräliikenteen koordinaattori ja liikennesuunnittelija Oskari Kaupinmäki Helsingin kaupungilta.

— Tavoitteemme on, että pyöräilyn osuus matkoista kasvaa selvästi ja näin edesautetaan hiilineutraalisuustavoiteen saavuttamista, jatkaa Kaupinmäki.

Harri Vaaralan mukaan tulevaisuudessa pyöräilylle pitää esimerkiksi tarjota oma turvallinen paikka liikenteessä sekä mahdollistaa ympärivuotinen ajaminen.

— Risteykset ja pysäköinti vaativat myös huomiota. Yleensäkin koko matkaketju pitäisi suunnitella pitkäjänteisesti, hän korostaa. 

FinnCycle-tutkimushankkeen pääteemoja ovat pyöräliikenteen infran laatu, pyöräily-ystävällinen liikenneverkko, pyöräliikenteen kausivaihtelu ja pitkäjänteinen liikennepolitiikka.

Tutkimus kestää kesäkuuhun 2025 saakka. Liikenteen tutkimuskeskus Verne tekee tutkimus- ja kehitystyötä tiiviissä yhteistyössä hanketta rahoittavien 13 suomalaisen edelläkävijäkaupungin kesken. Hankkeessa ovat mukana Helsinki, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Rauma, Tampere, Turku ja Vaasa.

Julkinen liikenne, Liikennejärjestelyt, Katusuunnitelma, Hakaniemenranta

Hop-On Hop-Off -bussi vie Mellunmäestä Sipoonkorven kansallispuistoon

Sipoonkorven kansallispuistoon pääsee tulevana kesänä suoraan Helsingistä vaivattomasti ja ekologisesti Sipoonkorpi Hop-On Hop-Off -bussin kyydissä. Bussi liikennöi kesäkauden ajan lauantaisin ja sunnuntaisin. Helsingin lähtöpysäkki on Mellunmäen metroasemalla.

Sipoonkorpi Hop-On Hop-Off -bussi kulkee kesäviikonloppuisin 13.5.-1.10.2023 välisenä aikana. Bussin pysäkkimäärää ja reittiä on uudistettu aiemmista vuosista edellisen kauden matkustajamäärien ja asiakkailta saadun palautteen perusteella. Uusien laajennettujen reittien tavoitteena on helpottaa pääsyä Sipoonkorven kansallispuistoon, jossa voi viettää vaikka koko päivä luonnosta nauttien ja tulentekopaikoilla eväitä grillaillen. Kansallispuiston lisäksi voi vierailla Sipoon vanhalla kirkolla, tai Nikkilän entisellä mielisairaala-alueella, jossa on monipuolista kulttuuritarjontaa.

Uudistettu Hop-On Hop-Off -bussin reitti kulkee Mellunmäen metroasemalta Korvenportin, Sipoonjoen Perinnesaunan ja Sipoon Vanhan kirkon kautta Nikkilään. Nikkilästä bussi kulkee Kuusijärven ja Koivukylän kautta Vantaan Tikkurilaan. Bussin päätepysäkit ovat Mellunmäki, Tikkurila ja Nikkilä.

- Haluamme olla mukana parantamassa Sipoonkorven kansallispuiston saavutettavuutta. Bussilinjan päätepysäkki Mellunmäessä tarjoaa ensi kesänä helsinkiläisille ja kaupungissamme vieraileville helpon ja ekologisen yhteyden kansallispuistoon, kertoo Helsingin matkailupäällikkö Nina Vesterinen.

Viiden euron päivälipulla Suomen metsäisimpään metsään

Hop-on Hop-off-bussin reittiä ajetaan matalalattiabussilla, johon ovat tervetulleita myös koirat. Bussin päivälipun hinta on 5 euroa ja yhdensuuntaisen kertalipun hinta 3 €. Alle 7-vuotiaat lapset matkustavat veloituksetta. Maksu suoritetaan kuljettajalle ja välineinä toimivat käteinen sekä maksukortit. Reittiä operoi kuljetusyhtiö Taksikuljetus Oy.

Bussiyhteyden tavoitteena on helpottaa helsinkiläisten matkantekoa Sipoonkorven kansallispuistoon ja kannustaa kansallispuiston kävijöitä myös suosimaan julkista liikennettä. Samalla bussiyhteyden avulla halutaan helpottaa kansallispuiston pysäköintialueiden ajoittaista ruuhkautumista.

Reittitiedot ja aikataulut tullaan lisäämään myös HSL:n reittioppaaseen.

Julkinen liikenne

Finkensillan kannen valu on aloitettu

Tiedote 17.4.2023

Kalasataman Nihdin ja Korkeasaaren välille rakennettavan 293 metriä pitkän Finkensillan kannen valutyöt on aloitettu. Betonia sillankanteen menee 4700 m3 eli 600 betoniautollista. Valu kestää yhteensä neljä vuorokautta ja tuon neljän vuorokauden ajan betoniauto tyhjentää kuorman pumpulle 15 minuutin välein. Kannen muotti on rakennettu puusta ja se vastaa kooltaan jalkapallokenttää.

Kannen valu aloitettiin heti aamusta.

Finkensillan rakentamistyöt aloitettiin lokakuussa vuonna 2021 ja ensimmäinen työvaihe oli noin 300 m pituisen työsillan rakentaminen. Työsillan rakentaminen mahdollistaa sillan välitukien ja -kannen rakentamisen. Työsilta koostuu teräsputkista, teräspalkeista ja puisista pelkkalavoista.

Finkensillassa on kuusi välitukea ja kaksi maatukea. Silta on jatkuva jännitetty betoninen palkkisilta. Sillan kannen kahdessa pääpalkissa on yhteensä 30 jänneputkea ja putkissa jänneterästä noin 90 henkilöauton painon verran eli 130 000 kg. Silta jännitetään, kun kannen betoni on saavuttanut jännityslujuuden, keskimäärin noin 10 vrk valusta.

Finkensillan raudoitustyöt kestivät noin neljä kuukautta ja betoniterästä siltaan asennettiin yhteensä 450 000 kg, joka vastaa noin 320 henkilöauton painoa.

Jännitys- ja injektointitöiden jälkeen päästään purkamaan kannen muottia sekä telinettä, sekä asentamaan lopullisia reunapalkin kylkeen tulevia erikoiskaiteita. Muotin ja telineen purkamisen jälkeen asennetaan sillan alle huomattava määrä varausputkia, sekä viimeistellään betonipinnat.

Lämpötilan noustessa keväällä riittävän ylös, tehdään kannen vesieristystyöt. Vesieristystöiden jälkeen eristeen päälle tehdään suojarakenteet, mitkä suojaa vesieristettä mekaaniselta rasitukselta.

Vielä kuluvan vuoden aikana silta on työyhteenliittymän osalta valmis, minkä jälkeen allianssi tulee jatkamaan kiskoasennuksilla, pintarakenneasennuksilla, sekä raitiotien vaatiman tekniikan asentamisella.

Julkinen liikenne, Liikennejärjestelyt, Kalasatama, Katusuunnitelma, Hakaniemenranta, Kruunusillat